Galaktiset pelisäännöt – onko ajankohtaista sopia avaruustyöoloista?

Tulevaisuuden avaruusliiketoiminta, avaruusmatkailu ja kuun asuttaminen tuovat mukanaan teknologisia, eettisiä sekä käytännön työskentelyn haasteita. Yhdysvaltain liittohallituksen alainen ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASAn (National Aeronautics and Space Administration) Artemis-ohjelma tähtää kestävään ihmisen läsnäoloon kuussa ja toimii ponnahduslautana Marsiin (NASA 2025).

Kuva: Astronautti kuun pinnalla (ChatGPT)

Ihmisen kasvava toiminta avaruudessa nostaa eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joita on lähestytty avaruusetiikassa jo 1980-luvulta lähtien. 2010-luvulla on ollut nähtävissä uusi innostus avaruusetiikkaa kohtaan teknologian kehittyessä. (Sivula 2023, 13–14.) Avaruustalouden kasvu ja erityisesti yksityisten toimijoiden kuten SpaceX:n panostukset edellyttävät työelämän rakenteiden kriittistä uudelleentarkastelua (Lehtivuori 2024). Avaruustyöoloista sopiminen ja galaktisten pelisääntöjen luominen voisi olla ajankohtaista juuri nyt ja se voisi tarjota mahdollisuuksia Suomelle.

Avaruuden työolot ja sopimukset

NASA on jo yli 50 vuoden ajan tutkinut avaruuden vaikutusta ihmiskehoon. Tutkimustuloksia hyödynnetään menettelytapojen ja laitteiden suunnitteluun sekä strategioiden laatimiseen astronauttien turvallisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi. Artemis-ohjelma käynnistyi vuonna 2017 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin avaruusdirektiivistä (New space policy directive)(Nasa b 2017). Ohjelman myötä NASAn tavoitteena on viedä ihminen kuuhun käyttämällä innovatiivisia teknologioita ja tutkia kuun pintaa enemmän kuin koskaan ennen. Tavoitteena on kerätä uutta dataa pitäen samalla astronautit terveinä ja turvassa. NASA on erityisen kiinnostunut tutkimaan, miten keho reagoi pitkäaikaisiin avaruuslentoihin, koska virasto suunnittelee pitkiä kuu- ja mars-lentoja. (Cranford & Turner 2021.)

Avaruus työympäristönä asettaa työntekijöille poikkeuksellisia fyysisiä ja psykologisia haasteita, kuten painottomuuden vaikutukset kehoon ja pitkäaikaisen eristäytymisen psyykkiset seuraukset. Avaruussäteily aiheuttaa merkittävän terveysriskin astronauteille. Pitkäaikainen altistus voi lisätä riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin kuten syöpään, ja tutkimusten mukaan avaruussäteilyn biologiset vaikutukset ovat vakavampia kuin maan päällä koetun säteilyn. (European Space Agency 2011; Cranford & Turner 2021.)

Yhdistyneiden kansakuntien avaruussopimus (The Outer Space Treaty) määrittelee valtiollisen vastuun avaruustoiminnasta, mutta ei sisällä erityisiä määräyksiä työoikeuksista avaruudessa (United Nations 2025). Suomessa on säädetty Laki avaruustoiminnasta (63/2018), jota sovelletaan suomalaisiin henkilöihin tai Suomen alueella harjoitettavaan avaruustoimintaan. Laki koskettaa myös Suomen ulkopuolella harjoittavaa toimintaa, mikäli se tehdään Suomeen rekisteröidyllä aluksella. Laki ottaa kantaa esimerkiksi toiminnanharjoittajan velvollisuuksiin, mutta ei työntekijän oikeuksiin. (Space Finland 2025.)

Sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla on puutetta työoloja ja turvallisuusvaatimuksia koskevista standardeista. Tämä luo oikeudellisen tyhjiön, joka edellyttää kansainvälisten standardien kehittämistä. Se on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa yksityiset toimijat kuten SpaceX muokkaavat avaruustyön luonnetta. Yksityisten yritysten operoidessa avaruudessa, ilman selkeää lainsäädäntöä, vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja oikeuksista siirtyy osittain yrityksille. Kaupallinen intressi voi ohittaa inhimilliset ja yhteiskunnalliset arvot, mikä saattaa muodostaa eettisen dilemman.

Avaruusetiikkaa koskevassa kirjallisuudessa on edetty hyvinkin pitkälle eettisten kysymysten tarkastelussa. Esimerkiksi niinkin radikaalisti kuin avaruuskolonioiden kasvun varmistamisen aborttioikeuksien rajoittamisen kautta (Milligan 2023, 475). Etiikkaa ja inhimillisyyttä käsitellään avaruusetiikkaa koskevassa kirjallisuudessa monipuolisesti, mutta työehtoja koskeva tutkimus on edelleen vähäistä.

Suomi edelläkävijänä

Suomalainen avaruusosaaminen on tunnetusti korkeatasoista. Erityisesti osaamista on avaruuden ja ilmakehän tutkimuksesta ja avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisesta. Euroopan avaruusjärjestö ESA:n (European Space Agency) kautta suomalaiset ovat osallistuneet muun muassa satelliittien suunnitteluun. Suomi on ollut ESA:n täysijäsen vuodesta 1995. Muuta yhteistyötä tehdään Euroopan unionin ja YK:n avaruuskomitean tasolla. (Työ ja elinkeinoministeriö 2025.)

Tammikuussa 2025 Suomi on liittynyt Artemis Accords -allekirjoittajavaltioiden joukkoon, joita on tällä hetkellä yli 50 jäsenvaltiota. Artemis Accords –asiakirjan allekirjoittaminen osoittaa Suomen poliittista sitoutumista yhteistyön periaatteisiin, jotka koskevat Kuun, Marsin sekä muiden taivaankappaleiden, kuten asteroidien ja komeettojen, siviilitutkimusta ja rauhanomaista käyttöä. Asiakirjan taustalla on tarve selkeyttää ja täsmentää yhteisiä sääntöjä, sillä kiinnostus ja toiminta näillä alueilla on jatkuvassa kasvussa. (NASA c, 2025; Valtioneuvosto 2025.)

Suomi tunnetaan korkeatasoisesta työelämän laadusta, tasa-arvosta ja työntekijöiden oikeuksien turvaamisesta. Suomessa työnteon ehdot ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla, erityisesti toimivat työyhteisöt ovat saaneet kiitosta. (KT 2024.) Suomella voisi olla edellytykset kehittää avaruustyölle eettisesti ja psykologisesti kestäviä työyhteisömalleja, jossa korostuvat yhteisöllisyys, turvallisuus ja henkinen hyvinvointi.

Suomella on potentiaalia profiloitua avaruustyön ratkaisemattomien kysymysten tutkimuksessa. Muun muassa Aalto-yliopisto tarjoaa kansainvälisen maisteriohjelman, jossa yhdistyvät avaruusteknologia, johtaminen ja monialainen yhteistyö (Aalto-yliopisto 2025). Myös Laurea-ammattikorkeakoulu on järjestänyt monimuoto-opetusta sekä luonut kehitys- ja tutkimushankkeina, joiden sisältöinä on ollut avaruusliiketoiminta ja siihen liittyvän osaamisen vahvistaminen (Laitinen ja Rajalakso 2024; Euroopan komissio 2025). Tällaiset koulutuskokonaisuudet voisivat vahvistaa Suomen asemaa avaruustyön kysymysten asiantuntijana tulevaisuudessa. Koulutuskokonaisuudet voisivat myös toimia lähtökohtina uusille koulutusohjelmille niin Laureassa kuin muissa korkeakouluissa keskittyen esimerkiksi avaruustyön johtamiseen, kriisinhallintaan ja eettiseen päätöksentekoon.

Johtopäätökset

Avaruustyöolojen sääntely ei ole vielä vakiintunut kansainvälisesti, ja lainsäädännöllinen kehys on toistaiseksi puutteellista. Teknologian ja avaruusliiketoiminnan kehitys nostaa esiin eettisiä ja käytännöllisiä kysymyksiä, erityisesti yksityisten toimijoiden kohdalla. Kun näitä eettisiä kysymyksiä tarkastellaan kirjallisuuden, tutkimuksen ja lainsäädännön näkökulmasta, ne valitettavasti jäävät ilman selkeitä vastauksia. Tätä tukee myös Guptan (2022) artikkeli, joka nostaa esiin myös yksityissektorin osuuden kasvun, mutta huomauttaa, että työolojen sääntely ei pysy teknologian ja toiminnan kehityksen mukana. Artikkelissa ehdotetaankin, että sopimusvaltioiden tulisi yhdessä luoda periaatteet sääntelylle.

Avaruuden työympäristön asettaessa poikkeuksellisia haasteita, edellyttää niiden hallinta uudenlaista ja rohkeaa ajattelua. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa, sääntelykehystä tai teknologista infrastruktuuria, joiden pohjalta voitaisiin luoda yleissitovia sopimuksia. Tämä ei kuitenkaan poista säännösten luonnin tarvetta. Avaruustyön ja työolosuhteiden ollessa äärimmäisen riskialttiita myös työntekijöiden olosuhteiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos työntekijän työolosuhteita ja psykologista kuormitusta ei huomioida, turvallisuusriskit kasvavat ja psykologiset seuraukset korostuvat. Ilman säätelyä on myös epäselvää, kuka on vastuussa mahdollisista vammoista tai loukkaantumisista. Teknologian kehittyessä ja Artemis-hankkeiden edistyessä säännösten laatimisen ajankohtaisuus tulee arvioida uudelleen.

Suomella on edellytykset toimia suunnannäyttäjänä avaruustyön eettisten ja työoloihin liittyvien säännösten kehittämisessä. Eettinen perusta voisi toimia mallina myös yksityisille toimijoille, kuten globaalissa sääntelytyhjiössä toimivalle SpaceX:lle. Suomella on vakiintuneet ja monipuoliset suhteet kansainvälisiin toimijoihin, joiden pohjalta olisi edellytyksiä ottaa entistä merkittävämpi rooli kansainvälisillä foorumeilla. Se voisi toimia aloitteentekijänä paitsi uusien suuntaviivojen määrittelyssä yksityisille toimijoille myös avaruuslainsäädännön kehittämistä koskevissa keskusteluissa ja muutosehdotuksissa.

Tämän tekstin kieliasun ja rakenteen parantamisessa sekä kuvan luomisessa on hyödynnetty ChatGPT:tä.