Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muuttuu, ja sen seurauksena hankkeiden merkitys korkeakoulujen toiminnassa korostuu entisestään. Kyse ei ole vain lisärahoituksen hankkimisesta, vaan hankkeilla on keskeinen rooli ammattikorkeakoulujen perustehtävässä: opetuksen, tutkimuksen ja työelämän kehittämisen yhdistämisessä. Hankkeet avaavat opiskelijoille mahdollisuuksia käytännön oppimiseen, vahvistavat yhteistyökumppaneiden osaamista ja tuovat opettajille uusia verkostoja sekä sisältöjä. Tässä artikkelissa pohdin kokemusteni kautta, miten hankkeet tukevat eri sidosryhmiä ja miksi ne ovat olennainen osa ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta.
Kuva: Freepik
Taustalla rahoitusmallin muutos
Suomen hallitus on päättänyt ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen leikkauksista. Vuonna 2026 vähennys on arviolta 51 miljoonaa euroa. Samalla T&K-rahoituslain mukaisia lisäpanostuksia suunnataan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan: 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa vuodesta 2027 alkaen. Nämä lisäpanostukset eivät kuitenkaan korvaa perusrahoituksen menetyksiä. (Arene 2025.)
Tämä kehitys on osa kansallista tavoitetta nostaa Suomen T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. T&K-rahoituslaki, joka tuli voimaan vuonna 2023, kasvattaa valtion panostuksia asteittain vuoteen 2030 saakka (OAJ 2024).
Ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut nopeasti. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen (2025) tilastojen mukaan ammattikorkeakoulut saivat noin 106 miljoonaa euroa ulkopuolista tutkimusrahoitusta vuonna 2018, ja vuonna 2024 summa oli jo 155 miljoonaa euroa – yli 46 prosentin kasvu kuudessa vuodessa. (Vipunen 2025.) Kasvu kertoo paitsi rahoitusmallin ohjauksesta myös ammattikorkeakoulujen vahvistuneesta roolista soveltavan TKI-toiminnan toteuttajina, erityisesti pk-yritysyhteistyössä.
Rahoitusmalli ohjaa korkeakouluja panostamaan hankkeiden valmisteluun ja kumppanuuksien rakentamiseen. Samalla hankkeiden kautta syntyy välillisiä hyötyjä, jotka tukevat korkeakoulujen perusrahoituksen mittareita, kuten valmistuneiden määrää, työllistymistä ja opiskelijapalautetta (Valtioneuvosto 2024).
Hanketyö opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden hyödyksi
Hankkeiden arvo näkyy erityisen vahvasti opiskelijoiden oppimisessa. Kun hankkeiden teemoja integroidaan opintojaksoille, opiskelijat pääsevät ratkomaan aitoja työelämän haasteita. Tämä tekee oppimisesta ajankohtaista, lisää motivaatiota ja vahvistaa työelämävalmiuksia. Moni opiskelija löytää hankkeiden kautta myös harjoittelu- tai opinnäytetyöpaikan, mikä tukee valmistumista tavoiteajassa.
Myös yhteistyökumppaneille hankkeet tarjoavat merkittävää lisäarvoa. Kunnat, järjestöt ja yritykset saavat tuekseen korkeakoulun asiantuntemuksen ja opiskelijoiden tuoreita näkemyksiä. Yhteistyö vahvistaa kumppaneiden osaamista ja antaa niille mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja turvallisesti korkeakoulun kanssa. Näin hankkeet toimivat käytännön kehittämisen alustoina ja rakentavat pysyviä verkostoja.
Lehtorin näkökulma ja SaavutaÄly-hankkeen esimerkki
Kauppatieteiden maisterin koulutuksen saaneena ymmärrän korkeakoulujen tarpeen lisätä hankkeita rahoitusnäkökulmasta. Lehtorina puolestaan koen, että hanketyö täydentää luontevasti opetusta. Se ei ole vain rahoituksen paikkaaja, vaan tuo opetukseen uusia sisältöjä ja näkökulmia. Yhteistyöverkostoissa opettaja itsekin oppii ja pystyy siirtämään käytännön kokemuksia takaisin opetukseen.
Oma työni SaavutaÄly-hankkeessa on ollut konkreettinen esimerkki tästä. Hanke tähtää Uudenmaan järjestöjen tekoäly- ja saavutettavuusosaamisen vahvistamiseen (Saavuta Äly 2025). Käytännössä olemme kartoittaneet järjestöjen osaamistarpeita ja toteuttaneet niiden pohjalta tietoiskuja ja työpajoja. Syksyllä 2025 järjestämme lähityöpajoja, joissa osallistujat pääsevät kokeilemaan tekoälytyökaluja käytännössä yhdessä muiden kanssa. Tavoitteena on, että opit siirtyvät nopeasti arkeen ja tukevat järjestöjen omaa muutoskyvykkyyttä.
Samalla hanke on nivottu osaksi opetusta. Esimerkiksi palvelumuotoilun opintojaksolla opiskelijat ovat toteuttaneet hankkeen teemoihin liittyviä projekteja, ja harjoittelijat ovat osallistuneet tilaisuuksien järjestämiseen. Tämä on tuonut opiskelijoille mahdollisuuden oppia, kumppaneille uusia toimintamalleja ja opettajille tilaisuuden soveltaa omaa osaamistaan uusissa yhteyksissä.
Hanketyö strategian käytäntöön viemisessä
Laurean strategiassa korostuvat vaikuttavuus, avoimuus ja vastuullisuus. Tavoitteena on olla kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu, jonka toiminta perustuu vahvaan työelämäyhteistyöhön ja Learning by Developing -pedagogiikkaan (Laurea 2023).
Juuri hankkeet tekevät strategian näkyväksi arjessa. Verkostomainen työskentely, avoimet materiaalit ja vastuullinen kehittäminen yhdistävät opetuksen ja TKI-toiminnan toisiinsa. SaavutaÄly-hanke on tästä hyvä esimerkki: järjestöjen tarpeista nousevat kehittämiskysymykset tuodaan osaksi opiskelijoiden oppimista ja hankkeen koulutusmateriaalit jäävät kaikkien hyödynnettäväksi avoimeksi tietopankiksi.
Hankkeet tarjoavat myös pysyviä hyötyjä. Ne mahdollistavat uusien kumppanuuksien rakentamisen, vahvistavat korkeakoulun vaikuttavuutta ja tuovat lisäresursseja, jotka tukevat kestävää rahoituspohjaa.
Lopuksi
Hanketyö ei ole pelkkä ”muun työn” lisä, vaan olennainen osa ammattikorkeakoulun toimintaa muuttuvassa rahoitusympäristössä. Se tukee opiskelijoiden oppimista, vahvistaa yhteistyökumppaneiden osaamista ja tarjoaa opettajille mahdollisuuden kehittyä sekä laajentaa verkostojaan.
Vaikka perusrahoituksen väheneminen luo paineita, hankkeet voivat parhaimmillaan olla enemmän kuin rahoituksen paikkaus – ne voivat toimia tulevaisuuden mahdollistajina. Niiden avulla korkeakoulut voivat kokeilla, kehittää ja rakentaa yhdessä uusia ratkaisuja, joiden kautta ne pysyvät kiinni ajassa ja kykenevät uudistumaan.
Lähteet
Artikkelissa on käytetty ChatGPT:tä tekstin kieliasun selkeyttämiseen pyytämällä tekoälytyökalua tekemään kirjoittajan tekstistä helpommin ymmärrettävää.
