Euroopan komission rahoittamassa Futures For You -hankkeessa vuosina (2024-2026 FUTU4U) kehitettiin Mun tulevaisuus -työpajakonsepti, jolla vahvistetaan 18–30-vuotiaiden nuorten tulevaisuustaitoja, visioidaan hyviä tulevaisuuksia ja pohditaan yhdessä keinoja niiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta heidän yhteisöjänsä ja Euroopan Unionia kohtaan.
Kuva: Jcomp / Freepik
Tulevaisuustaitojen merkitys on korostunut viime vuosina samanaikaisten globaalien kriisien vallitessa (esimerkiksi ilmastonmuutos ja luontokato sekä geopoliittiset jännitteet). Muuan muassa Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO pitääkin tulevaisuustaitoja osaamisena, jotka jokaisen tulisi ja olisi mahdollisuus oppia. Tulevaisuustaidot sisältävät kyvyn kuvitella erilaisia tulevaisuuksia, ja ymmärtää millaiset uskomukset ja arvot ohjaavat omaa ja muiden ajattelua. Taitojen ytimessä on laajentaa näkökulmaa yksilöstä yhteisöön, ja siten kehittää valmiuksia osallistua yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun ja päätöksentekoon. Kun kyetään kuvittelemaan vaihtoehtoisia mahdollisia tulevaisuuksia, voidaan vahvistaa yksilön kykyä toimia muuttuvassa maailmassa. (Ahvenainen 2015; UNESCO 2025.)
Tulevaisuusajattelua voidaan myös opettaa ja oppia. Sen oppiminen on prosessiluonteista ja sidoksissa sosiaaliseen ympäristöön, joten se vaatii aikaa, sopivia olosuhteita ja oppijan elämäntilanteen huomioimista. Keskeistä on mahdollistaa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu sekä omien arvojen, motiivien ja odotusten reflektointi. Oppimista tukevat työkalut tarjoavat alustan omalle pohdinnalle ja yhteiselle keskustelulle, ja ne perustuvat ajatukseen siitä, että yksilön toiminta vaikuttaa tulevaisuuden rakentumiseen. Tulevaisuusajattelun ja -oppimisen menetelmiä on kehitetty viime vuosikymmeninä laajasti eri kohderyhmille, ja niitä on otettu käyttöön myös Suomessa esimerkiksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimesta. (Ollila & Hujala 2022a, 409.)
Yksi menetelmä tulevaisuustaitojen kehittämiseen on työpajatyöskentely. Osallistavat työpajat sopivat tulevaisuusajattelun harjoittamiseen hyvin niiden interaktiivisen ja muodoltaan joustavan luonteen vuoksi. Työpajoja voidaan muokata kohderyhmän tarpeiden mukaan ja niiden aikanakin voidaan tehdä muutoksia, jos huomataan, että keskustelu voisi olla monipuolisempaa toisella tavalla toteutettuna. Työpajatyöskentelyn vahvuutena voidaan myös nähdä metodin sosiaalinen ja keskusteleva luonne, joka on hyödyllistä tulevaisuuksia kuvitellessa ja tulevaisuustaitoja harjoitettaessa. Tulevaisuustaidot eivät ole osaamista, joka syntyy yksilökeskeisesti, vaan ne rakentuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Taidot kehittyvät erityisesti sosiaalisessa kontekstissa, jossa erilaiset osallistujat voivat jakaa ja kyseenalaistaa tulevaisuusoletuksiaan sekä muodostaa yhdessä merkityksiä ja näkökulmia. (Miller 2018, 37; 100–108.)
Vuonna 2024 alkaneen ja Laurea-ammattikorkeakoulun vetämän FUTU4U-hankeen tavoitteena on tukea erityisesti maahanmuuttajataustaisten 18–30-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta omassa yhteisössään ja Euroopan Unionissa. Hanke kannustaa nuoria kuvittelemaan ja rakentamaan toivottavia tulevaisuuksia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Hankkeen aikana luodaan erilaisia osallistavia konsepteja, joista Mun tulevaisuus -työpajoissa nuoret visioivat toivottuja tulevaisuuksia itselleen, yhteisöilleen ja Euroopan Unionille. (Laurea 2025; Kaljunen 2025.)
Työpajakonseptia kehittäessä tavoitteena oli suunnitella kaksi erilaista toteutusta työpajalle riippuen osallistujien taustasta, koulutuksesta, iästä ja kielellisistä valmiuksista. Toisen työpajan tehtävät olisivat yksinkertaisempia ja lähempänä omaa elämää yhteiskunnallisen kontekstin sijaan.
Konseptin kehitettiin kuvan yksi mukaisin vaihein:
- Työpajametodien kartoittaminen ja niiden soveltuvuuden arviointi suhteessa hankkeen tavoitteisiin
- Kahden vaihtoehtoisen työpajakonseptin kehittäminen eri työkaluilla ja iterointi hanketiimin kesken
- Konseptin testaus Haagissa 51 nuoren kesken ja palautteen keruu
- Palautteiden analysointi ja jatkokehitys
Kuva 1. Visualisoitu kuvaus projektin vaiheista (Florack 2025)
Suunnittelu aloitettiin etsimällä tietoa vastaaville ryhmille järjestetyistä työpajamenetelmistä, ja arvioimalla mitkä menetelmät voisivat muunneltuna toimia hankkeen kohderyhmällä ja auttaa tavoitteeseen pääsemisessä. Sitra on luonut tulevaisuusajattelun kehittämiseen useita työpajametodeja, ja ne toimivat lähtökohtana Mun tulevaisuus -työpajakonseptia kehittäessä. Sitran työpajoja on aiemmin hyödynnetty muun muassa nuorten kanssa lastensuojelun sijaishuollon tulevaisuustyöpajoissa (Sitra 2023a).
Työpajan kokonaiskesto (2–3 tuntia) rajasi työpajan rakennetta, joten päätehtäväksi valittiin yksi tulevaisuuden visiointiin keskittyvä menetelmä, ja sen ympärille rakennettiin vaiheistettu eteneminen. Turvallisen tilan luomiseksi lämmittelyyn panostettiin kahden tehtävän verran. Positiiviset tulevaisuuteen liittyvät “Mitä jos…?” -kysymykset alustivat tulevaisuusajatteluun. Tilassa liikkumiseen perustuva ”samaa mieltä/eri mieltä” -väittämäharjoitus loi hyvän pohjan ryhmädynamiikalle ja aktivoi ryhmää.
Päätehtävä oli Sitran kehittämä Tulevaisuustaajuus-työpaja, jossa audiodraaman kautta virittäydyttiin tulevaisuusajatteluun ja rakennettiin toivottavia tulevaisuuskuvia (Sitra 2021). Tulevaisuustaajuus on todettu hyväksi metodiksi tulevaisuusajattelun opettamiseen erityisesti nuorille, mutta tulevaisuusajattelun opettamisen lähtökohta tulisi olla yksilön elämän ja tulevaisuuden parantaminen eikä pelkästään yhteiskunnan jatkuvuuden takaaminen (Florack & Niska 2025). Tässä työpajassa ryhmän kanssa hyödynnettiin lisäksi Hyvät kortit -pelin korttipakkaa (Sitra 2022), jonka avulla osallistujat muotoilivat visiolauseen tulevaisuudesta ja pohtivat keinoja sen saavuttamiseksi.
Toisessa versiossa käytettiin futuristi Sohail Inyatullahin kehittämää Tulevaisuuskolmiota, jossa omaa elämää tarkastellaan muutoksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden kautta: nykyhetken työnnön, menneisyyden painon ja tulevaisuuden imun (Sitra 2023b). Oma elämä toimii hyvänä lähtökohtana, vaikkei olisi muuten niin perehtynyt tulevaisuusajatteluun ja yhteiskuntaan – se on jokaiselle henkilökohtaisesti tuttu ja siten turvallinen ja helposti omaksuttava maaperä tulevaisuusajattelulle.
Työpajakonseptia testattiin huhtikuussa 2025 ensin Haagissa Euroopan nuorten parlamentin jäsenten kanssa. Haagin pilotissa oli mukana 51 nuorta aikuista seitsemästä maasta. Osallistujilta ja työpajaa havainnoinneilta hankekonsortion jäseniltä kerättiin palaute digitaalisesti heti työpajan päätyttyä. Vastaajia oli yhteensä 18 ja havainnoijia oli kahdeksan. Tulokset analysoitiin tekoälyä hyödyntämällä ja sen perusteella tehtiin tarvittavat muutokset jatkokehitystä varten. Huomioitavaa oli, että osallistujaryhmä ei kuitenkaan vastannut täysin työpajan lopullista kohderyhmää – maahanmuuttajataustaisia nuoria, joiden kiinnittyminen yhteiskuntaan on yleensä heikompaa.
Tulokset ja jatkokehitys
Tärkeimmät löydökset Haagin työpajan palautteiden perusteella olivat:
Tehtävänantojen ymmärrettävyys on avainasemassa
Haagin testiryhmä koostui yhteiskunnallisesti valveutuneista nuorista, joten saatuja palautteita oli tulkittava konteksti huomioiden. Kaikki havainnot eivät sellaisenaan ole sovellettavissa lopulliseen kohderyhmään, erityisesti kielellisesti ja sosiaalisesti haavoittuvammassa asemassa oleviin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Toisaalta, jos tämänkaltaiselle ryhmälle jokin asia jäi epäselväksi, se oli hyvä indikaattori siitä, että myös varsinaiselle kohderyhmälle kyseinen kohta voisi olla haastava.
Hyvät kortit -korttipeli ei toiminut tiukassa aikataulussa
Hyvät kortit -korttipeli koettiin liian abstraktiksi, ja sen ymmärtäminen vei liikaa aikaa jo valmiiksi tiiviissä aikataulussa. Tämä menetelmä voisi toimia paremmin itsenäisenä työpajana, jossa osallistujilla on enemmän aikaa perehtyä tehtävänantoon.
Omakohtaiset tehtävät voivat olla raskaita ja liian yksinkertaisia samaan aikaan
Oman elämän pohtiminen voi herättää vaikeita tunteita, erityisesti jos elämäntilanteeseen liittyy kielteisiä kokemuksia. Samalla osa osallistujista koki tehtävän liian helpoksi, mikä viittaa siihen, että osallistujien taustoja ja valmiuksia tulisi huomioida tehtävien tasapainottamisessa. Omakohtaisuutta ei tule välttää, mutta siihen liittyvät tehtävät on syytä fasilitoida erityisen herkästi, ja se voi toimia paremmin ryhmässä, jossa osallistujat tuntevat toisensa jo ennestään.
Lämmittelytehtävät onnistuivat luomaan hyvän keskusteluilmapiirin ja olivat tarpeeksi yksinkertaisia
Lämmittelytehtävät toimivat hyvin ja saivat palautteissa kiitosta. Ne olivat yksinkertaisia, mutta herättivät kiinnostavia ajatuksia ja keskustelua, ja osa toivoi, että niihin olisi voinut käyttää enemmän aikaa. Varsinkin tilassa liikkumiseen perustuva väittämäharjoitus mainittiin useasti onnistuneimmaksi osaksi työpajaa.
Aikataulu ja kielellinen saavutettavuus vaativat tarkkaa suunnittelua – tiukassa aikataulussa ohjelman joustavuus on tärkeää
Tiukka aikataulu osoittautui haastavaksi ja aikataulu venyi siitä huolimatta, että aikatauluun oli suunniteltu joustoa. Tehtävien ymmärtäminen ja läpikäyminen vei odotettua enemmän aikaa, ja palautteista kävi ilmi tarve entistä yksinkertaisimmille tehtäville, selkeämmille ohjeille ja selkokieliselle ilmaisulle.
Työpaja onnistui oivalluttamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa
Työpaja tarjosi osallistujille tilaisuuden henkilökohtaiseen pohdintaan ja merkityksellisiin keskusteluihin. Tulevaisuuden ja omien arvojen reflektointi koettiin oivalluksia herättäväksi, ja turvallinen, hyväksyvä ilmapiiri tuki syvällistä jakamista. Erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaaminen ja avoin vuorovaikutus lisäsivät työpajan vaikuttavuutta ja yhteisöllisyyden tunnetta.
Palautteiden analyysin perusteella ehdotukset konseptin parantamiseksi:
- Tehtävien määrää tulee vähentää, jotta jää aikaa joustolle ja keskustelulle
- Tehtävänantojen tulee olla helposti ymmärrettäviä ja selkokielisiä
- Kirjoittamisen lisäksi erilaisten toteutustapojen hyödyntäminen kuten kuvakorttien, lehtileikkeiden ja piirtämisen hyödyntäminen
- Toteutetaan erilaisille kohderyhmille räätälöitävä rakenne, joka mahdollistaa työpajan mukauttamisen osallistujien taito- ja kielitason mukaan sekä tuotetaan fasilitaattorille selkeät ohjeet
- Panostaminen harjoituksiin, jotka tukevat henkilökohtaista reflektointia
Johtopäätökset
Tulevaisuusajattelun opettaminen työpajamuotoisesti on toimiva pedagoginen lähestymistapa, mikäli työskentelylle varataan riittävästi aikaa ja sen puitteissa rakennetaan turvallinen, avoin ja hyväksyvä ilmapiiri. Tällaisessa ympäristössä osallistujat uskaltavat jakaa ajatuksiaan ja pääsevät käsiksi henkilökohtaiseen reflektointiin, joka syventää oppimiskokemusta. Työpajat mahdollistavat sekä yksilöllisen oivaltamisen että myös jaetun kuvittelun.
Ryhmälähtöinen keskustelu tarjoaa osallistujille tilaisuuden kohdata toisistaan poikkeavia näkökulmia ja se edistää yhteishenkeä. Keskustelut muiden kanssa saavat todennäköisesti osallistujat laajentamaan ajatteluaan arkisesta tulevaisuusajattelusta enemmän systemaattiseen ja jäsenneltyyn suuntaan, joka onkin tulevaisuusopettamisen yksi tavoitteista. (Ollila & Hujala 2022, 406.) Monien osallistujien mukaan merkityksellisintä työpajoissa oli mahdollisuus kohdata eri taustoista tulevia ihmisiä ja käydä heidän kanssaan syvällisiä keskusteluja. Tällaiset kohtaamiset eivät ole tärkeitä ainoastaan oppimisen kannalta, vaan myös arvokkaita yhteiskunnallisesti edistäen solidaarisuutta ja vähentäen vastakkainasettelua. Polarisoituvassa maailmassa näille inhimillisen yhteyden muodoille on suuri tarve.
Tulevaisuusajatteluun liittyvä työpajatyöskentely voi palvella myös yhteiskunnallista integraatiota. EU:n jäsenvaltioihin saapuvien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osallisuuden tukeminen edellyttää keinoja, joilla vahvistetaan heidän tunnettaan yhteisöön kuulumisesta. Työpajat, joissa tulevaisuusajattelua opetellaan samanaikaisesti kielen kanssa, voivat edistää kielen oppimista mielekkäässä kontekstissa sekä tukea osallistujien yhteiskunnallista toimijuutta. Samaan aikaan voidaan siis vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja siten auttaa maahanmuuttajataustaisia nuoria aikuisia ajattelemaan osaansa ja tulevaisuuttaan yhteiskunnassa. (Florack, Hario & Kaljunen 2025.)
Lopulta työpajojen ensisijainen tavoite ei ole tuottaa oikeita vastauksia, vaan mahdollistaa kokemuksia toivosta, vaihtoehdoista ja omasta toimijuudesta tulevaisuuden muovaajana.
Työpajan palautteiden analyysissa hyödynnettiin ChatGPT:tä analyysin luomisessa ja löydösten tiivistämisessä artikkelimuotoon.
Julkaisemattomat lähteet
Florack T., Hario P. & Kaljunen R. 2025. Työpajan havainnoinnin palautteiden yhteenveto.
