Kehittämispohjainen oppiminen Laurea-ammattikorkeakoulussa perustuu aidoissa työelämän projekteissa ja tilanteissa toimiseen. Opiskelijoiden oppiminen koostuu tutkimuksesta, pohdinnasta ja kehittämisestä opettajien ohjauksessa työelämän ja muun opiskelijaryhmän kanssa. Kartuttamalla teoriatietoa ja tietoperustaa sekä osallistumalla monipuolisesti erilaisiin kehittämishankkeisiin ja -projekteihin opiskelijat voivat harjoitella käytännön taitojaan, kehittää luovia ongelmanratkaisutapoja sekä hankkia ammattialallaan tarvittavaa osaamista. Nämä kehittämishankkeet ja –projektit avaavat opiskelijoille mahdollisesti hyödyllisiä työelämäsuhteita.

Laurealaisen tutkimus- ja kehittämis- ja innovointitoiminnan (TKI) ytimessä on yhdistää erilaisia näkökulmia ja osaamisia. Tämä on tehokas tapa innovoida uutta ja tuloksena on toimivampia aitoon tarpeeseen vastaavia palveluja. Oikein toteutettuina opetus- ja TKI-toiminnat voivat muodostaa toisiaan ruokkivan kehän, jossa oppiminen tapahtuu soveltamalla teoriapohjaista tutkimusta käytäntöön. Siten tutkimus tuottaa materiaalia opintojaksoille ja opintojaksot voivat vuorostaan tuottaa uusia tutkimusaiheita ja –ongelmia.

Keväällä 2021 pidetty turvallisuuden ja riskienhallinnan tradenomiopiskelijoiden Asiakkuus ja projektiosaaminen -opintojakso pidettiin sekin vahvasti kehittämispohjaisen oppimisen hengessä. Opintojaksolla toteutettiin 12 opiskelijaryhmäprojektia, joista kolme tuottivat Fiksu Assa-hankkeelle tutkimukset kolmesta Myyrmäen asemanseudun turvallisuuteen liittyvästä näkökulmasta. Nämä kolme opiskelijaryhmää kirjoittivat kukin raportin Fiksu Assa -hankkeelle, joka sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta rahoittajanaan Uudenmaan liitto. Tämän artikkelin kirjoittajina toimivat turvallisuusalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon polkuopiskelija Saija ja lehtori Harri ohjasivat Fiksu Assa-hankkeeseen osallistuneita Fiksu Assa-opiskelijaryhmiä. COVID19-pandemian aiheuttamat etäopiskelu ja sähköinen kanssakäyminen toivat projektityöhön lisähaastetta, mutta samalla uudenlaisten toimintatapojen käyttäminen osoittivat opiskelijoiden kykyä venyä ja mukautua uusiin haasteisiin.

Fiksu Assa -hanke pyrki muun muassa parantamaan Myyrmäen asemanseudun turvallisuutta. Turvallisuuden tunne on monimutkainen ilmiö, jossa yhdistyvät muun muassa yksilön kokemukset ja muistot ja se heijastuu siihen, miten hän hahmottaa omaa asuma-aluettaan (Koskela 1997). Ihmisten kokemukset ja muistot sekä median kuvaukset tietystä ympäristöstä voivat suuresti vaikuttaa kyseisen paikan herättämään turvallisuuden tai turvattomuuden tunteeseen (Koskela & Pain 2000). Henkilön omat tai lähipiirin kokemukset väkivallan uhriksi joutumisesta tai uhatuksi tulemisesta tietyssä paikassa vaikuttavat siihen, miten turvalliseksi kyseinen alue koetaan (Kneeshaw-Price 2015).

Jo aiemmin, vuonna 2015 toteutettu laurealainen opiskelijaraportti kartoitti Myyrmäen asemanseudun turvallisuustilannetta ja antoi sitä parantavia kehittämisehdotuksia. Yksi 2021 Fiksu Assa -hankeryhmistä selvitti mitä muutoksia ja toimenpiteitä 2015 suositusten pohjalta on tehty ja sama ryhmä selvitti myös ympäristöystävällisiä ratkaisuita vähähiilisyyden edistämiseksi. Vuoden 2015 selvitys nosti esille kameravalvonnan kehittämisen positiivisia vaikutuksia sekä alueen yleisen viihtyvyyden kehittämistä. Tämä Fiksu Assa -ryhmä havaitsi, että kameravalvonta kattaa aseman aluetta mutta, ettei sitä ole laajemmalla alueella. Ryhmä korosti myös, että Myyrmäki-liikkeen järjestämät katutaide ja erilaiset tapahtumat ja aktiviteetit parantaneet alueen viihtyvyyttä. Fiksu Assa -ryhmä esittää viihtyvyyden edelleen parantamista mm. lisäämällä katutaidetta, panostamalla yleiseen siisteyteen ja kehittämällä nuorten harrastustoimintaa. Vähähiilisyyden parantamiseksi opiskelijaryhmä lisäisi katupyörien ja sähköautojen latauspisteiden sekä yhteiskäyttöautojen määrää.

Toinen Fiksu Assa -ryhmä tutki Fiksu Assa -hankkeeseen liittyen Myyrmäen asemanseudun yrittäjien ja työntekijöiden turvallisuuden tunnetta kyselytutkimuksen avulla. Kyselylomake lähetettiin vajaalle kolmellekymmenelle yritykselle ja vastauksia saatiin 13 kappaletta eri toimialoilta. Vastauksissaan yrittäjät ja työntekijät totesivat levottomuuksien ja häiriökäyttäytymisen ajoittuvan iltoihin ja viikonloppuöihin. Siten opiskelijaryhmä suosittelee selvittämään tarkemmin, miten valaistusta lisäämällä parannetaan turvallisuuden tunnetta ja -tilannetta. Lisäksi pimeisiin nurkkiin ja pienille poluille kaivataan lisää näkyvyyttä ja poistumisteitä, jotta polulta pääsee tarvittaessa pakenemaan useampaan suuntaan. Valvonnan lisääminen esim. yksityisen sektorin vartiointipalveluiden avulla nousi vastauksissa myös esille. Tässä Fiksu Assa -kyselytutkimuksessa yrittäjät ja työntekijät kokevat suurimmiksi levottomuuden tekijöiksi syrjäytymisen, päihteiden ja huumeiden käytön sekä työttömyyden. Ryhmä ehdottaa kestävän kehityksen edistämiseksi mm. kasvillisuuden lisäämistä ja kierrätyspisteiden monipuolistamista.

Kolmas opiskelijaryhmä tarkasteli Myyrmäen asemanseudun turvallisuutta turvallisuusalan ammattilaisten näkökulmasta lähettämällä poliisin ja yksityisten vartiointiliikkeiden edustajille kysymyslomakkeen. Vastauksia tuli viisi ja niiden perusteella suurimpana turvattomuutta aiheuttavana tekijänä vastaajat näkevät häiriökäyttäytymisen. Poliisit nostivat vastauksissaan esiin lisäksi junalla kulkemisen, sillä häiriötä aiheuttavien ihmisten on helppo kulkea junalla asemalta toiselle. Kehitysehdotuksina vastauksissa oli valvonnan lisääminen asemalla, ongelmia aiheuttaville ihmisille osoitettuja oleskelupaikkoja, yhteistä harrastustoimintaa eri kulttuurista tuleville nuorille sekä päihdetyöntekijöiden jalkautumista ihmisten sekaan. Opiskelijaryhmä pohti kehitysehdotuksia toteutusmahdollisuuksien, kustannusten ja kustannustehokkuuden kautta ja päätyivät hankeraportissa nostamaan esille yksityisten turvallisuuspalvelujen tarjoaman valvonnan ja ehdottamaan nuorille suunnatun aktiviteetin lisäämistä sekä päihdetyöntekijöiden jalkautumista. Opiskelijaryhmä painottaa kyselyn vastausten perusteella päihdehoidon ja nuorisotyön ennaltaehkäisevää vaikutusta syrjäytymisongelmissa.

Projektinhallinnan haasteita

Projektityöskentely vaatii suunnitelmallisuutta, aikatauluttamista, hyvää johtamista sekä tarvittaessa projektin pilkkomista välitavoitteisiin. Projektin läpivieminen on aina haastavaa ja Berkun (2006, 37) toteaa, että projektin aikataulu on helppo syntipukki asioiden epäonnistumiselle. Aikataululle saatetaan asettaa vaatimuksia, joita ei voida toteuttaa. Projektin alkuvaiheessa laadittua aikataulua on hyvä päivittää sitä mukaa kun projektin kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään.

Haasteiden ennakointiin auttaa projektin riskien ja mahdollisuuksien analysointi. Mahdollisuuksien ja riskien hallinta ovat ehdottoman tärkeitä projektille (Forsberg ym. 2003, 188). Perinteiset johtamismallit keskittyvät pysyvään organisaatioon, mutta projektiryhmä on koossa projektin ajan ja sen jälkeen ryhmä hajoaa mahdollisiin uusiin projekteihin tai muihin työtehtäviin organisaatiossa tai yrityksessä. Perinteinen työskentely-ympäristö on merkinnyt jatkuvuutta ja vakautta. Projektin johtaminen puolestaan keskittyy projektissa oleviin määrättyihin tavoitteisiin. (Forsberg, Mooz & Cotterman 2003, 10–11.)

Saijan kokemuksia projektinhallinnasta

Tämä ensimmäinen projekti, jossa sain olla mukana ohjaamassa opiskelijoiden projektitöitä, oli varsin mielenkiintoinen ja haastava. Haastava siksi, että en ole koskaan tavannut ketään ohjaamistani opiskelijoista, en tiedä heistä mitään ja siitä huolimatta meitä kaikkia yhdisti turvallisuusalan ajattelu ja näkökulma. Etäopiskelu, sähköpostiviestittely ja lomakehaastattelu ovat toimintatavoiltaan haastavia tapoja tehdä taustatyötä hankkeelle. Lisäkysymysten esittämiseen on varattava erikseen aikaa ja kirjoitetuissa vastauksissa on aina mahdollisuus väärinymmärryksiin. Huolimatta kolmesta eri näkökulmasta, kaikissa näissä Fiksu Assa -hankeraporteissa oli hyvin samanlaisia lopputuloksia ja niissä esitetyt kehittämisajatukset olivat selkeitä, yksinkertaisia ja realistisia.

Kirjoittajat: Saija Hertteli opiskelee TKI-polkuopinnoissa tavoitteena Turvallisuusalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen. Harri Ruoslahti toimii Turvallisuuden- ja riskienhallinnan lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet:

• Berkun, S. 2006. Projektinhallinnan Taito. Suomentaja Holttinen J. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.
• Forsberg, K., Mooz, H., & Cotterman, H. 2003. Projektin hallinta- Malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. Suomentaja Arola J. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.
• Haakana, J., Lappalainen, I., Lohilahti, J., Marttila, H., & Stamatiou, A. 2021. Hankeraportti Myyrmäen asemanseudun turvallisuudentunne yrittäjien näkökulmasta
• Hakaniemi, P., Maaranta, R., Keijama, E., Pöyry, R., & Helén, J. 2021. Hankeraportti Turvallisuudentunne Myyrmäen asemaseudulla, turvallisuuden ammattilaisten näkökulmasta
• Kneeshaw-Price, S. H., Saelens, B. E., Sallis, J. F., Frank, L. D., Grembowski, D. E., Hannon, P. A., … & Chan, K. G. 2015. Neighborhood crime-related safety and its relation to children’s physical activity. Journal of Urban Health, 92(3), 472-489.
• Koskela, H. 1997. ’Bold Walk and Breakings’: Women’s spatial confidence versus fear of violence. Gender, Place and Culture: A Journal of Feminist Geography, 4(3), 301-320.
• Koskela, H., & Pain, R. 2000. Revisiting fear and place: women’s fear of attack and the built environment. Geoforum, 31(2), 269-280.
• Salminen, N-P., Ruohonen, E., Abdi, A., Sneck, A., & Hakonen, R. 2021. Hankeraportti. Miten Myyrmäen asemanseudun turvallisuustilanne on kehittynyt lähivuosina?