Digitalisaatio läpäisee yhteiskunnan samalla, kun ilmastokriisi ja luonnonvarojen rajallisuus pakottavat arvioimaan teknologian roolia uudelleen. Tieto- ja viestintäteknologia eli ICT ei ole ympäristön kannalta neutraalia: se kuluttaa energiaa, materiaaleja ja aiheuttaa päästöjä. Samalla ICT mahdollistaa keinoja vähentää päästöjä ja tehostaa resurssien käyttöä muilla toimialoilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä Green ICT tarkoittaa, miksi sen opettaminen on keskeistä tulevien IT-ammattilaisten koulutuksessa ja miten opiskelijat itse suhtautuvat kestävän teknologiaosaamisen tarpeeseen.
Kuva: TheDigitalArtist / Pixabay
Mitä Green ICT tarkoittaa?
Green ICT viittaa tieto- ja viestintäteknologian kestävään suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöön. Käsitteellä katetaan sekä ICT:n aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen että teknologian positiivisten vaikutusten vahvistaminen. Sisarkäsitteinä käytetään mm. vihreää ICT:ta ja vihreää digitalisaatiota. (Porras 2023.)
Haitalliset vaikutukset, niin sanottu ympäristöjalanjälki, liittyvät laitteiden valmistuksessa käytettyihin raaka-aineisiin, datakeskusten energiankulutukseen ja elektroniikkajätteen määrään. ICT-ala – ohjelmistot, tietojärjestelmät, pilvipalveluiden tarvitsemat konesalit ja verkkoinfrastruktuuri — kuluttavat sähköä ja materiaaleja, ja siten aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. ICT:n osuus maailmanlaajuisesta energiankulutuksesta on arvioitu 4–10 %:iin ja kasvihuonepäästöistöistä 3-5 %;iin, ja trendi on nouseva. (Valtioneuvosto 2021.)
Samalla digitaalisten palveluiden mahdollistamat säästöt energian käytössä ja tehostamisessa voivat olla merkittäviä. Ympäristökädenjälki kuvaa niitä hyötyjä, joita ICT voi tuottaa muille toimialoille ja yhteiskunnalle. Digitalisaation avulla voidaan mm. vähentää materiaalinkulutusta, optimoida logistiikkaa, tehostaa energiantuotantoa ja tukea siirtymää kohti vähäpäästöisempää yhteiskuntaa. (GeSi 2019; Valtioneuvosto 2021.)
Green ICT tarkoittaa käytännössä koko tieto- ja viestintäteknologian elinkaaren tarkastelua kestävyyden näkökulmasta. Se kattaa laitteet, jotka rakennetaan resurssitehokkaasti ilman turhaa raaka-aineiden haaskausta, toimivat energiatehokkaasti ja kestävät pitkäaikaista käyttöä, jolloin uusien laitteiden hankintatarve vähenee. Keskeistä on myös laitteiden vastuullinen kierrätys ja osien uudelleenkäyttö elinkaaren lopussa. Ohjelmistojen osalta Green ICT merkitsee tehokkaita ratkaisuja, jotka hyödyntävät mahdollisimman vähän laitteen muisti- ja prosessointikapasiteettia, säästävät energiaa ja pidentävät laitteiden käyttöikää. Lisäksi kestävät järjestelmät ja ohjelmistoratkaisut ovat pitkäikäisiä ja helposti päivitettävissä, mikä tukee sekä ympäristön että organisaatioiden pitkän aikavälin kestävyyttä. (Porras 2023.)
Miksi Green ICT kuuluu IT-tradenomien koulutukseen?
Kun digitaaliset palvelut skaalautuvat nopeasti jopa miljoonille käyttäjille, yksittäisillä teknisillä ja arkkitehtuurisilla ratkaisuilla voi olla huomattava ympäristövaikutus. Valinnat siitä, kuinka paljon dataa kerätään ja säilytetään, miten ohjelmistoja optimoidaan tai mille palvelimille palvelut sijoitetaan, vaikuttavat suoraan energiankulutukseen ja päästöihin. Tämän vuoksi Green ICT on olennainen osa modernin IT-ammattilaisen osaamista. Se onkin ollut yksi opintojaksojen suunnittelussa mukana pidettävä läpileikkaava teema Laurean IT-opintojen tarjontaa uudistettaessa. Esimerkiksi opintojaksolle Digitaalisen palvelun perusteet lisättiin sisältöä ICT ammattilaisen vastuusta ja mahdollisuuksista vaikuttaa ja teemaa käsitellään myös mm. ohjelmoinnin opintojaksoilla. Aiheen opettaminen vastaa myös Laurean strategian fokusalueeseen ”Ennakoimme ja luomme polkuja kestäviin tulevaisuuksiin” kouluttamalla kestävän tulevaisuuden asiantuntijoita (Laurean strategia 2035).
IT-tradenomit toimivat tyypillisesti ohjelmistokehityksessä sekä tietojärjestelmien ja liiketoiminnan rajapinnassa. Heillä on mahdollisuus, ja vastuu, vaikuttaa siihen, millaisia digitaalisia ratkaisuja organisaatioissa rakennetaan. Kestävän ICT-osaamisen puuttuminen voi johtaa ratkaisuihin, jotka lisäävät kuormitusta huomaamatta, kun taas tietoinen suunnittelu mahdollistaa ympäristövaikutusten huomioimisen jo kehitysvaiheessa. Kestävä ohjelmistokehitys vaatii nimenomaan osaamista ja vastuun jakamista kehittäjien, organisaatioiden ja koulutuksen kesken.
Green ICT:n merkitys on niin keskeinen, että Suomessa on laadittu koko toimialaa koskeva kansallinen linjaus. 2021 julkaistu Suomen ensimmäinen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia kokoaa yhteen keinot, joilla tieto- ja viestintäteknologian oma ympäristöjalanjälki pienenee ja samalla digitalisaation mahdollistamat hyödyt saadaan laajasti käyttöön. Strategia tunnistaa ICT-alan kaksijakoisen roolin: viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat merkittävästi energiaa ja materiaaleja, mutta toisaalta digitaalisilla ratkaisuilla voidaan tehokkaasti vähentää muiden toimialojen, kuten liikenteen ja teollisuuden, päästöjä. Tavoitteena on, että Suomi profiloituu tieto- ja viestintäteknologian osaamisella ilmasto-ongelmien ratkaisijaksi ja tuottaa kestäviä ratkaisuja myös kansainvälisesti. (Valtioneuvosto 2021.) Ammattikorkeakouluilla on tässä keskeinen rooli, sillä ne kouluttavat käytännönläheisiä asiantuntijoita suoraan työelämän tarpeisiin.
Opiskelijat pitävät Green ICT -osaamista tärkeänä
Opiskelijoiden suhtautumista Green ICT:n merkitykseen osana opintoja kysyttiin Digitaalisen palvelun perusteet opintojaksolla syksyllä 2025. Lupa anonyymien lainausten jakamiseen on saatu. Green ICT -teemat koetaan merkityksellisiksi erityisesti silloin, kun ne kytkeytyvät konkreettisesti omaan tulevaan työhön ja IT-ammattilaisen vastuuseen. Opiskelijoiden reflektioissa korostuu ymmärrys siitä, että teknologia ei ole neutraalia, vaan sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Eräs opiskelija tiivistää Green ICT -osaamisen merkityksen seuraavasti:
Ilman kestävää ICT-osaamista ilmastonmuutos kiihtyy entisestään, jolloin tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet heikkenevät. Siksi kestävyysnäkökulma on otettava huomioon jo opiskeluvaiheessa, jotta tulevat ammattilaiset osaavat arvioida ratkaisujensa ympäristövaikutukset.
Lainaus kuvaa hyvin sitä, miten opiskelijat hahmottavat oman osaamisensa osana laajempaa yhteiskunnallista vastuuta.
Toinen opiskelija nostaa esiin ammatillisen vastuun ja työelämän odotukset:
Pidän Green ICT -osaamista tärkeänä, sillä teknologian määrä kasvaa jatkuvasti ja sen ympäristövaikutukset lisääntyvät. ICT-ammattilaisella on vastuu toimia kestävästi, ja osaaminen on yhä näkyvämpi osa työelämän vaatimuksia.
Tällaiset näkemykset osoittavat, että kestävyys ei näyttäydy opiskelijoille vain eettisenä kysymyksenä, vaan myös keskeisenä työelämätaitona.
Opiskelijat tunnistavat myös vastuun jakautumisen yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan kesken. Kuten eräs opiskelija toteaa:
Teknologian kestävyydestä olemme kaikki yhdessä vastuussa – kehittäjät, yritykset ja lainsäätäjät. Yksittäinen ammattilainen ei voi ratkaista kaikkea, mutta jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Tämä ajattelu heijastaa hyvin Green ICT -opetuksen tavoitetta: antaa opiskelijoille valmiudet tarkastella teknologiaa osana monitasoista vaikutusketjua ja toimia tietoisina vastuunkantajina. Tämä toteuttaa osaltaan myös ammattikorkeakoulun perustehtävää: kouluttaa osaajia, jotka rakentavat kestävää tulevaisuutta teknologian keinoin.
Jos tämä aihe kiinnostaa lisää, niin GreenICTComp-hankkeen tuottamaa koulutusmateriaalia Green ict:n opetukseen on julkaistu avointen oppimateriaalien kirjastoon: GreenICTComp-koulutuskokonaisuus – Library of Open Educational Resources (aoe.fi).
Lähteet
