Kansalaisten elvytystaidot voivat pelastaa useita henkiä vuodessa ja peruskouluissa tarjotun elvytysopetuksen avulla voidaan edesauttaa näiden taitojen kehittymistä. Peruskoulun opettajat on todettu olevan yhtä hyviä kuin terveysalan ammattilaiset opettamaan elvytys- ja hätätilanteita peruskouluissa ja opetussuunnitelma myös mahdollistaa tämän.

Elvytysopetusta kouluissa meillä ja muualla

Jokaisen kansalaisen tulisi osata maallikkoelvytyksen perusteet ja elvytyskoulutusta tulisi opettaa jo lapsille peruskoulussa (Elvytys: Käypä hoito -suositus, 2021). Suomessa elvytysopetus ei kuuluu pakollisena peruskoulujen opetussuunnitelmaan ja sen järjestäminen riippuu opettajien omasta aktiivisuudesta (Ora 2024). Voimassa oleva opetussuunnitelma mahdollistaa kuitenkin ensiaputaitojen integroinnin osana opetettavaa ainetta mm. ympäristöopin ja terveystiedon opetukseen (Opetushallitus 2014). Esimerkiksi Tanskassa elvytysopetus tuli pakolliseksi perusopetukseen vuodesta 2005 lähtien ja maallikoiden aloittamien elvytysten määrä lisääntyi yli puolella kymmenen vuoden aikana (Böttiger ym. 2017).  Monessa tutkimuksessa todetaan, että kun elvytysopetusta järjestetään kouluissa, sillä on pitkäaikainen vaikutus siihen, että maallikot elvyttävät enemmän (Abeleiras-Gómez ym. 2021; Semeraro ym. 2021; Bohn ym. 2015; Böttiger ym. 2017; Böttiger & Van Aken 2015). Vaikka suoraa yhteyttä elvytysopetuksen vaikutuksista maallikkoelvytysten määrän lisääntymiseen ei ole voitu osoittaa tutkimuksilla, tulokset ovat vaikuttavia useissa maissa, joissa elvytysopetus on otettu kouluihin mukaan (Bohn ym. 2015).

Mitä elvytys- ja ensiaputaitoja voidaan opettaa eri-ikäisille lapsille (koululaisille)? 

Euroopan elvytysneuvosto on antanut suosituksen Kids Save Lives, jossa jokaiselle koululaiselle tulisi opettaa elvytystä vuosittain ja heitä tulisi rohkaista myös opettaa perheenjäseniään ja ystäviään, koska tämän on osoitettu myös johtavan positiivisempaan asenteeseen elvytyksen aloittamisessa (Elvytys: Käypä hoito -suositus, 2021; Böttiger & Van Aken 2015; De Buck ym. 2015; Semeraro ym. 2021). Suosituksen mukaan elvytysopetusta tulisi järjestää 2 tuntia vuodessa 12-vuotiaille tai sitä nuoremmille (Böttiger & Van Aken 2015). Opetuksen sisältö tulee muokata lapsen kehityksen mukaan, mutta on raportoitu, että jopa 4–5-vuotiaat voivat oppia tunnistamaan sydänpysähdyksen, tekemään hätäpuhelun ja avaamaan hengitystiet (Bohn ym. 2015).  

Elvytysopetuksen kouluissa tulisi sisältää sydänpysähdyksen ja epänormaalin hengityksen (haukkova, agonaalinen hengitys) tunnistamisen ja laadukkaan paineluelvytyksen (Lukas ym. 2016). Myös hätäpuhelun soittaminen ja vuorovaikutus muiden kanssa tulisi sisältyä elvytysopetukseen (Bohn ym. 2015). Inhimillisten tekijöiden harjoitteleminen on myös tärkeää (kommunikaatio, tiimityöskentely, jne.), koska näiden taitojen opettaminen lisää halukkuutta auttaa uhreja henkeä uhkaavissa tilanteissa, parantaa auttamistoimien aloitusta ja itsevarmuutta aloittaa elvytys (Greif ym. 2021). 

Kuva: AI / Copilot (Laurean Education-lisenssi)

Koulun opettajat opettavat elvytystaitoja yhtä tehokkaasti kuin terveydenhuollon ammattilaiset

Koulutetut opettajat voivat opettaa elvytystä ja ensiaputaitoja (Böttiger ym. 2017; Böttiger & Van Aken 2015) ja heidän on todettu opettavan näitä taitoja yhtä tehokkaasti kuin terveydenhuollon ammattilaisten (Greif ym. 2021; Böttiger ym. 2017; Lukas ym. 2016). Opettajat ovat myös roolimalleja oppilailleen, heillä on pedagogisia taitoja ja heillä on helpompi organisoida opetus koululla kuin että sinne tulisi ulkopuolinen kouluttamaan (Lukas ym. 2016). Kun elvytysopetusta järjestetään kouluissa, voidaan elvytysopetusta tarjota mahdollisimman monelle, lisätä vastuullisuutta, terveystietoa, sosiaalisten taitojen kehittymistä, rohkeutta toteuttaa elvytystä ja vähentää epäonnistumisen pelkoa (Bohn ym. 2015; Böttiger & Van Aken 2015).   

Hankkeeseen tuotettu koulutuskokonaisuus

Tietoa ja taitoa elvytys- ja hätätilanteiden opetukseen osana perusopetusta -hankkeessa tuotettiin koulutuskokonaisuus, joka suunnattiin perusopetuksen opettajille 2024–2025. Hankkeen rahoittajana oli Opetushallitus ja lisähaun yhtenä teemana oli elvytyskoulutus. Tehtävänä oli tarjota osallistujille tietoa elvytyksestä sekä antaa opettajille valmiuksia opettaa peruselvytystä sekä hätätilanteissa toimimista omille oppilailleen. (Opetushallitus 2025.) Hankkeen koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli lisätä opettajien tietoja ja taitoja elvytys- ja hätätilanteissa, valmiuksia niiden opettamiseen eri-ikäisille oppilaille ja tunnistaa mahdollisuuksia elvytys- ja hätätilanteiden opetuksen integrointiin osaksi opetussuunnitelman oppiaineita. Hankkeen yhteistyökumppanina oli Suomen Elvytysneuvosto. 

Koulutuskokonaisuus (elokuu 2024-marraskuu 2025) koostui viidestä yhden opintopisteen laajuisesta opintojaksosta, joista opettajat valitsivat omiin tarpeisiinsa sopivat. Kaikille osallistujille oli yhteinen opintojakso ”Elvytys ja hätätilanteet”, jossa osallistujat opiskelivat itsenäisesti teoriaa verkkomateriaalin avulla ja osallistuivat lähipäivään, jossa harjoiteltiin käytännössä elottomuuden ja erilaisten hätätilanteiden tunnistamista sekä niissä toimimista. Osallistujat saivat valita ”Elvytysopetusta luokille” -opintojakson sen mukaan, mitä luokka-astetta opettivat. Opintojaksolla osallistujat tuottivat tuntisuunnitelmia elvytys- ja hätätilanteiden opetukseen eri-ikäisille osana omaa oppiainettaan. Opintojakso ”Elvytysopetuksen integroiminen opetussuunnitelmaan ja oppiaineisiin” oli osallistujille vapaaehtoinen, jossa he toteuttivat käytännössä elvytys- ja hätätilanteiden opetuksen aiemmin laaditun tuntisuunnitelman avulla. Opintojaksoon kuului myös seminaaripäivä, jossa osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja hyviä käytänteitä elvytys- ja hätätilanteiden opetuksesta. 

Ensiapuharjoituksissa käytetty elvytysnukke. Kuva: Jenni-Maria Jaakola 2025

Risuja ja ruusuja 

Opintojaksoon sisältyi palautteen antaminen sähköisesti ja suullisesti ja sitä kerättiin sekä lähipäivän jälkeen että kurssin loppuvaiheessa. Palautteen antaminen oli vapaaehtoista. Osallistujat saivat kertoa myös kokemuksistaan ”Elvytysopetuksen integroiminen opetussuunnitelmaan ja oppiaineisiin” -opintojakson seminaarissa. Lähipäivän jälkeen suurin osa osallistujista kuvasi olleensa hyvin tyytyväisiä päivän sisältöön ja kokivat, että päivälle asetetut tavoitteet oli saavutettu. Palautteissa kiiteltiin koulutuspäivän ryhmien pientä kokoa, joka mahdollisti käytännön elvytysharjoitteiden harjoittelun tarkasti ja useaan kertaan ja tähän oli varattu riittävästi aikaa. Lähipäivä sisälsi pääosin käytännön harjoittelua elvytyksestä ja hätätilanteista ja tämä käytännöllinen tapa koettiin hyvänä tapana aiheen oppimiseen. Lähipäivän sisältö ja rakenne koettiin onnistuneena, joka mahdollisti rauhassa aiheiden opiskelun. Opetustapa sai myös positiivista palautetta osallistujilta. Osalla lähipäivään osallistuvista opettajista oli jo aiempaa kokemusta elvytys- ja ensiaputaitojen opettamisesta oppilaille.  

Muutama osallistuja antoi hyvää palautetta siitä, että oppimisalusta Canvasin materiaali oli laadukasta ja sinne oli koostettu keskeistä tietoa aiheista interaktiiviseen kirjaan. Palautetta oppimisalustan kohdalla tuli kuitenkin osan linkkien toimimattomuudesta, joka oli vaikeuttanut hieman opiskeltavaan aiheeseen perehtymistä. Palautteissa tuli myös kehittämisehdotuksia liittyen tietotestien toimivuuteen sekä Canvasin materiaalin toivottiin olevan jatkossa hyödynnettävissä opettajien omaan käyttöön opetuksessa. 

Mitä tämän jälkeen? 

Perusopetuksen opettajille suunnattu koulutus tarjosi osallistujille tietoa elvytyksestä ja antoi koulutukseen osallistuneille valmiuksia opettaa peruselvytystä sekä hätätilanteissa toimimista omille oppilailleen. Vaikka koulutuksen osallistujamäärä jäi alle asetetun tavoitteen, osallistujilta saatujen palautteiden sekä kokemustemme mukaan voidaan todeta, että osa hankkeiden tavoitteista saavutettiin.  

Osallistujat kokivat aiheen ja koulutuksen hyödyllisinä ja aikoivat sisällyttää elvytys- ja hätätilanteiden opettamisen osaksi omaa opetustaan integroiden sitä eri oppiaineisiin. Useat lähipäivään osallistuneet innostuivat aiheesta ja he aikoivat edistää elvytys- ja hätätilanteiden opetuksen lisäämistä kouluissansa. He myös suunnittelivat mahdollista yhteistyötä eri peruskoulujen välillä mm. välineiden hankinnassa. Koulutuksen aikana keskusteltiin siitä, mitä ja miten ensiaputaitoja voi opettaa lapsille, ja osallistujat jakoivat vinkkejä käytännön toteutukseen, mm. elvytysnukkejen korvaamisen pehmoleluilla. Tämä koulussa tapahtuva ensiaputaitojen opetus voi madaltaa kynnystä elvytystoimien toteuttamiseen, kuten tutkimuksissa on todettu (Bohn ym. 2015; Böttiger & Van Aken 2015).  

Mielestämme elvytys- ja hätätilanteiden opetusta osana perusopetusta ja hankkeessa tuotettua koulutuskokonaisuutta tulisi kehittää ja jatkaa. Kehittämisessä tulisi huomioida S2 (suomi toisena kielenä) ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Koulutuksen markkinoinnissa tulisi huomioida peruskoulujen aikataulut ja lähikoulutukset olisi hyvä pitää kouluilla, jolloin mahdollisimman moni opettaja pääsisi osallistumaan koulutukseen jouhevammin.  

Lähteet

• Abelairas-Gómez, C., Schroeder, D. C., Carballo-Fazanes, A., Böttiger, B. W., López-Garcia, S., Martínez-Isasi, S. & Rodríguez-Núñez, A. 2021. KIDS SAVE LIVES in schools: cross-sectional survey of schoolteachers. European Journal of Pediatrics (2021) 180:2213-2221.
• Bohn, A., Lukas, R. P., Breckwoldt, J., Böttiger, B. W. & Van Aken H. 2015. ’Kids save lives’: why schoolchildren should train in cardiopulmonary resuscitation. Current Opinion in Critical Care 21(3): 220-225.
• Böttiger, B. W., Semeraro, F., Altemeyer, K-H., Breckwoldt, J., Kremeier, U., Rücker, G., Andres, J., Lockey, A., Lippert, F. K., Georgiou, M. & Wingen, S. 2017. Kids save lives. School children education in resuscitaiton for Europe and the world. European Journal of Aneasthesiology 34: 792-796.
• Böttiger, B. W. & Van Aken, H. 2015. Kids save lives – Training school children cardiopulmonary resuscitation worldwide is now endorsed by the World Health Organization (WHO). Resuscitation 94 (2015) A5-A7.
• De Buck E., Van Remoortel, H., Dieltjens, T., Verstraeten, H., Clarysse, M., Moens, O. & Vandekerckhove, P. 2015. Evidence-based educational pathway for the integration of first aid training in school curricula. Resuscitation 94 (2015) 8-22.
• Elvytys. Käypä hoito -suositus.  Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 7.5.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
• Greif, R., Lockey, A., Breckwoldt, J., Carmona, F., Conaghan, P., Kuzovlev, A., Pflanzl-Knizacek, L., Sari, F., Shammet, S., Scapigliati, A., Turner, N., Yeung, J. & Monsieurs, K. G. 2021. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Education for resuscitation. Resuscitation 161: 388-407.
• Lukas, R-P., Van Aken, H., Mölhoff, T.. Weber, T., Rammert, M., Wild, E. & Bohn, A. 2016. Kids save lives: a six-year longitudinal study of schoolchildren learning cardiopulmonary resuscitation: Who should do the teaching and will the effects last? Resuscitation 101 (2016) 35-40.
• Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96.
• Opetushallitus 2025. Opetustoimen henkilöstökoulutus 2023, lisähaku. Viitattu 7.5.2025.
• Ora, U. 2024. Elvytys pakolliseksi koulujen opetusohjelmiin. Lääkärilehti 2024;79;e42106.
• Semeraro, F., Greif, R., Böttiger, B. W., Burkart, R., Cimpoesu, D., Georgiou, M., Yeung, J., Lippert, F., Lockey A. S., Olasveengen, T. M., Ristagno, G., Schlieber, J., Schaubelt, S., Scapigliati, A. & Monsieurs, K. G. 2021. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Systems saving lives. Resuscitation 161 (2021) 80-97.