Eurooppalainen korkeakoulutus ja yhteistyön uusi aikakausi

Eurooppalainen korkeakoulutus on keskeinen pilari Euroopan unionin strategiassa rakentaa tietopohjaista, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa (Euroopan komissio 2022). Nykyisin Bolognan prosessissa (1999) syntynyt eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA) erilaisia tarkoituksia palvelevine yliopistoineen ja ammattikorkeakouluineen on moniääninen, monimuotoinen ja monialainen kokonaisuus. Tätä monimuotoisuutta vahvistetaan Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettavilla eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyöalliansseilla, joissa yhdistyvät erilaiset instituutiot ja niiden opetuksen ja tutkimuksen huippuyksiköt, innovaatioekosysteemit sekä kansalliset ja kansainväliset verkostot (Eurooppa-neuvosto 2017).

Näiden temaattisesti fokusoituneiden allianssien myötä korkeakoulut eivät enää toimi vain kansallisten rajojen sisällä, vaan ne ovat kiinteä osa laajempaa eurooppalaista ja globaalia tiedeyhteisöä. Tällä hetkellä Euroopan komissio rahoittaa Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta 65 eurooppalaista korkeakouluallianssia, joihin kuuluu yli 570 korkeakoulua 35:stä eri Euroopan maasta (Euroopan komissio 2025). Allianssien tavoitteena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua, vaikuttavuutta, kestävyyttä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä tunnettuutta maailmanlaajuisesti (European University Association 2025, Euroopan komissio 2025a).

Laaja-alaista korkeakoulutuksen kehittämistä

Viidessä vuodessa (2019–2024) eurooppalaisia korkeakouluja koskeva aloite on osoittanut vahvaa strategista potentiaalia – se on alkanut ennennäkemättömällä tavalla vaikuttaa korkeakoulutukseen Euroopassa. Käytännön toimeenpanossa alliansseilla ymmärrettävästi on haasteita, mutta tapa, jolla niihin kuuluvat korkeakoulut yhdessä yli maarajojen kehittävät koulutusta, TKI-toimintaa, ekosysteemiyhteistyötä ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä yhteisöinä sitoutuvat eurooppalaisten arvojen edistämiseen, on ainutlaatuinen. Alliansseissa luodaan yhteisiä hallinto- ja tukirakenteita, työtapoja ja -prosesseja sekä palveluja, jotka lisäävät toiminnan tehokkuutta ja laskevat kustannuksia. (Euroopan komissio 2025a).

Korkeakoulujen lisäksi alliansseihin kuuluu eri Euroopan maissa yli 2200 liitännäiskumppania, jotka edistävät alueellista innovointia, työpaikkojen luomista ja toisiinsa kytkeytyneitä ekosysteemejä (Euroopan komissio 2025a). Liitännäiskumppanit ovat muun muassa kaupunkeja, yrityksiä, järjestöjä, paikallisyhdistyksiä ja ajatushautomoja, jotka vauhdittavat kansallisia uudistuksia ja edistystä EU:n tasolla. EU-instituutioiden ja jäsenmaiden viranomaisten välinen sekä elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö on elintärkeää, jotta Euroopan osaamisvajeita voidaan ratkaista erityisesti strategisilla aloilla. Eurooppalaiset korkeakouluallianssit ovat keskeisiä huippuosaamisen, innovaatiotalouden ja kilpailukyvyn edistäjiä kaikkialla Euroopassa.

Korkeakouluallianssien rahoitus tulevaisuudessa

Eurooppalaisiin korkeakoulualliansseihin liittyy suuria odotuksia ja kunnianhimoisia tavoitteita. Allianssit nähdään jopa ’ihmeitä tekevinä’ muutosajureina, jotka pidemmällä aikavälillä uudistavat eurooppalaisen korkeakoulutuksen kokonaisvaltaisesti (Euroopan komissio 2025a). Siihen lukeutuvat mukaan eurooppalaisen tutkinnon käyttöönotto (Euroopan komissio 2025b), eurooppalainen korkea-asteen laadunvarmistusjärjestelmä (Euroopan unioni 2025) ja allianssien oikeudellinen asema (Ylikoski 2025). Jo perustettujen ja mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavien korkeakouluallianssien tarkoituksena on murtaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin väliset siilot monialaisella ja pitkäkestoiseksi tarkoitetulla eurooppalaisella yhteistyöllä.

Jotta eurooppalaisen korkeakoulutuksen transformaatio toteutuu, tarvitsevat allianssit jatkossakin vahvaa poliittista ohjausta ja rahoituksellista tukea (Letta 2024). Euroopan komissio on sitoutunut korkeakoulualliansseihin lippulaivahankkeena, joka palvelee puolta Euroopan opiskelijoista (Euroopan komissio 2025a). Vain EU-tason rahoituksella voidaan vapauttaa allianssien täysi potentiaali, mobilisoida kriittinen massa ja luoda Euroopan laajuisia vaikutuksia. Sen vuoksi uusi, yksinkertaistettu rahoituskehys on olennaisen tärkeä, jotta allianssien täysi muutosvoima saadaan hyötykäyttöön. Komission, jäsenvaltioiden ja allianssien yhteinen toiminta on avain pitkän aikavälin menestykseen.

Alliansseille ehdotetaan kestävää rahoitusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jota Euroopan komissio yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa parhaillaan valmistelee vuosiksi 2028-2034 (Euroopan komissio 2025a). Tavoitteena on varmistaa eri EU- ja kansallisten rahoitusvälineiden synergia, jotta saavutetaan mahdollisimman laaja vaikuttavuus ja turvataan korkeakoulutuksen kestävä kehitys epävakaassa maailmantilanteessa. Letta (2024) esittää noin 10 miljoonaa euroa vuodessa kutakin allianssia kohti, mikä tarkoittaa yhteensä yli 600 miljoonaa euroa vuositasolla – siis yli 4 miljardia euroa rahoituskaudella 2028-2034.

Näin huomattava investointi, jossa Erasmus+ -ohjelmasta katetaan kaksi kolmasosaa lisääntyneestä rahoituksesta ja loppukolmannes useilla muilla EU:n ohjelmilla, ilmentää eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten resurssien strategista yhdistämistä. Toteutuessaan tämä rahoitusmalli voisi merkittävästi tehostaa muun muassa yhteisten eurooppalaisten tutkinto-ohjelmien kehittämistä eri tieteenalojen, maiden ja jopa eri korkeakouluallianssien välillä (Letta 2024). Resurssien ja asiantuntemuksen yhdistäminen antaa yliopistoille kilpailuetua erityisesti tieteellisillä ja strategisilla aloilla.

Opiskelijat ovat keskiössä

Nykyään noin puolet eurooppalaisista opiskelijoista opiskelee alliansseihin kuuluvissa korkeakouluissa (Euroopan komissio 2025a). He hyötyvät monitieteisestä ja tulevaisuuteen suuntautuneesta koulutuksesta (mm. European label -laatuleimalliset yhteistutkinnot, Euroopan komissio 2025b; fyysiset, yhdistelmä- tai verkkokurssit), kansainvälisestä liikkuvuudesta ja yhteisistä tutkinnoista sekä korkeakoulujen työelämäyhteistyön kautta heille avautuvista mahdollisuuksista pätevöityä ammatillisesti/akateemisesti ja työllistyä valmistumisen jälkeen (Euroopan komissio 2022).

Opiskelijaliikkuvuus alliansseissa on lisääntynyt pandemian jälkeen, mikä on hyväksi maiden välisille tietovirroille, osaamisen kasvulle ja korkeakoulujen brändille sekä niiden kaikkinaiselle näkyvyydelle ja tunnettuudelle (European University Association 2025). Kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen ja opintojen suorittamiseen muissa eurooppalaisissa korkeakouluissa kuin siinä korkeakoulussa, jossa opiskelija on virallisesti kirjoilla, liittyy kuitenkin edelleen hallinnollisia esteitä tai muita hidasteita maiden välillä.

Euroopan komissio edistää eurooppalaista opiskelijakorttialoitetta (European Student Card ESC), jonka tarkoituksena on digitalisoida ja yksinkertaistaa kansainvälisen liikkuvuuden prosessia opiskelijoiden ja korkeakoulujen näkökulmasta sekä mahdollistaa opiskelijoiden sähköinen tunnistautuminen ja tietojen, kuten suoritettujen opintojen, siirtäminen eurooppalaisten korkeakoulujen välillä (Euroopan komissio 2025c). Eurooppalaisella opiskelijakortilla korkeakouluopiskelijat saavat yhteisen eurooppalaisen identiteetin, ja he voivat sillä tarkistaa opiskelijastatuksensa ongelmitta kaikkialla Euroopassa. Jäsenvaltiot, opiskelijajärjestöt (European Student Network 2025) ja sidosryhmät tukevat eurooppalaista opiskelijakorttialoitetta (Euroopan komissio 2025a), sillä sen nähdään olennaisesti helpottavan opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja maiden rajat ylittävää opiskelua sekä korkeakoulujen omaa hallinnollista taakkaa.

PIONEER-korkeakouluallianssi

Laurea kuuluu kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun PIONEER-allianssiin, joka edistää osallisuutta, turvallisuutta, resilienssiä ja kestävyyttä tulevaisuuden kaupungeissa ja yhteisöissä (YK:n kestävän kehityksen tavoite 11). Kestävä kaupunki on turvallinen ja saavutettava kaikille, yhteisöllinen ja osallistumista edistävä, kriisinkestävä ja sopeutumiskykyinen sekä yhteistä kulttuuri- ja luontoperintöä suojeleva. Tähän kokonaisuuteen liittyvää kehittämistyötä PIONEER-allianssissa tehdään korkeakoulujen johtamisessa, koulutuksessa, TKI-toiminnassa sekä alueellisessa ekosysteemiyhteistyössä ja kansainvälistymisen edistämisessä.

Globaalien kriisien aikakaudella korkeakoulut tarvitsevat uudenlaista joustavuutta ja resilienssiä. Sen johdosta PIONEER-korkeakoulut yhdistävät monialaisen ja monitieteisen osaamisensa ja infrastruktuurinsa kestävän kehityksen puolesta digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä. PIONEER-allianssin tavoitteena ei ole pelkästään hallinnollinen vaan aidosti strateginen kumppanuusyhteistyö sekä monikansallisten, modulaaristen koulutuspolkujen, tutkimusympäristöjen ja innovaatioekosysteemien rakentaminen. Tämä mahdollistaa opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmien kansainvälistymisen ja asiantuntemuksen kehittymisen sekä uusien ratkaisujen löytämisen yhteiskunnallisiin haasteisiin eurooppalaisesta näkökulmasta.

PIONEER-allianssi on tietoisesti lähtenyt muutosjohtamisen tielle, mikä tarkoittaa sitä, että korkeakoulujen kehittämistä ja niiden välistä yhteistyötä tarkastellaan ja johdetaan intra-, inter- ja trans-institutionaalisella tasolla:

Intrainstitutionaalinen yhteistyö tapahtuu saman korkeakoulun sisällä eri yksiköiden, tiedekuntien tai tutkimusryhmien välillä. Sen tavoitteena on, muun muassa edistää monitieteisyyttä ja yhteisiä opetussisältöjä, jakaa resursseja ja asiantuntemusta tehokkaammin sekä vahvistaa sisäistä yhteisöllisyyttä ja monitieteistä yhteiskehittämistä.
Interinstitutionaalinen yhteistyö viittaa kahden tai useamman kumppanikorkeakoulun väliseen yhteistyöhön, esimerkiksi yhteistutkinnot ja opiskelijavaihto, tutkimusyhteistyö ja infrastruktuurien jakaminen sekä yhteiset virtuaalikampukset.
Transinstitutionaalinen yhteistyö ylittää perinteiset organisaatiorajat, jossa voimansa yhdistävät korkeakoulut, yritykset, julkishallinto, kansalaisjärjestöt ja muut ulkoiset toimijat. Tällä yhteistyöllä tarkoitetaan innovaatioekosysteemejä, joissa kehitetään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Esimerkkejä ovat elävät laboratoriot (living labs), yhteiskehittämisalustat ja alueelliset osaamiskeskittymät.

Nämä kolme tasoa muodostavat jatkumon, jossa siirrytään sisäisestä ja korkeakoulujen välisestä kehittämisestä kohti laajaa, yhteiskunnallisesti vaikuttavaa kumppanuutta. Tämä on keskeistä ja välttämätöntä korkeakoulutuksen uudistumisessa, osaamisen ekosysteemien rakentamisessa sekä eurooppalaisen identiteetin ja yhteisten arvojen luomisessa.

Uusi eurooppalainen osaamisen paradigma

Eurooppalainen korkeakoulutus on keskellä suurta muutosprosessia. Yhteinen visio ei rajoitu hallintoon tai rakenteisiin – kyse on kulttuurisesta, ideologisesta ja strategisesta muutoksesta, jossa tiede, oppiminen ja osaaminen nähdään välineinä yhteiskunnan uudistamiseen.

Eurooppalaiset korkeakoulut eivät toimi enää yksin, vaan ekosysteemeinä, jotka ulottuvat yli maiden, sektorien ja tieteenalojen rajojen. Ne eivät vain kouluta yksilöitä vaan rakentavat tulevaisuutta, jossa osaaminen, demokratia ja kestävä kehitys kietoutuvat toisiinsa.