Oikein-nurin, oikein-nurin, oikein-oikein-oikein-nurin. Uuden tutkimus- kehitys ja innovaatio- eli TKI-hankkeen ideointi, valmistelu ja hakeminen on kuin neuletyö. Neulomisessa ja TKI-hankkeen valmistelussa ja hakemisessa on yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Kuten neuletyö, myös hankehakemus vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelua, kenties uusien asioiden omaksumista ja tiettyjen vaiheiden läpikäyntiä ja huolellisuutta. Molemmissa näkee työnsä jäljen nopeasti ja molemmissa voi myös kehittyä entistä paremmaksi.
Kuva: Nik / Unsplash
Ensin valitaan neulemalli – tehdäänkö paita vai sukat. Myös hankeideointi alkaa aiheen tai teeman määrittelyllä tai ongelman tunnistamisella. Pohditaan, mitkä ovat ongelman juurisyyt ja siitä aiheutuvat seuraukset. Kun malli on valittu, valitaan sopiva lanka. Neuloessa on tiedettävä, millaista lopputulosta tavoitellaan, villasukkia ei kannata tehdä langasta, joka kestää huonosti kulutusta. Vastaavasti hankeideoinnissa asetetaan tavoitteet – mitä tällä hankkeella halutaan saada aikaiseksi ja millaisia tuotoksia tavoitellaan. Yksi hankelangan valinta on myös sopivan rahoitusinstrumentin löytäminen – hakemusta ei kannata jättää sellaiseen hakuun, jossa se ei vastaa annettuihin raameihin.
Sitten päästään luomaan silmukat. Lapsen villasukkiin luodaan vähemmän silmukoita kuin aikuisen. Toisaalta villapaitaa voidaan neuloa joko yhtenä kappaleena tai erikseen etu- ja takakappaleina. Tämä periaate pätee myös hankekokonaisuuden hahmotteluun, jossa määritellään pääkohdat ja toimenpiteet, jotka limittyvät toisiinsa ja vievät hanketta eteenpäin. Neuletyössä on tärkeää seurata ohjetta, muuten jää hihansuu kaventamatta tai kaula-aukosta tulee liiankin kapea.
Kun tarvittavat silmukat on luotu päästään neulomaan eli kirjoittamaan hankehakemusta. Tässä vaiheessa konkretisoidaan aikaisemmat valinnat ja suunnitelmat tekstin muodossa. Välillä puretaan ja aloitetaan enemmän tai vähemmän alusta. Kirjoittaessa kannattaa käyttää selkeää kieltä ja varmistaa, että jokainen osa on yhteydessä aiempaan, kuten silmukat neuleessa. Toisinaan kavennetaan rönsyjä pois ja levennetään toisesta kohtaa. Joskus työssä tulee vastaan takakireitä silmukoita tai jopa silmukoiden putoamista. Tällaiset kohdat on kärsivällisesti aukaistava, tehtävä uudelleen tai nostettava pudonneet asiat takaisin kokonaisuuteen mukaan.
Vaikka neuletyön värivalinta tehtiin jo lankaa valitessa, syntyvät kuviot vasta työn edetessä. Myös hankehakemuksessa kannattaa hyödyntää visuaalisuutta – kaaviot ja grafiikat havainnollistavat hankeideaa ja hankkeen etenemistä selkeästi. Värit ja kuviot neuleessa vastaavat hankkeen toimenpiteitä, mutta myös viestintää ja sen merkitystä. Esimerkiksi kuten kirjava paita erottuu harmaiden joukosta selkeästi, myös hyvin suunniteltu viestintä tukee hankkeen toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista.”
Viimein työ on valmis. Villasukat tai villapaita on neulottu loppuun ja teet viimeistelytyöt. On yhdistelty palaset, päätelty langanpäät, silitetty ja siloteltu. Hankesuunnitelmassa on kirjattuna tunnistettu ongelma tai haaste, johon halutaan muutosta, mietitty tavoitteet ja hankkeen tarkoitus, suunniteltu ratkaisut ja toimenpiteet sekä mietitty halutut tulokset ja tuotokset. Budjetti on asetettu ja muut raamit toteutukselle mietitty. Hankehakemuksen valmistelu vaatii myös tarkastamista ja arviointia ennen lähettämistä: onhan kaikki tiedot ja dokumentit mukana ja hakemus kaikin puolin viimeistelty.
Tässä vielä muutamia hyviä linkkejä, joista saa apua hankeideointiin ja hankesuunnitelman tekoon:
Vaikka tässä kirjoituksessa hankehakemuksen kirjoitus tuodaan esille yksilötyön näkökulmasta, se ei suinkaan ole sitä. Hyvä hankeidea ja -hakemus syntyy ja kehittyy yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Hyväksi neulojaksi tai hankehakemuksen tekijäksi oppii vain tekemällä: neulomalla ja kirjoittamalla. Virheitä tulee ja niistä opitaan, jos ei tässä työssä, niin seuraavassa luomuksessa. Ja kaunis koristereunus peittää sisällön pienet virheet. Innostavaa uuden hanke-neulomuksen tekoa!
