Ammattikorkeakoululain (15 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtajana toimiva rehtori. Ammattikorkeakoululain (16 §) mukaisesti hallitus päättää ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista. Hallitus päättää myös ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä talousarviosta. Lisäksi hallitus hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävän sopimuksen ammattikorkeakoulun puolesta. Hallitus hyväksyy myös johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä ja toimintaa koskevat määräykset sekä päättää ammattikorkeakoulun toimintarakenteesta. Hallitus on näin korkeakoulun johtamisen keskiössä. Koska hallitus keskittyy strategisiin kysymyksiin ja korkeakoulun kauaskantoisiin ratkaisuihin, se valitsee ja tarvittaessa myös erottaa rehtorin, jonka tehtävänä (18 §) on johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Lisäksi rehtori vastaa hallitukselle ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta.
Ammattikorkeakoululain (17 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun hallituksessa on vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta. Hallituksessa tulee olla myös jäseniä, joilla on työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta. Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Lisäksi ammattikorkeakoululaissa todetaan, että rehtori ei voi olla ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen. Rehtorin tehtävänä (18 §) on kuitenkin vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta. Roolinsa ja tehtäviensä vuoksi rehtori on korkeakoulun hallituksen keskeinen yhteistyökumppani ja rehtorin tulee nauttia hallituksen luottamusta, jotta hän kykenee toimimaan tuloksellisesti ja tehokkaasti.
Hallitus ei ohjaa vain korkeakoulun toimintaa vaan myös rehtorin työskentelyä korkeakoulun johtamisessa. Kun hallituksella on vuosittain rajallinen määrä kokouksia, keskustelevat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori tiiviisti korkeakoulun ajankohtaisista kysymyksistä kokousten välisenä aikana. Tyypillisesti silloin hallituksen puheenjohtaja ja rehtori keskustelevat yhdessä myös hallituksessa käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta. Lisäksi rehtori antaa hallitukselle jokaisessa kokouksessa ajankohtaiskatsauksen korkeakoulun ajankohtaisista asioista, jotta koko hallitus voi niiden avulla luoda tilannekuvaa kehityksestä.
Vaikka korkeakoulun hallitus käy kokouksissaan säännöllisesti keskustelua lähinnä strategisista asioista, varsinaista strategiakeskustelua hallitus käy erityisesti osana korkeakoulun strategiaprosessia. Vaikka korkeakoulujen strategiaprosesseissa on varmasti paljon samankaltaisuuksia, on se aina korkeakoululle uniikki. Tyypillisesti korkeakoulun hallitus järjestää strategian laadintaprosessin aikana tai vuosittain strategiaseminaarin, jossa hallitus keskittyy uuden strategian luontiin tai ainakin nykyisen päivittämiseen vastaamaan paremmin strategiaprosessissa tunnistettuja muutosvaateita.
Usein hallituksen työskentelyyn osallistuu asiantuntijoina myös muuta johtoa (esim. vararehtorit, mahdollinen varatoimitusjohtaja, talousjohtaja jne.) kuin rehtori, joka toimii myös ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimitusjohtajana. Tämän on kunkin ammattikorkeakoulun hallitus määritellyt omista lähtökohdistaan vastaamaan korkeakoulun johtamistarpeita. Hallitus on korkeakoulun johtamisen keskiössä tehden tiivistä yhteistyötä ja sparraten niin rehtoria kuin muutakin korkeakoulun toimivaa johtoa.
Lähteet:
