Elämystalouden merkityksen ja muotojen moninaistuessa tapahtumien arvo muun muassa hyvinvoinnin, yhteenkuuluvuuden ja osaamisen kehittämisen alustoina kasvaa. Elämystaloudella tarkoitetaan joukkoa toimialoja, joissa on keskeistä luoda merkityksellisiä kuluttaja- ja asiakaskokemuksia. Siihen kuuluvat esimerkiksi tapahtumaliiketoiminta, kulttuurialat, viihde- ja peliteollisuus, urheilu sekä matkailu- ja ravintola-ala (Tampereen yliopisto 2024). Näiden alojen tulevaisuuden osaajien koulutuksen kehittämiseen ollaan panostamassa erityisesti tapahtumien näkökulmasta Tapahtumateollisuus ry:n johdatuksella.
Kuva 1. Arabian katufestivaali (Helsingin kaupungin aineistopankki: Juha Valkeajoki, 2023)
2023: Restonomista eventonomiin
Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestön, Tapahtumateollisuus ry:n, tehtävänä on edistää koko tapahtumateollisuuden elinkeinotoimintaa ja sen arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle (Tapahtumateollisuus 2024). Samalla yhdistys toimii tapahtumien puolestapuhujana monella eri rintamalla. Tapahtuma-alan ammattilaisten koulutuksen osalta Suomessa ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys. Tarve alan koulutuksen kehittämiseksi on tunnistettu – eri asteilla toteutettavan koulutuksen polku ja selkeä osaamisen kasvattaminen vaatii yhä enemmän keskustelua eri toimijoiden kesken. Vuonna 2023 Tapahtumateollisuus toi esiin näkemyksen, jonka mukaan uusi tutkintonimike ”eventonomi” ja siihen liittyvä uudenlainen koulutuskokonaisuus voisi olla ratkaisu osittain pirstaloituneeseen osaamispooliin, jota nykyiset amk-tutkinnot tuottavat. Aktiivisesti uuden ammattikorkeakoulututkinnon osalta ei kehitystyö ole vielä edennyt ajatuksesta pidemmälle.
Nykyisin tapahtuma-alan osaajia koulutetaan muun muassa restonomi-, medianomi- ja kulttuurituottaja-nimikkeillä. Sisällöt koulutuksissa ovat monipuolisia, sisältäen muun muassa projektinhallintaa, markkinointia, teknistä toteuttamista, sopimus- ja tekijänoikeusasioita sekä ilmoitus- ja lupa-asioita, taloudenhallintaa, logistiikkaa, tapahtuman käytännön suunnittelua, hallintaa ja järjestämistä sekä tapahtumaprosessin hallintaa. Yhä tärkeämmässä osassa ovat myös palveluiden tuotteistaminen, fasilitointi, vastuullisuus sekä teknologiaosaaminen (Avecmedia 2022).
Kuva 2. Striimaustekniikka (Unsplash: Libby Penner, 2024)
Muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää integroida eri koulutuksiin joustavuutta ja ketteryyttä. Opetussuunnitelmien osalta kehittäminen vie usein jopa kaksi vuotta ennen kuin muutokset kokonaisuudessaan saadaan lanseerattua. Laurean restonomikoulutuksessa tammikuussa 2023 lanseeratun opetussuunnitelmamuutoksen myötä päiväopintojen hakukohteen nimeksi tuli ravintola- ja tapahtumaliiketoiminnan koulutus. Samalla opetussuunnitelman sisältö yhtenäistettiin, nykyisin sekä päivä- että monimuoto-opiskelijat opiskelevat samat sisällöt ydinopinnoissa. Restonomikoulutuksen asiantuntijoiden osaamisen ja näkemysten hyödyntäminen auttoi kokonaisuudessa puolitoista vuotta kestäneen prosessin aikana hahmottamaan tarpeeksi joustavia, mutta silti osaamistavoitteiltaan selkeitä kokonaisuuksia. Muutoksen myötä tapahtumatuotannon perusteet tulivat osaksi ydinopintoja kaikille restonomiopiskelijoille, lisäksi muun muassa kansainvälisissä ja kotimaisissa tapahtumaprojekteissa päästään lukuvuosittain paneutumaan kulloinkin erilaisiin kumppanuusprojekteihin. Nämä muutokset on otettu positiivisesti vastaan – syksyllä 2024 opinnot aloittaneilta opiskelijoilta saatujen kommenttien mukaan tapahtumamaailma kiinnostaa, etenkin vastuullisuuden ja kansainvälisyyden näkökulmista.
2024: AMK-koulutuksenjärjestäjät saman pöydän äärellä
Tapahtumateollisuus ry:n ponnistelut koulutuksentuottajien yhteen tuomiseksi on saanut alustavan muodon vuoden 2024 aikana. Ensimmäinen live-kohtaaminen keväällä 2024 Triplassa keräsi hyvin osallistujia, keskustelua jatkettiin AMK-verkoston etätapaamisessa 17.9.2024. Aamupäivä toteutettiin tour de table -mallilla, kohtaamisessa päästiin kuulemaan mitä kiinnostavaa korkeakouluissa koulutuksen ja TKI-toiminnan saralla tapahtuu. Lisäksi Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman antoi katsauksen alan näkymiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin.
Mukana tapaamisessa olivat edustajat Laurean lisäksi Arcadasta, TAMKista, Haaga-Heliasta, Lapin amk:sta, Metroliasta, SeAMK:sta sekä Humakista. Tour de table -keskusteluissa nousi esiin neljä ajankohtaista teemaa:
- Hanketyö: Osaamisen kehittämistä ja alueellista yhteistyötä alan toimijoiden kesken tapahtuu varsin kattavasti niin kansallisella kuin EU-rahoituksella. Päättymässä on useampia Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen JOTPA-rahoitettua hanketta. Tunnistettuna haasteena on rahoituksen syklisyys, toimijat miettivät aktiivisesti uusia rahoitusmahdollisuuksia ja projektien jatkoa.
- Koulutuksenjärjestämisen erilaiset mallit ja toteutukset: Opetussuunnitelmat ja pedagogiikka puhuttivat etenkin tulevaisuusnäkökulmasta tarkasteltuna . Syväluotaavina kysymyksinä miten, missä ja milloin osaamista halutaan tulevaisuudessa kehittää. Tärkeänä koetaan muun muassa edelleen läsnäopetuksen erilaiset muodot samalla kun digitaalisuus tuo uudenlaisia toteutusmahdollisuuksia. Myös eri toimijoiden, kuten turvallisuusalan, osallistaminen aktiivisesti koulutussisältöjen tuottamiseen on jo otettu useammassa korkeakoulussa tavaksi.
- Yritysyhteistyö: Ekosysteemisyys luo mahdollisuuksia, monia projekteja on menossa mm. alan toimijoiden tarpeiden ymmärtämiseksi yhä paremmin. Tulevaisuudessa Tapahtumateollisuus ry:n vetämissä koulutustapaamisissa tullaan osallistamaan alan yrityksiä keskusteluun. Ekosysteemien merkitys laajemmin luovien alojen kehittämisessä oli tärkeässä merkityksessä myös Business Finlandin VTT:ltä vuonna 2023 tilaamassa ”Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta” raportissa, jossa kuvattiin ekosysteemikokonaisuuksien suorien ja välillisten vaikutusten olevan moniulotteinen kokonaisuus, jossa rahallisten hyötyjen lisäksi myös muiden vaikutusten arvioiminen on yhä tärkeämpää.
- Keskustelunavaukset: Kehittymisen edellytys on tuoda pöytään uusia ajatuksia, malleja, toiveita ja myös kipukohtia. Rohkea ja avoin keskustelu vaatii luottamusta sekä yhteistä tahtotilaa. Kehittämiskohteena on muun muassa yhtenäisen termistön käyttäminen ja eri tapahtuma-alan toimijoiden arvostuksen nostaminen. Kulttuurialan koulutuksen osalta tuotiin akuutisti esille tarve kulttuurialan liiketoimintapotentiaalin tunnistamisen kasvattamiseen.
Seuraavana askeleena syksyllä 2024 perustetaan erillinen koulutustyöryhmä, joka jatkaa kehitystyötä yli opintoasterajojen. Laurea-ammattikorkeakoulun tapahtumaliiketoiminnan lehtorit ovat jatkossakin aktiivisessa roolissa kehityksen mahdollistamisessa.
Lähteet
