Digitaaliset palvelut muuttavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työnkuvia, työtehtäviä, ammattinimikkeitä ja työkulttuuria. Etäohjauspalvelut ovat laajentuneet varsinkin Covid 19 epidemian aikana laajasti eri terveydenhuollon palveluihin ja etänä tuotetaan terveyden edistämiseen liittyvää neuvontaa, sairaanhoidollista ohjausta kuten leikkausta edeltävää neuvontaa sekä jälkihoitoon liittyvää seurantaa ja kotihoidon palveluita. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata etäohjauksen moninaisuutta ja sen edellyttämää uudenlaista hoitotyön osaamista työelämän sekä sairaanhoitajan tutkintokoulutuksen näkökulmasta.

Etäohjauksen moninaisuus

Etähoitoa ja -ohjausta voidaan toteuttaa puhelimitse, videovastaanotolla, chatin tai sähköpostikeskustelun välityksellä (Hotus-hoitosuositus 2022) sekä somekanavien kuten Twitterin kautta (Sazon, Catapan, Rahim, Canfell & Kelly 2024). Etäkotihoidossa voidaan ohjata asiakkaan päivittäisiä toimintoja tablet-tietokoneen kuva- ja ääniyhteyden avulla sekä tarkkailla terveydentilaa kytkemällä järjestelmään erilaisia mittareita (Engström ym. 2009).

Digitaalisten palveluiden käyttöönotto lisää monenlaista osaamistarvetta kuten teknologiaosaamista, kliinistä- ja substanssiosaamista, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, eettistä osaamista sekä asenne- ja muutoshalukkuutta (Pennanen ym. 2023). Ammattilaisten digiosaamisesta digitaalisen asioinnin viitekehyksessä ja toimintaympäristöissä on tärkeä huolehtia (THL 2024). Työntekijöiden kokemukset digitaalisten kanavien käytöstä ovat myönteisiä, mutta riittämätön osaaminen ja tuen puute työpaikalta, vuorovaikutuksen puutteellisuus asiakaskontaktissa ja toiminnan eettiset haasteet näyttäytyvät esteenä sähköisten palveluiden käytössä (Pyykönen ym. 2022). Tärkeää on myös henkilöstön työkuormaan vaikuttaminen varmistamalla riittävä digitalisaatio-osaaminen (Valtioneuvosto 2023).

Etäohjauksen erityispiirteet ja osaamistarpeet

Etähoidon asiakastyön osaamisessa työntekijän vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat olennaisia. Ammattilaisen ilmeet, eleet, puheen selkeys ja äänen sävyn merkitys korostuvat. Työskentelymuoto edellyttää työntekijältä uudenlaisen osaamisen lisäksi vahvaa ammatillista osaamista sekä hyviä arviointi- ja päätöksentekotaitoja, koska etäkontaktissa informaatio asiakkaan tilanteesta on suppeampaa kuin lähiohjauksessa. (Konttila ym. 2019; Eloranta ym. 2023.) Toisaalta etäohjauksessa lisätietoa voi saada myös taustaäänien huomioimisesta, kuten lapsen itkusta taustalla vanhemman soittaessa lapsen voinnista. Etävastaanotto esimerkiksi puhelimitse, on kuitenkin herkkä tilanne, jonka asiakas saattaa myös äkisti päättää, mikäli ei ole tyytyväinen saamansa neuvontaan. (Yliluoma & Palonen 2019.) Eettiset kysymykset nousevat esiin etäohjauksessa esimerkiksi tilanteissa, joissa joku muu läheinen asioi toisen puolesta. Eettistä osaamista tulisikin vahvistaa koulutuksella. (Holmström & Höglund 2007.)

Etänä annettavaa ohjausta voidaan toteuttaa eri palveluissa reaktiivisesti, mihin vuorokauden aikaan tahansa tai proaktiivisesti varatulla ajalla. Proaktiiviseen ohjaukseen ammattilainen pystyy valmistautumaan etukäteen. (Orava ym. 2012.) Muuttuvat etävastaanoton muodot ja alustat lisäävät jatkuvan koulutuksen tarvetta (Lerret ym. 2023). Aiemman kliinisen työn kokemukset tukevat etäohjaustyötä, sillä kuvamuistot auttavat hoitajaa kysymään oikeita kysymyksiä ja visualisoimaan potilaan kuvailemaa oiretta. Asiakkaan osallistaminen oman tilanteensa arviointiin on tärkeää, jotta hoitaja saa lisää tietoa esimerkiksi haavan koosta tai nielun tulehduksesta. (Pettinari & Jessopp 2001.) Videovastaanotolla puolestaan kuvan kautta välittyy tietoa ja hoitaja voi arvioida asiakkaan elekielestä muun muassa kivun voimakkuutta (Sunner ym 2023). Chat-keskustelussa viestintä perustuu pääosin kirjoitettuun tekstiin, mutta kuvien lisääminen keskusteluun parantaa esimerkiksi ihottuman arviointia. Chatbotin käyttö osana chat-keskustelua tuo etäohjaukseen helpotusta, mutta edellyttää myös uudenlaisen työtavan omaksumista. (Eldh ym 2020.)

Aktiivisen kuuntelun ja tiedonkeruun avulla sekä kaksisuuntaisella viestinnällä hoitajalla on mahdollisuus rakentaa luotettava vuorovaikutustilanne potilaan kanssa etänä. Etäpalveluiden “kasvottomuus” saattaa lisätä asiakkaan avoimuutta vuorovaikutustilanteessa. (Boström 2020.) Etäohjaustilanteeseen vaikuttaa muun muassa asiakkaan ikä, sukupuoli ja kulttuuritausta, mikä tekee ohjaustilanteista erilaisia. Sukupuoli vaikuttaa puhelun kulkuun ja hoitajat kokevat helpoimmaksi naisten välisen kommunikaation eli silloin kuin nainen soittaa naishoitajalle. (Höglund & Holmström 2008.) Kulttuuritausta ja sukupuoli voivat vaikuttaa kommunikaatioon esimerkiksi silloin kun patriarkaalisesta yhteiskunnasta Suomeen muuttanut mies asioi naispuolisen sairaanhoitajan videovastaanotolla.

Etäohjaustaitojen vahvistaminen sairaanhoitajakoulutuksessa

Krookila & Salin (2024) tarkastelivat opinnäytetyössään, miten etäohjaus käsitteenä esiintyi sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi he osallistivat hoitotyön lehtoreita etäohjauksen opettamisen kehittämiseen.

Opetussuunnitelman tarkastelussa tunnistettiin, että jo opintojen ensimmäisen vuoden tavoitteet sisälsivät vuorovaikutuksen lähtökohtia verkossa kohtaamiseen, sähköisten palvelupolkujen tunnistamiseen osana palvelujärjestelmää sekä etäohjauksen ja seurannan osuuden huomioimiseen omahoidon ohjauksen osana. Toisen vuoden opintojen tavoitekuvauksissa tunnistettiin digitaalisten palveluiden merkitys mielenterveys- ja päihdetyön palveluissa, omahoidon ohjauksessa kirurgisessa hoitotyössä sekä hoitoteknologian käyttö akuutisti sairaan hoitotyössä. Myös etäohjauksen merkitys ikääntyneiden hoitotyössä mainittiin. Loppuvaiheen opinnoissa tavoitteena oli muun muassa digitaalisten ratkaisujen arviointi, niiden käyttö päätöksenteon tukena sekä asiakkaan/potilaan ohjaus. (Krookila & Salin 2024.)

Opettajien antamat sisältöehdotukset kuvastivat digitaalisia ratkaisuja ja etäohjauksen opetuksen mahdollisuuksia asiasisältöihin integroituneina. Lisäksi opinnäytetyön tekijät tunnistivat mahdollisuuksia etäohjauksen opetuksen sisällyttämiseen osaksi opintoja. Etäohjauksen opetuksen toivottiin olevan käytännönläheisempää ja koko opintoja läpileikkaavaa. Huomiota tulisi kiinnittää myös vuorovaikutustaitojen erityispiirteisiin etäohjauksessa sekä tekoälyn hyödyntämisen tunnistamiseen. (Krookila & Salin 2024.)

Muutos herättelee koulutuksen sisältöjä

Hallitus odottaa sosiaali- ja terveysalalta tulevia säästöjä muun muassa lisäämällä etäpalveluita kotiin tuotettaviin palveluihin (Valtioneuvosto 2025). Laadukas ohjaus digitaalisesti ja asiakaslähtöisesti vaatii kuitenkin erityistä verkkovuorovaikutusosaamista ja siihen liittyvää verkko-ohjausosaamista (Salminen-Tuomaala 2020). Etäohjausosaamista tulee vahvistaa, jotta sairaanhoitaja ymmärtää etäkanavien erityispiirteet ja mitkä tekijät vaikuttavat etäohjaustilanteisiin. Sovellusten monipuolistuminen tuo jatkuvaa uudelaisen osaamisen tarvetta. Lisäksi tarvitaan keskustelua muutosten hyväksymisestä ja niiden käyttöönotosta. Organisaatioiden tulee varmistaa, että hoitajille on riittävät resurssit ja tukea etähoidon käyttöön. (Koivunen & Saranto 2018.)

Myös sairaanhoitajakoulutuksessa on hyvä tunnistaa, miten varmistetaan, että opetuksen sisällöt pysyvät muutoksessa mukana sekä ennakoidaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Tärkeää on pohtia, miten opiskelijoille voitaisiin mahdollistaa etäohjaustaitojen harjaantuminen harjoitteluissa ja teoriaopetuksessa. Tarvitaan kohdennettuja toimintoja opiskelijoiden teknologiaosaamisen sekä etähoitotyön tiedon lisäämiseen ja asenteisiin (Alshammari, Alanazi & Bahari 2024). Voisiko tekoälyavusteisten etäohjauksen vuorovaikutusharjoitteiden rakentaminen olla yksi ratkaisu? Vaikka etäohjaus edellyttää laaja-alaista osaamista ja harjoitteluympäristönä saattaa olla liian vaativa opiskelijalle, olisi tärkeää saada jo koulutuksen aikana ymmärrystä etäohjauksen erityspiirteistä. Etäohjaus sairaanhoitajan työssä tarjoaa uudenlaisia työnmuotoja urapolun eri vaiheissa, ja sillä voi olla myös vaikutusta alan veto- ja pitovoimaan.

Koulutusorganisaation tulisi onnistua vastaamaan työelämän jatkuvan oppimisen tarpeisiin, kun etäohjauksen toimintaympäristöt ja palvelumuodot moninaistuvat. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, että hoitotyön opettajuuden osaaminen tulee olla riittävää ja miten osaamisen päivittäminen mahdollistetaan tässä nopeassa muutoksessa. Opettajilla tulisi olla aikaa päivittää osaamistaan ja siten mahdollistaa nopeasti muuttuvan tiedon hyödyntäminen osana opetusta.

Lähteet

• Alshammari, A., Alanazi, M. F. & Bahari, G. 2024. Nursing students’ awareness, knowledge and attitudes regarding telehealth and telenursing use for high-quality healthcare: A Cross-sectional study. Nurse Education Today, 142. Viitattu 28.3.2025. https://pubmed-ncbi-nlm-nih-gov.nelli.laurea.fi/39154592/
• Boström, E., Ali, L., Fors, A., Ekman, I., Andersson, A. 2020. Registered nurses’ experiences of communication with patients when practising person-centred care over the phone: a qualitative interview study. BMC nursing 19, 54-54. Viitattu 17.4.2025 https://rdcu.be/eia4p
• Eldh, AC., Sverker, A., Bendtsen, P., Nilsson, E. 2020. Health Care Professionals’ Experience of a Digital Tool for Patient Exchange, Anamnesis, and Triage in Primary Care: Qualitative Study
• JMIR Hum Factors 2020, 7. Viitattu 17.4.2025. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/34661544
• Eloranta S., Teeri S., Komulainen M., Hoffrén-Mikkola M., Mikkola T. 2023. Saan tehdä mitä haluan tehdä, ainut että teen sen nyt etänä” – Työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia etäkotihoidosta. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 15 (3), 360. Viitattu 28.3.2025. https://journal.fi/finjehew/article/view/126911
• Engström, Y., Niemelä, A-L., Nummijoki J., Nyman J. (toim.) 2009. Lupaava kotihoito. Uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Jyväskylä: PS-kustannus. WS Bookwell Oy.
• Holmström I. & Höglund A. 2007. The faceless encounter: ethical dilemmas in telephone nursing.  Journal of Clinical Nursing 16, 1865–1871. Viitattu 17.4.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17880475/
• Hotus-hoitosuositus 2022. Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus. Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 28.03.2025.  etaohjaus-hoitosuositus.pdf
• Höglund, A.T. & Holmström, I. 2008. ”It’s easier to talk to a woman”. Aspects of gender in Swedish telenursing. Journal of  Clinical Nursing 17, 2979–2986. Viitattu 28.3.2025.  https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2702.2008.02345.x
• Koivunen, M. & Saranto, K. 2018. Nursing professionals’ experiences of facilitators and barriers to the use of telehealth applications: a systematic review of qualitative studies. Scandinavian Journal of Caring Sciences 32, 24-44. Viitattu 28.3.2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28771752/
• Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., Lahtinen, M., Elo, S., Kääriäinen, S., Kaakkinen, P., Oikarinen, A., Yamakawa, M., Fukui, S., Utsumi, M., Higami, Y., Huguchi, A. & Mikkonen, K. 2019. Healthcare professionals’ competence in digitalisation: A systematic review. Journal of Clinical Nursing Mar;28(5-6), 745-761. Healthcare professionals’ competence in digitalisation: A systematic review. Viitattu 28.3.2025.  https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jocn.14710
• Krookila, J. &Salin, J. 2024. Etänä toteutettavan hoitotyön opetus sairaanhoitajakoulutuksessa. Opinnäytetyö. Laurea ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.3.2024. Krookila_Salin.pdf;jsessionid=4E1B9BBC4D07734FBADEBA07B464FB09
• Lerret, M., Nuccio, S., Compton, A., Keegan, M., Rapala K. 2023 Nurses’ Experiences and Perspectives of the Telehealth Working Environment and Educational Needs. Viitattu 17.4.2025. https://doi.org/10.3928/00220124-20230918-04
• Orava, M., Kyngäs, H.,Kääriäinen, M. 2012a. Puhelinohjaus hoitotyön menetelmänä: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Osa II Proaktiivinen puhelinohjaus. Hoitotiede 24: 3. 232-243. Viitattu 16.4.2025. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128248
• Pennanen, P. ym. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 17.4.2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2
• Pettinari, C.J. & Jessopp. L. 2001. ‘Your ears become your eyes’: managing the absence of visibility in NHS Direct. Journal of Advanced Nursing 36, 668–675. Viitattu 16.4.2025.  https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j.1365-2648.2001.02031.x
• Pyykönen, A-M., Lammintakanen, J. & Pehkonen, A. 2022. Syrjiikö digitalisointi ihmisiä sosiaalipalveluissa? KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 50:2022. Viitattu 25.3.2025.  https://kaks.fi/julkaisut/syrjiiko-digitalisointi-ihmisia-sosiaa-lipalveluissa/  
• Sazon, H., Catapan, S. C., Rahimi, A., Canfell, O. J., Kelly, J. 2024. How do Twitter users feel about telehealth? A mixed-methods analysis of experiences, perceptions and expectations. Health Expectations 27(1), 1-11. Viitattu 28.3.2025. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/hex.13927
• Salminen-Tuomaala, M. 2020. Asiakkaan etäohjaukseen liittyvät erilaiset osaamisvaatimukset.  Seamk-lehti. Viitattu 28.3.2025. https://lehti.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/asiakkaan-etaohjaukseen-liittyvat-erilaiset-osaamisvaatimukset/     
• Sunner, C., Giles, M., Kable, A., Foureur, M. 2023. Experiences of nurses working in RACFs and EDs utilising visual telehealth consultation to assess the need for RACF resident transfer to ED: A qualitative descriptive study. J Clin Nurs. 32(15–16):4694-4709. Viitattu 17.4.2025. https://onlinelibrary-wiley-com.nelli.laurea.fi/share/K8V4DKIGHVCVNY23KKUH?target=10.1111/jocn.16529
• THL 2024. Yleisopas digitaalisten sote-palveluiden kehittämiseen. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 13.6.2024.  https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULYDSK  
• Valtioneuvosto 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2030/35. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Viitattu 28.3.2025.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Valtioneuvosto 2025. Hallitus linjasi korvaavista säästöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon . Tiedote 27.03.2025. Viitattu 28.3.2025.  https://vm.fi/-/hallitus-linjasi-korvaavista-saastoista-sosiaali-ja-terveydenhuoltoon
• Yliluoma. P. & Palonen, M. 2019. Telenurses’ experiences of interaction with patients and family members: nurse–caller interaction via telephone. Scandinavian Journal of Caring Sciences 34(3), 675-683. Viitattu 10.4.2025.  https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/scs.12770