Haasteita hankkeissa kehitettyjen koulutusten tarjoamisessa työ- ja elinkeinoviranomaisille – tapausesimerkkinä DigiPoint-hanke

Teksti | Jenni Heinineva , Pasi Hario

Työ- ja elinkeinopalveluiden siirto kunnille eli TE2024 -uudistus tuo mukanaan uudenlaisia hankintatapoja ja prosesseja. Uudistuksessa kunnilla on entistä vahvempi rooli työllisyyden edistäjinä. Palveluntuottajien välinen kilpailu työllistymis- ja työllistämispalveluissa on kovaa. TE2024 -uudistuksen rahoitusmalli luodaan kannustamaan kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi. Kun hahmotellaan tulevaisuuden näkymiä, on hyvä tunnistaa yhteistyöpotentiaali, joka sisältyy innovaatiohankintoihin osana korkeakoulujen TKI-toimintoja. Ostajan ja tuotekehittäjän yhdessä kehittäminen on kustannustehokas ja toimiva tapa luoda tulevaisuuden palveluita kansalaisten tarpeisiin.

Uusia kumppaneita innovoinnin avulla

Innovaatiokumppanuusmenettelyssä (Kuvio 1.) esimerkiksi kunnan hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen, johon on julkinen osallistumisvapaus. Innovaatiokumppanuudessa yhdistyvät tutkimus ja kehittäminen. Lopputuloksena syntyy idea hankinnasta, jonka hankintayksikkö voi ostaa tuotekehittäjältä ilman uutta kilpailutusta. Innovatiivisessa hankinnassa ostetaan tuloksia, mutta ei toteutustapaa tai ratkaisumallia. Innovaatiokumppanuudella on mahdollisuus luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia, joilla kehitetään palvelua yhdessä toteuttajan kanssa. (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2020.)

 

kuvion sisältö avattu tekstissä.
Kuvio 1: Innovaatiokumppanuusmenettely kokonaisuudessaan mukaan luettuna valmisteluvaihe markkinakartoituksineen voidaan aikajanalla kuvata seuraavasti: Innovaatiokumppanuus hankintaprosessi (mukaillen Aho 2017)

Innovaatiokumppanuus sopii hyvin konsortioille eli palveluntuottajista koostuville ryhmittymille. Konsortiomalli mahdollistaa pienempien palveluntuottajien ja yritysten yhdistää voimia ja osallistua vaativampiin hankintamenettelyihin. Innovaatiokumppanuuden hankintamenettelyn aikana on tärkeä löytää kehittämistyöstä ja innovoinnista kiinnostuneita, sekä myös toteutus- eli tuotantovaiheessa tehokkaita kumppaneita. Hankinta eli tilaus tehdään kehitysvaiheen päätyttyä, kun hankintayksikkö näkee tulokset ja pystyy arvioimaan, kannattaako tuotetta tai palvelua ostaa. Kumppanilta edellytetään aitoa innovaatiopanosta kohtuullisessa suhteessa hankintaan nähden. Vähäinen innovaatiopanostus ei saa johtaa erittäin suureen hankintaan, sitä kutsutaan käsitteellä kohtuullisuusperiaate. (Aho 2017, 10, 17.)

Digipoint-hankkeesta valmiita koulutustuotteita kunnille

DigiPoint-hanke on erinomainen esimerkki onnistuneesta ja tuloksekkaasta korkeakoulujen ja kaupunkien välisestä yhteistyöstä. Turun, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Laurea- ja Metropolia-ammattikorkeakoulujen DigiPoint-hankkeessa (ESR 2020-2022) kehitettiin työnhakijoille sujuvia väyliä digialan työtehtäviin ja koulutukseen sekä vahvistettiin heidän sosiaalisia valmiuksiaan ja työelämätaitojaan. (Simon & Launikari, 2022, 6.)

DigiPointissa Laurea, Espoo ja Vantaa järjestivät yhteistyössä kaksi koulutusjaksoa. Espoossa korkeasti koulutetuille pitkäaikaistyöttömille ja Vantaalla toisen asteen suorittaneille nuorille. Koulutuskokonaisuus oli opiskelijalähtöinen.  Se koostui opintojen suunnittelusta, digitaitojen kartuttamisesta, oman työuran rakentamisesta ja aitojen tulevaisuuden työelämätarpeiden hahmottamisesta suhteessa omaan uranäkymään. (Hario 2022, 13-14.)

Tulevaisuuden työtä ympäröi erilaiset digitaaliset ratkaisut. DigiPoint-hankkeessa työllistymistä digitaaliseen työympäristöön kehitettiin Työelämän digitaidot – itsearviointikysely (typeform.com), eri tasoisia digitaitoihin keskittyviä opintojaksoja ja Mielekkään työelämän rakennussarja -opintokokonaisuus. Digitaitotestin avulla kyettiin kartoittamaan työnhakijan osaamista yleisemmistä työelämässä käytettävistä digitaalisista työvälineistä ja käytänteistä. Testi ohjasi työnhakijan hänen osaamistasoaan vastaaviin tietojenkäsittelyn opintokokonaisuuksiin.  (Hario 2022, 14-15.)

Yleisiä työelämätaitoja ja uraohjausta varten kehitettiin alun perin itsenäisesti opiskeltava Mielekkään työuran rakennussarja -opintokokonaisuus. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: oman osaamisen sanoittamisesta ja tunnistamisesta, oman ammatillisuuden linkittymisestä elämäntilanteeseen sekä itsensä johtamisen työkaluista. DigiPointissa itseopiskeltavien sisältöjen oheen liitettiin yksilö- ja ryhmämuotoista uraohjausta. Opintokokonaisuuden suorittaneiden opiskelijoiden palautteen mukaan kurssi oli parantanut elämänhallintaa ja helpottanut aiemmin hankitun osaamisen näkyväksi tekemistä. (Laurea 2021.)

Erityisesti soveltavan opetuksen ammattikorkeakouluilla on tilaisuus kouluttaa tulevaisuuden työntekijöitä, joiden taidot vastaavat työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. DigiPoint-hankkeessa tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioitiin laaja-alaisesti ja opetuskokonaisuuksien rinnalle oli järjestetty ryhmätoimintaa ja yksilövalmennusta. Ennakointia ja palvelumuotoilua yhdistävää tulevaisuusmuotoilua sovellettiin haastavissa työnantajakumppanien määrittämissä ja ohjaamissa kehityshankkeissa. (Tuomi 2022, 42-44.)

Myyntihaasteet kuntayhteistyössä

TE2024 -uudistuksen myötä työ- ja elinkeinopalveluissa ja kuntien työllisyyspalveluissa tehdään mittavia  henkilöstö- ja muita rakenteellisia uudistuksia. Maaliskuussa 2021 aloitetussa kuntakokeilussa on siirretty suuria asiakasmassoja TE-palveluista kuntien vastuulle. Kunnat ovat myös perehdyttäneet valtavasti uusia työntekijöitä tehtäviinsä. Tämä on vaatinut, ja vaatii edelleen, mittavia resursseja, jotka ovat poissa palveluiden kehittämisestä. Esimerkiksi Helsingin kuntakokeilussa lähes 50 000 asiakasta ja 230 työntekijää siirtyi TE-palveluista Helsingin kaupungin kuntakokeiluun. (Helsingin kaupunki 2021.)

TE-palveluiden valtavasta palveluvalikoimasta yksittäisen asiantuntijan tulisi osata kohdentaa oikea palvelu asiakkaalle. Palveluvalikoiman laajuuden vuoksi palveluntarjoajan erottautuminen on tärkeää. Palveluntarjoajan tulee paketoida ja markkinoida tuote selkokielellä, tiiviisti ja tarvelähtöisesti, jotta ohjaus onnistuu.

Työministeri Tuula Haataisen mukaan (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022) pelkkä yhteistyö ei enää riitä, vaan tarvitaan yhdessä tekemistä. Kaikkea yhteistyössä tehtyä tulisi nyt tarkastella ja kysyä: mitä on opittu? Yhdessä tekeminen on hyvä aloittaa ottamalla yhteyttä kumppaneihin, joiden kanssa on onnistuttu ja opittu yhdessä. Ajan henki puoltaa vanhojen ja uusien yhteistyökumppaneiden verkostoitumista, jolloin osaaminen ja oppimiskokemukset laajenevat. Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen siirryttäessä tarvitaan yhteinen tavoite- ja tahtotila.

TE2024 -uudistuksen rahoitusmalli kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi. Työvoimapohjan ylittäessä 20 000 henkilöä työvoimapalveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kunnalle. Näin ollen itsenäinen järjestämisvastuu on 21 suurimmalla kaupungilla ja Kokkolan kaupungilla sekä viidellä Uudenmaan kehyskunnalla (Kuntaliitto 2022). Itsenäinen järjestämisvastuu mahdollistaa kunnan alueella toimiville koulutus- ja kehittämisorganisaatioille sekä yrittäjille tilaisuuden tarjota työllisyyttä edistäviä palveluita. Suorahankintamahdollisuus on, kun hankinnanarvo jää alle 60 000 euron. (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2022).

DigiPoint-hankkeen kaltaisten koulutuspalveluiden tarjoamiselle kuntalaisille on olemassa useita vaihtoehtoja. Kunta voi varsin itsenäisesti päättää siitä, miten työllisyyden edistämiselle varattuja rahoja käytetään. Palveluntarjoajien tulee huolellisesti seurata työllisyyskeskustelua ja osallistua aktiivisesti markkinavuoropuheluihin sekä verkostoiduttava muiden palveluntuottajien kanssa mahdollisten ryhmittymien muodostamisen varalta.

Muiden kehittämismäärärahojen tavoin, myös ESR-rahoitus on määräaikaista. Joskus ajoitus on oikea ja palvelee osatoteuttajia, ja joskus ajoitus on heikko tai hanke voi junnata kehittämistyön etenemisen kannalta liian pitkään. Hankkeissa on tarkoitus tuottaa hyvistä käytännöistä selkeitä ratkaisuja havaittuihin haasteisiin (Torkko 2020, 4). Osatoteuttajia on tärkeä huomioida tuotteistamiskeskustelussa, etenkin jälkituotteistamisen ja myynnin suhteen. Keskustelua on hyvä käydä muun muassa tekijänoikeuksista ja tietosuoja-asioista. Vaihtoehtoja tuotteen tai palvelun edelleen kehittämiseen ovat muun muassa jatkorahoitus tai omavaraisesti jatkokehittäminen, jolloin hankkeen tuotteista on mahdollisuus muotoilla liiketoimintaa. Molemmista vaihtoehdoista on tärkeä käydä keskustelua niin oman organisaation, osatoteuttajien kuin muiden verkostojen kanssa läpi hankkeen toimintakauden aikana. Hankkeen päättymisen jälkeen kannattaa varmistaa, että aikaansaatujen tuotteiden jatkokehittämiseen ja myyntiin on varattuna riittävästi henkilöstöresurssia ja -osaamista. (Torkko 2020, 24.)

Yhteenveto

Tarvitaan sujuvia ja joustavia palvelupolkuja sekä työelämän muutokseen vastaavia palveluita, joilla pitää yhteiskunta elinvoimaisena. Siihen valmistaudutaan muun muassa kuntakokeiluilla ja vastataan TE2024 -uudistuksella. (Korhonen & Vuorento 2022, 39.)

Palveluntuottajia on paljon ja kilpailu on kovaa. Tähän saakka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat haastaneet kilpailutuksillaan palveluntuottajia ennen kaikkea henkilöstön suhteen kovilla koulutus- ja työkokemusvaatimuksillaan. Uudistuksen myötä kuntien päätäntävalta kasvaa ja palveluntuottajat pääsevät kilpailemaan myös innovaatioilla. Innovaatiokumppanuus on tehokas hankintamenettely, jossa saadaan sekä ostaja että tuotekehittäjä tavoittelemaan yhdessä vaikuttavuutta.

ESR-rahoituksella 2020-2022 toteutettu DigiPoint-hanke on esimerkki toimivasta ja tuloksekkaasta kaupunkien ja korkeakoulujen välisestä yhteistyössä, jossa syntyi tulevaisuuden työelämää palvelevia koulutuskokonaisuuksia. Koulutuskokonaisuudet toteutettiin opiskelijalähtöisesti aidoissa työelämäympäristöissä ja ennen kaikkea yhdessä korkeakoulujen, TE-viranomaisten, työttömien työnhakijoiden ja työnantajien kesken.

DigiPointin kaltaisten hankkeiden tuotteiden myyminen kunnille vaatii aktiivista verkostoitumista, vuoropuhelua, ennakointia, tukevaa resurssointia ja tietysti myös hitusen onnea. TE2024 -uudistuksen myötä alueelliset erot tulevat näkymään palveluissa. Väestömäärältään pienemmät alueet pyrkivät todennäköisesti tuottamaan palveluita omavaraisesti, mutta Uudenmaan kaltaisissa kunnissa tullaan tarvitsemaan mittavampia hankintoja. Valintakriteerit perustuvat tuloksiin ja vaikuttavuuteen, joten nyt on oikea aika kokeilla ja innovoida – saada aikaan yhdessä onnistumisia.

Artikkelin kirjoittajista YAMK-polkuopiskelija Jenni Heinineva on työskennellyt työllisyyttä edistävissä tehtävissä kolmannella sektorilla yli kymmenen vuotta ja näkee uudistuksessa ennen kaikkea innostavia yhteistyönmahdollisuuksia ylirajojen. Artikkelin toinen kirjoittaja TKI-projektipäällikkö Pasi Hario veti Laureassa DigiPoint-hanketta, joka keskittyi ratkomaan kohtaanto-ongelmaa korkeakoulujen, työllisyyspalveluiden, työttömien työnhakijoiden ja työnantajien kanssa.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022113068162

Jaa sivu