Etäohjaus hoitotyössä – onnistuneen etäohjauksen kulmakivet

Teksti | Paula Yliluoma , Liisa Ranta

Digitaaliset palvelut muuttavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työnkuvia, työtehtäviä, ammattinimikkeitä ja työkulttuuria. Etäohjauspalvelut ovat laajentuneet varsinkin Covid 19 epidemian aikana laajasti eri terveydenhuollon palveluihin ja etänä tuotetaan terveyden edistämiseen liittyvää neuvontaa, sairaanhoidollista ohjausta kuten leikkausta edeltävää neuvontaa sekä jälkihoitoon liittyvää seurantaa ja kotihoidon palveluita. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata etäohjauksen moninaisuutta ja sen edellyttämää uudenlaista hoitotyön osaamista työelämän sekä sairaanhoitajan tutkintokoulutuksen näkökulmasta.

Kuva: amnaj / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Etäohjauksen moninaisuus

Etähoitoa ja -ohjausta voidaan toteuttaa puhelimitse, videovastaanotolla, chatin tai sähköpostikeskustelun välityksellä (Hotus-hoitosuositus 2022) sekä somekanavien kuten Twitterin kautta (Sazon, Catapan, Rahim, Canfell & Kelly 2024). Etäkotihoidossa voidaan ohjata asiakkaan päivittäisiä toimintoja tablet-tietokoneen kuva- ja ääniyhteyden avulla sekä tarkkailla terveydentilaa kytkemällä järjestelmään erilaisia mittareita (Engström ym. 2009).

Digitaalisten palveluiden käyttöönotto lisää monenlaista osaamistarvetta kuten teknologiaosaamista, kliinistä- ja substanssiosaamista, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, eettistä osaamista sekä asenne- ja muutoshalukkuutta (Pennanen ym. 2023). Ammattilaisten digiosaamisesta digitaalisen asioinnin viitekehyksessä ja toimintaympäristöissä on tärkeä huolehtia (THL 2024). Työntekijöiden kokemukset digitaalisten kanavien käytöstä ovat myönteisiä, mutta riittämätön osaaminen ja tuen puute työpaikalta, vuorovaikutuksen puutteellisuus asiakaskontaktissa ja toiminnan eettiset haasteet näyttäytyvät esteenä sähköisten palveluiden käytössä (Pyykönen ym. 2022). Tärkeää on myös henkilöstön työkuormaan vaikuttaminen varmistamalla riittävä digitalisaatio-osaaminen (Valtioneuvosto 2023).

Etäohjauksen erityispiirteet ja osaamistarpeet

Etähoidon asiakastyön osaamisessa työntekijän vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat olennaisia. Ammattilaisen ilmeet, eleet, puheen selkeys ja äänen sävyn merkitys korostuvat. Työskentelymuoto edellyttää työntekijältä uudenlaisen osaamisen lisäksi vahvaa ammatillista osaamista sekä hyviä arviointi- ja päätöksentekotaitoja, koska etäkontaktissa informaatio asiakkaan tilanteesta on suppeampaa kuin lähiohjauksessa. (Konttila ym. 2019; Eloranta ym. 2023.) Toisaalta etäohjauksessa lisätietoa voi saada myös taustaäänien huomioimisesta, kuten lapsen itkusta taustalla vanhemman soittaessa lapsen voinnista. Etävastaanotto esimerkiksi puhelimitse, on kuitenkin herkkä tilanne, jonka asiakas saattaa myös äkisti päättää, mikäli ei ole tyytyväinen saamansa neuvontaan. (Yliluoma & Palonen 2019.) Eettiset kysymykset nousevat esiin etäohjauksessa esimerkiksi tilanteissa, joissa joku muu läheinen asioi toisen puolesta. Eettistä osaamista tulisikin vahvistaa koulutuksella. (Holmström & Höglund 2007.)

Etänä annettavaa ohjausta voidaan toteuttaa eri palveluissa reaktiivisesti, mihin vuorokauden aikaan tahansa tai proaktiivisesti varatulla ajalla. Proaktiiviseen ohjaukseen ammattilainen pystyy valmistautumaan etukäteen. (Orava ym. 2012.) Muuttuvat etävastaanoton muodot ja alustat lisäävät jatkuvan koulutuksen tarvetta (Lerret ym. 2023). Aiemman kliinisen työn kokemukset tukevat etäohjaustyötä, sillä kuvamuistot auttavat hoitajaa kysymään oikeita kysymyksiä ja visualisoimaan potilaan kuvailemaa oiretta. Asiakkaan osallistaminen oman tilanteensa arviointiin on tärkeää, jotta hoitaja saa lisää tietoa esimerkiksi haavan koosta tai nielun tulehduksesta. (Pettinari & Jessopp 2001.) Videovastaanotolla puolestaan kuvan kautta välittyy tietoa ja hoitaja voi arvioida asiakkaan elekielestä muun muassa kivun voimakkuutta (Sunner ym 2023). Chat-keskustelussa viestintä perustuu pääosin kirjoitettuun tekstiin, mutta kuvien lisääminen keskusteluun parantaa esimerkiksi ihottuman arviointia. Chatbotin käyttö osana chat-keskustelua tuo etäohjaukseen helpotusta, mutta edellyttää myös uudenlaisen työtavan omaksumista. (Eldh ym 2020.)

Aktiivisen kuuntelun ja tiedonkeruun avulla sekä kaksisuuntaisella viestinnällä hoitajalla on mahdollisuus rakentaa luotettava vuorovaikutustilanne potilaan kanssa etänä. Etäpalveluiden “kasvottomuus” saattaa lisätä asiakkaan avoimuutta vuorovaikutustilanteessa. (Boström 2020.) Etäohjaustilanteeseen vaikuttaa muun muassa asiakkaan ikä, sukupuoli ja kulttuuritausta, mikä tekee ohjaustilanteista erilaisia. Sukupuoli vaikuttaa puhelun kulkuun ja hoitajat kokevat helpoimmaksi naisten välisen kommunikaation eli silloin kuin nainen soittaa naishoitajalle. (Höglund & Holmström 2008.) Kulttuuritausta ja sukupuoli voivat vaikuttaa kommunikaatioon esimerkiksi silloin kun patriarkaalisesta yhteiskunnasta Suomeen muuttanut mies asioi naispuolisen sairaanhoitajan videovastaanotolla.

Etäohjaustaitojen vahvistaminen sairaanhoitajakoulutuksessa

Krookila & Salin (2024) tarkastelivat opinnäytetyössään, miten etäohjaus käsitteenä esiintyi sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi he osallistivat hoitotyön lehtoreita etäohjauksen opettamisen kehittämiseen.

Opetussuunnitelman tarkastelussa tunnistettiin, että jo opintojen ensimmäisen vuoden tavoitteet sisälsivät vuorovaikutuksen lähtökohtia verkossa kohtaamiseen, sähköisten palvelupolkujen tunnistamiseen osana palvelujärjestelmää sekä etäohjauksen ja seurannan osuuden huomioimiseen omahoidon ohjauksen osana. Toisen vuoden opintojen tavoitekuvauksissa tunnistettiin digitaalisten palveluiden merkitys mielenterveys- ja päihdetyön palveluissa, omahoidon ohjauksessa kirurgisessa hoitotyössä sekä hoitoteknologian käyttö akuutisti sairaan hoitotyössä. Myös etäohjauksen merkitys ikääntyneiden hoitotyössä mainittiin. Loppuvaiheen opinnoissa tavoitteena oli muun muassa digitaalisten ratkaisujen arviointi, niiden käyttö päätöksenteon tukena sekä asiakkaan/potilaan ohjaus. (Krookila & Salin 2024.)

Opettajien antamat sisältöehdotukset kuvastivat digitaalisia ratkaisuja ja etäohjauksen opetuksen mahdollisuuksia asiasisältöihin integroituneina. Lisäksi opinnäytetyön tekijät tunnistivat mahdollisuuksia etäohjauksen opetuksen sisällyttämiseen osaksi opintoja. Etäohjauksen opetuksen toivottiin olevan käytännönläheisempää ja koko opintoja läpileikkaavaa. Huomiota tulisi kiinnittää myös vuorovaikutustaitojen erityispiirteisiin etäohjauksessa sekä tekoälyn hyödyntämisen tunnistamiseen. (Krookila & Salin 2024.)

Muutos herättelee koulutuksen sisältöjä

Hallitus odottaa sosiaali- ja terveysalalta tulevia säästöjä muun muassa lisäämällä etäpalveluita kotiin tuotettaviin palveluihin (Valtioneuvosto 2025). Laadukas ohjaus digitaalisesti ja asiakaslähtöisesti vaatii kuitenkin erityistä verkkovuorovaikutusosaamista ja siihen liittyvää verkko-ohjausosaamista (Salminen-Tuomaala 2020). Etäohjausosaamista tulee vahvistaa, jotta sairaanhoitaja ymmärtää etäkanavien erityispiirteet ja mitkä tekijät vaikuttavat etäohjaustilanteisiin. Sovellusten monipuolistuminen tuo jatkuvaa uudelaisen osaamisen tarvetta. Lisäksi tarvitaan keskustelua muutosten hyväksymisestä ja niiden käyttöönotosta. Organisaatioiden tulee varmistaa, että hoitajille on riittävät resurssit ja tukea etähoidon käyttöön. (Koivunen & Saranto 2018.)

Myös sairaanhoitajakoulutuksessa on hyvä tunnistaa, miten varmistetaan, että opetuksen sisällöt pysyvät muutoksessa mukana sekä ennakoidaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Tärkeää on pohtia, miten opiskelijoille voitaisiin mahdollistaa etäohjaustaitojen harjaantuminen harjoitteluissa ja teoriaopetuksessa. Tarvitaan kohdennettuja toimintoja opiskelijoiden teknologiaosaamisen sekä etähoitotyön tiedon lisäämiseen ja asenteisiin (Alshammari, Alanazi & Bahari 2024). Voisiko tekoälyavusteisten etäohjauksen vuorovaikutusharjoitteiden rakentaminen olla yksi ratkaisu? Vaikka etäohjaus edellyttää laaja-alaista osaamista ja harjoitteluympäristönä saattaa olla liian vaativa opiskelijalle, olisi tärkeää saada jo koulutuksen aikana ymmärrystä etäohjauksen erityspiirteistä. Etäohjaus sairaanhoitajan työssä tarjoaa uudenlaisia työnmuotoja urapolun eri vaiheissa, ja sillä voi olla myös vaikutusta alan veto- ja pitovoimaan.

Koulutusorganisaation tulisi onnistua vastaamaan työelämän jatkuvan oppimisen tarpeisiin, kun etäohjauksen toimintaympäristöt ja palvelumuodot moninaistuvat. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, että hoitotyön opettajuuden osaaminen tulee olla riittävää ja miten osaamisen päivittäminen mahdollistetaan tässä nopeassa muutoksessa. Opettajilla tulisi olla aikaa päivittää osaamistaan ja siten mahdollistaa nopeasti muuttuvan tiedon hyödyntäminen osana opetusta.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052654837

Jaa sivu