Maaliskuussa 2019 Saxionin ammattikorkeakoulu Hollannissa järjesti kansainvälisen viikon teemalla ”Get Ready for a Smart World”. Osallistuimme viikkoon Erasmus-vaihto-ohjelman kautta Tikkurilan Laurean it-tradenomikoulutuksesta. Vaihtoviikon aikana koestimme palvelumuotoiluun liittyvän innovointimenetelmän opettamista liiketalouden opiskelijoille. Edistimme myös yhteistoiminnallisia työtapoja. Havaintomme mukaan vuorovaikutteisuuden lisääminen on tervetullut asia eurooppalaisessa korkeakoulumaailmassa.

Innovointimenetelmä uusien kehittämisideoiden työstämiseen

Kansainvälisen viikon teemaan ”Get Ready for a Smart World” sopi luontevasti uusien digitaalisten palveluiden kehittäminen. Lähdimme kokoamaan opetusta palvelumuotoilu-kärjellä, jossa pääpainona oli innovointimenetelmä. Mietimme eri tapoja toteuttaa opetusta, ja hyödyntää helppoa menetelmää ja päädyimme opettamaan Ideointirinki-nimistä innovointimenetelmää. Menetelmä on yksi kaikkein yksinkertaisimmista, mutta silti erittäin tehokas tapa synnyttää ja kerätä erilaisia kehitysideoita haasteen ratkaisemiseksi. Menetelmä on samankaltainen kuin Brain Writing 6-3-5-menetelmä (Innokylä 2017), joissa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita. Suomalainen yritys nimeltä Innotiimi käyttää Ideointirinki-menetelmää mm. yritysten innovaatiovalmennuksissa (Innotiimi 2019). Teimme hieman erilaisen version tästä menetelmästä, jotta pystyimme käymään sen läpi meille varatun oppitunnin aikana. Menetelmä poistaa tehokkaasti ideoinnin yhden perusongelman, ulospäin suuntautuneiden puheliaiden ekstroverttien dominoinnin vapaassa ideointikeskustelussa.

Menetelmää oli testattu Laurean tradenomiopintoihin kuuluvan Digital Service Business and Marketing –opintojaksolla syksyllä 2018. Sitä hyödynnettiin projektissa, jossa tavoitteena oli kehittää uusi tuote tai palvelu kumppaniyrityksille. Tätä menetelmää käyttämällä opiskelijat saivat tuotettua lähes kaksisataa ideaa, joista he ryhmänä valitsivat parhaimmat ja lähtivät toteuttamaan uusia innovaatioita alueen yrityksille. Laurean opiskelijoiden keskuudessa palaute menetelmästä ja palveluiden kehittämisharjoituksesta oli positiivista. Ryhmässä oli mukana myös kansainvälisessä vaihdossa olevia. Tämä pilotointi rohkaisi käyttämään kyseistä menetelmää myös Saxionin kansainvälisellä viikolla.

Pohjustimme menetelmän käyttöä hyvin lyhyellä johdantoluennolla palvelumuotoilusta. Havaintomme mukaan Palvelumuotoilu (Service Design) ei ollut käsitteenä lainkaan tuttu liiketalouden opiskelijoille. Avasimme käsitettä hiukan kertoen, mitä kaikkea sen alle kuuluu (mm. asiakaspolut, käyttäjäpersoonat, ja käytettävyystestaus). Osoittautui, että asiat itsessään olivat osalle tuttuja.

Innovointimenetelmän läpikäynti

Opetettavana Saxionin Enscheden kampuksella oli 5 eri ryhmää eli yhteensä noin 120 oppilasta. Koska halusimme opettaa erityisesti menetelmän, ideoinnin aiheen tuli olla mahdollisimman yksinkertainen. Päädyimme aiheeseen ”Mitä Hollanti voisi tarjota erilaisille matkailijoille?”, lopullisena tavoitteena kehittää uudenlaisia digitaalisia palveluita Hollannin matkailun ympärille. Lämmittelimme opiskelijoita tehtävään kertomalla vinkkejä Suomesta. Kuvakollaasin avulla kysyimme, mitä asioita oppilaat tuntevat Suomesta. Tulos oli, että eivät tunteneet juuri mitään. Angry Birds ja sauna tunnistettiin, mutta tieto siitä, että suomalainen yritys on tehnyt vihaiset linnut, tuli yllätyksenä opiskelijoille. Joku oli joskus kuullut muumeista, joku taas erehtyi luulemaan niitä Barbababaksi. Kerroimme Suomesta ja myös Laureasta tehden näin Suomea tunnetuksi varteenotettavana vaihtomaana. Tosiasia oli, että yksikään kohtaamistamme noin 120 opiskelijasta ei ollut koskaan käynyt Suomessa.

Menetelmän aluksi muodostettiin ryhmät. Työskentely alkoi yksilötyönä ideoita kirjoittaen ja ryhmän jäsenten kesken papereita tietyn systematiikan mukaan vaihtaen. Näin ideoita syntyi määrällisesti paljon, ja ne jalostuivat hiljalleen täsmällisempään muotoon. Yksilövaiheen jälkeen ideoita pisteytettiin kiinnostavuuden mukaan ja lopulta ryhmä valitsi keskustellen oman tiimin parhaat ideat. Valitut ideat esiteltiin muille ryhmille, minkä jälkeen jälleen yksilönä annettiin ääni kaikista parhaille ideoille.

Näin saatiin nostettua tärkeimmät ja parhaimmat ideat, joista menetelmän mukaan muodostettaisiin lopulliset kehittämistyön kohteet – ideoista pystyttäisiin miettimään konseptiaihioita tai ideoita voisi yhdistää toistensa kanssa. Valitettavasti opetuksen aika oli rajattu, joten opiskelijoille jäi lyhyt aika miettiä konseptiaihioita. Tuloksina syntyi mm. matkapuhelinsovellus pyörän vuokraukseen, Anne Frankin taloon mobiilisovellus, hyljesairaalan digitalisointi sekä uudenlainen panimokierros. Tärkeintä opetuksessa oli kuitenkin opettaa itse menetelmä: miten menetelmä toimii ja miten sitä voi käyttää erilaisissa kehittämistilanteissa.

Yhteistoiminnallisen digivälineen esittely

Kunkin ryhmän kanssa meillä oli aikaa 90 minuuttia. Innovointimenetelmän opettaminen oli pääasia, mutta halusimme myös havainnollistaa työvälineitä, joiden avulla voidaan osallistaa jokainen prosessissa mukana oleva kehitettävän asian äärelle. Opetuksen päätteeksi esittelimme uuden välineen (Padletin) ja keräsimme palautetta. Korostimme opiskelijoille, että samalla kun he työstävät palautetta, he voivat oppia uuden välineen ja tunnistaa sen mahdollisuudet.

Laurealla on oppilaitoslisenssi Padletin käyttöön, mutta opiskelijoille terästimme, että Padletiä voi käyttää ilmaisversiona ja siten kuka tahansa voi sitä hyödyntää esim. opintoihin liittyvissä ryhmätöissä. Padlet oli kohderyhmälle välineenä yhtä outo kuin Palvelumuotoilu käsitteenä ja Suomi matkailumaana. Kukaan ei ollut koskaan kuullut Padletista. Välinettä käyttämällä annoimme konkreettisen esimerkin siitä, miten ryhmä voidaan osallistaa ja jälleen kerran antaa ääni niille kaikkein hiljaisimmillekin.

Vaikka Padlet oli välineenä vieras, sen käyttö oli hyvin helppoa. Varmistaaksemme, ettei QR-koodin lukeminen tai pitkän linkin näppäilyvirhe estä palautteen antoa, jaoimme kuhunkin pöytäryhmään muutaman paperille kopioidun lappusen, josta koodin saattoi lukea oman puhelimen kameralla tai lukea lyhennetyn URL-koodin. Saimmekin runsain määrin palautetta!

Palaute ja opiskelumenetelmien erot

Mitä palautteesta sitten ilmeni? Palaute oli lähes yksipuolisesti positiivista. Useampi totesi, että työpaja oli ollut koko kansainvälisen viikon paras, kiinnostavin, hauskin tai hyödyllisin. Pääosin vuorovaikutteisuutensa, yhteistoiminnallisuutensa ja konkreettisen uuden menetelmän ansiosta. Palautteissa toistui toteamus, että oppitunti oli hyvä juuri siksi, että siinä oli niin paljon vuorovaikutusta, ei vain istumista ja kuuntelemista. Lisäksi opiskelijat totesivat, että opetusmuoto oli ”erilainen kuin tavallisesti” ja opetusta oli helppo seurata.

Tällainen opetustapa on erilainen kuin yleensä. Pidän tällaisista oppitunneista.

Laurean pedagoginen malli nojaa kehittämispohjaiseen oppimiseen ja opetusmuodot ovat monipuolisia. Kokemuksemme Hollannissa osoitti, että perinteinen luennoiminen ja tiedon kaataminen opiskelijoiden päihin taitaa olla Erasmus-vaihtoon tulevien opettajien keskuudessa vielä aika tavallista. Kommenteissa korostui nimenomaan se, kuinka oppituntimme oli KV-viikon luennoista kaikkein vuorovaikutteisin.

Itse menetelmä koettiin myös hyödylliseksi. Joku kommentoi: ”En tiennyt, että on mahdollista saada näin monta ideaa näin lyhyessä ajassa”. Palautteesta ilmeni, että session aikana opittiin uusi, tuore tapa luoda konsepteja tai tuotteita.  Opiskelijat näkivät myös menetelmän hyödynnettävyyden liike-elämän kehittämisessä. Muita menetelmän oppimisen positiivisia puolia olivat mm. mahdollisuus luoda yhdessä, ideointi luovalla tavalla, uusien ajattelumallien avautuminen, menetelmän helppous ja se, että kyseessä oli kaikkineen uusi lähestymistapa innovointiin.

Oli hyödyllistä oppia uusi menetelmä luovalla tavalla!

Alun lämmittelynä olimme esitelleet hiukan Suomen matkailuvaltteja. Palautteista nousi esille, että oli kiva oppia uusia asioita Suomesta ja oli hauska huomata, kuinka voitiin yhdistää käsitteellisesti asioita Suomesta ja Hollannista. Lisäsimme siis varmasti Suomi-tietoutta nuorten aikuisten keskuudessa!

Erittäin käyttökelpoinen menetelmä ja aktiivinen tapa kehittää uusia ideoita.

Vaikka rohkaisimme opiskelijoita antamaan myös rakentavaa palautetta tai kritiikkiä, niin sitä emme pikaisessa palautekyselyssämme saaneet. Ehkä kyse oli vieraanvaraisuudesta tai sitten aidosti siitä tunteesta, että kokemus oli ollut KV-viikon tiiviissä vaihtuvien luentojen sarjassa piristävä ja erilainen.

Me opettajat opimme toki myös paljon. Opimme, että menetelmän nopea omaksuminen vaatii jonkun verran ”rautalankaa” ja ehkä pienestä kielimuurista johtuen tavallista enemmän opiskelijoiden pysäyttämistä kunkin vaiheen äärelle. Oletimme hollantilaisten nuorten olevan rohkeita ja sujuvia englannin kielen käyttäjiä, mutta jonkun verran vieraalla kielellä esiintymistä arasteltiin. Opimme myös, että Keski-Euroopan pohjoisosista ei lähdetä Pohjolan perukoille Suomeen matkailemaan. Lisäksi saimme tietää suuren määrän kiinnostavia turistikohteita Hollannista. Lehtoreiden seuraavan loman suunnitelmat taisivat samalla kirkastua!

Lähteet:

Innokylä. 2017. Viitattu 5.4.2019. https://www.innokyla.fi/web/verkosto858312/ideointimenetelmia-haasteprosessiin

Innotiimi. 2017. Viitattu 5.4.2019. https://docplayer.fi/63338227-Innotiimi-icg-uudistu-tai-kuole-100-kaytannon-keinoa-innovaatiokulttuurin-kehittamiseen.html