Eväitä etäopetukseen Taalainmaalta

Teksti | Annika Kirkkomäki , Sirpa Mattila

Koronan takia mutta myös ansiosta olemme tutustuneet ja päässeet käyttämään monipuolisesti etäopetuksen mahdollisuuksia ja kohdanneet luonnollisesti useita haasteita. Kieltenopettajina pohdimme erityisesti vuorovaikutuksen mahdollistamista verkkoympäristössä.

kuvituskuva,
Opiskelijoiden oleskelutiloja (kuva: Annika Kirkkomäki)

Toukokuussa 2022 eli reilun kahden etäopetusvuoden jälkeen meillä oli loistava tilaisuus päästä vertailemaan kokemuksiamme ruotsalaiskollegojen kanssa ja tutustumaan hyviin etäopetuksen käytänteisiin. Tämän mahdollisti toukokuinen osallistumisemme seminaariin, jossa käsiteltiin toisen kielen oppimista, eri kulttuuri- ja kielitaustan hyödyntämistä oppimisprosessissa (nk. transspråkande tai translanguaging) sekä etäopetuksen kokemuksia. Viimeksi mainittuun teemaan keskitymme tässä artikkelissa.

Termillä “transspråkande/korsspråkande/translanguaging”  tarkoitetaan sitä, että tietoisesti hyödynnetään oppijan monikielisyyttä kielten oppimisprosessissa.

Högskolan Dalarna edelläkävijänä verkko-opetuksessa

kuvituskuva.
Annika Kirkkomäki ja korkeakoulun kirjastorakennus (kuva: Sirpa Mattila)

Seminaarin isäntänä toimi Högskolan Dalarna Taalainmaalla Ruotsissa. Högskolan Dalarna on perustettu vuonna 1977 ja toimii kahdella kampuksella, Falunissa ja Borlängessä. Korkeakoululla on pitkät perinteet etäopintojen järjestämisessä, sillä lähes 16 000 opiskelijasta 73 % opiskelee verkossa.

Yrkeshögskola (ammattikorkeakoulu) -termin kanssa kannattaa olla varovainen ruotsalaisten kanssa keskustellessa. Ammattikorkeakoulua ei ole Ruotsissa samanmuotoisena korkeakoulumuotona kuin Suomessa. Termiä käytetään kuitenkin lukion jälkeisessä ammatillisessa koulutuksessa. Tämän takia esimerkiksi Maarianhaminassa sijaitseva ammattikorkeakoulu on nimeltään Högskolan på Åland.

Korkeakoulu on tarjonnut verkkotutkintoja sekä kandidaatti- että maisteritasolla jo pitkään, mutta korona-aikana kysyntä luonnollisesti kasvoi entisestään. Verkko-opiskelu on mahdollistanut sekä opiskelijoiden että henkilökunnan rekrytoimisen eri puolilta maata sekä myös ulkomailta.

Hyviä etäopetuskäytänteitä

kuvituskuva.
Korkeakoulun kirjaston näkymä (kuva: Sirpa Mattila)

Högskolan Dalarna kehittää olemassa olevia toimintatapoja sekä panostaa jatkuvasti digitaaliseen osaamiseen. Verkko-opetuksen laatua taataan riittävällä määrällä tukihenkilöstöä. Teknistä tukea on tarjolla runsaasti sekä henkilökunnalle että opiskelijoille – myös iltaisin. Opiskelijalla on mahdollisuus testata laitteistoaan sekä saada tarvittavaa digiohjausta ns. tukikahviloissa. Myös henkilökunta voi käyttää samoja palveluja ja lisäksi heillä on välitön tuki saatavilla sekä kampuksella että etäopetuksessa. Hyvin toimiva tekninen tuki vapauttaa opettajan resursseja pedagogiseen kehittämiseen.

Teknisen tuen lisäksi virtuaaliopetukseen osallistuvia opiskelijoita ohjataan kokonaisvaltaisesti uudenlaiseen opiskeluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että heitä muistutetaan huolehtimaan omasta hyvinvoinnista, tauoista, ergonomiasta jne.

Etäopetuksen onnistuminen taataan selkeillä ohjeilla, joita opiskelijan tulee noudattaa. Vuorovaikutteisissa Zoom-tapaamisissa kaikki osallistujat pitävät koko ajan kamerat päällä eikä muista vaihtoehdoista edes keskustella.  Opiskelijoita vastuutetaan edellyttämällä hyvää valmistautumista verkkotapaamisiin. Kaikki luentotyyppiset osiot nauhoitetaan ja opiskelijoiden oletetaan tutustuneen etukäteen nauhoitteisiin sekä muihin ennakkotehtäviin ennen verkkotapaamista. Lähitapaamisissa, joissa on läsnäolovelvoite, keskitytään lähes kokonaan vuorovaikutteiseen työskentelyyn. Näissä seminaareissa työskennellään pienryhmissä (n. 12 opiskelijaa) ja välttämättömät poissaolot voi korvata osallistumalla rinnakkaisryhmiin.

Etätentit haasteena

Korkeakoululla on kehittynyt rutiini tenttien etävalvonnan järjestämisessä. Tentit pidetään erillisissä tenttitiloissa Zoomissa. Opiskelijalla tulee olla headset ja erillinen ulkoinen/irrallinen kamera, joka kuvaa samanaikaisesti ruutua ja työpöytää tietokoneen kameran lisäksi. Tenttitilaisuuksista vastaavat “tentti-isännät” (tentvärdar), jotka seuraavat opiskelijoiden toimintaa ja saattavat ottaa yhteyttä opiskelijaan tentin aikana. Järjestelmä kuulosti luotettavammalta kuin sellaiset valvontatyökalut, joilla opiskelijan kirjoituspöytää ei näe, mikä mahdollistaa vilpin, erilaiset apuvälineet tai jopa puhelimen käytön tentin aikana.

Samoin kuin Suomessa, opiskelijajärjestöt Ruotsissa ovat keskustelleet vilkkaasti etätenttikäytänteistä. He ovat kyseenalaistaneet kotivalvonnan riittävyyden, mutta toisaalta myös yksityisyyden säilymisen. Etätenttikäytänteitä tulisi kehittää siten, että niissä huomioidaan opiskelijan oikeusturva, pyritään estämään vilpin mahdollisuus sekä taataan koulutuksen laatu.

Pohdintaa – mitä tuomisina

Me Laurean kieltenopettajat siirryimme heti korona-ajan alussa vuorovaikutteiseen etäopetukseen, jossa viikoittaiset tapaamiset jatkuivat Zoomissa ja kaikki kanssakäyminen opiskelijoiden kanssa käytiin virtuaalisesti. Erityisesti haasteita aiheuttivat suuret ryhmäkoot sekä uuden oppimisalustan samanaikainen käyttöönotto. Nämä tekijät luonnollisesti moninkertaistivat lehtorin työkuorman.

Laurea on kiitettävästi panostanut henkilöstön digiosaamisen kehittämiseen, mutta vierailun tuomisina toivoisimme lisäpanostusta myös opiskelijoiden digiosaamisen tukemiseen. Teknisen tuen antaminen opiskelijoille on ainakin toistaiseksi jäänyt liikaa lehtoreiden vastuulle. Opetukset, tentit sekä valmistelutyöt ovat siirtyneet myös yhä enemmän toimistoajan ulkopuolelle, jopa viikonloppuihin. Myös näinä aikoina teknistä tukea tarvittaisiin sekä henkilökunnalle että opiskelijoille.

Seminaarimatkastamme saimme paljon uusia ideoita sekä kannustusta jatkaa digipolullamme.  Erityisesti mieleemme jäi tämä todeksi muuttunut mietelause:

Om människor har svårt att fysiskt ta sig till högskolan så får högskolan ”ta sig” till dem…”.

Haastatellut henkilöt:

  • Nathalie Andersson, yliopistolehtori, Högskolan Dalarna
  • Christiane Ederyd, yliopistolehtori, Högskolan Dalarna
  • Paul Flack, informaatikko, Högskolan Dalarna
  • Marie Josefson, yliopistolehtori, Högskolan Dalarna
  • Elisabeth Odevik, yliopistolehtori, Högskolan Dalarna
  • Boglarka Straszer, professori, Högskolan Dalarna

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090657688

Jaa sivu