Brunelin yliopistossa Lontoossa järjestettiin elokuussa 2024 Nursing Ethics -konferenssi otsikolla Ethics, Care & the Workforce ‘Crisis’ – International, Interprofessional & Interdisciplinary Perspectives. Avaan tässä artikkelissa muutamia keskeisiä havaintoja konferenssimatkalta. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Suomessa, Turun yliopistolla Hoitotieteen laitoksella.

Kuva: Lontoon bussi ja Big Ben (Karoliina Nikula)

Konferenssin avasi professori Ann Gallagher, joka on myös Nursing Ethics –lehden päätoimittaja. Konferenssi onkin yhteydessä ja yhteistyössä Nursing Ethics -lehteen, ja ensi vuoden alussa on kutsunumero konferenssin esityksille. Konferenssi järjestettiin 24. kertaa. Esitykset liittyivät eettisiin kysymyksiin sosiaali- ja terveysalalla ja olivat aidosti monialaisia ja -tieteisiä. Yksi keskeinen toistuva teema esityksissä ja alustuksissa oli monialaisuuden ja monitieteisyyden välttämättömyys, kun puhutaan eettisistä kysymyksistä sote-alalla.

Avausluennon piti professori Sarah Banks, Durhamin yliopistosta otsikolla Practising care in a ‘crisis’-stricken world: ethical issues for people, professionals and planet. Ja toisen avausluennon piti professori Donna Nikitas Rutgersin yliopistosta Yhdysvalloista otsikolla Care, Economics and the Workforce ‘Crisis’. Erityisesti Banksin esityksen ajatukset olivat moni- ja poikkitieteellisiä ja kutsuivat konferenssin osallistujia myös haastamaan konferenssin otsikossakin olevaa kriisipuhetta. Kriiseistä on sote-alalla ja tässä teemassa puhuttu jo kauan – vuosikymmeniä, eli mistään uudesta asiasta ei tavallaan ole kyse.

Avausluentojen jälkeen oli rinnakkaissessioita, joista pystyi valitsemaan mieleisensä. Päivä loppui ”Human Rights and Nursing Awards -palkintojen jakamiseen. Tunnustusten myöntäminen on tärkeää ja kuunnellessa palkittujen ansioita ja elämäntyötä alkoi monia meistä suorastaan hengästyttämään se, miten paljon jotkut saavatkaan aikaan – ja vielä palkituillakin vaikutti olevan työuraa jäljellä.

Seuraavana päivänä – joka oli muuten lauantai – oli aluksi avauspaneeli pääsalissa otsikolla ”Interprofessional & Interdisciplinary Responses to the Workforce ‘Crisis’ ja sen jälkeen jälleen rinnakkaissessioissa esityksiä. Lopuksi kokoonnuttiin vielä pääsaliin päätösluentoon ja sen kommenttipuheenvuoroihin ”Moral Resilience: A Response to the Care Workforce Crisis?” Ann Gallagher päätti konferenssin ja samalla julkistettiin konferenssin seuraava paikka, joka on Turun yliopisto Suomessa.

Yksi keskeinen oivallus konferenssissa oli myös se, että on kiinnitettävä huomiota siihen tapaan ja diskurssiin, jolla puhumme kriiseistä. Osallistujissa oli myös muutamia opiskelijoita, ja yhden opiskelijan kysymys olikin, miten voisimme siirtyä kriisipuheesta toivo-puheeseen? Itse jäin miettimään käytetyn diskurssin valtaa ja sitä, että toisinaan asiat toimivat myös itsensä toteuttavina ennusteina.

Oma esitykseni kokemusasiantuntijuuden etiikasta

Oma esitykseni liittyi kokemusasiantuntijuuden eettisiin kysymyksiin. Yleisössä oli myös (ainakin) yksi kokemusasiantuntija, joka myös osallistui kysymyksin. Sain pitää esitykseni pääsalissa ja kolmen esityksen jälkeen osallistuimme muiden esityksen pitäjien kanssa paneeliin tutkimusetiikasta. Sivusimme keskustelussa mm. kanssatutkimusta ja muita osallistavan tutkimuksen menetelmiä. Kanssatutkimusta olen itsekin saanut olla toteuttamassa kokemusasiantuntijoiden kanssa VoimaProfi -hankkeessa (artikkeli arvioitavana) ja olen pohtinut kanssatutkimuksen teemaa myös teoreettisella tasolla (Kulmala, Venäläinen, Hietala, Nikula & Koskivirta 2024).

Paneelissa keskustelimme myös haavoittuvuuden käsitteestä ja siitä, miten se voi olla myös hankala. Itseasiassa haavoittuvuuden käsitteen määritteleminenkin teoreettisesti tyydyttävällä tavalla ja samalla käytäntöön sopien, on ollut hankalaa (Lindholm, Karjalainen & Launis 2023).

Itselleni oli konferenssissa tärkeää huomata, että juuri filosofiselle reflektiolle on tilaa ja tilausta hoitotieteen etiikan tutkimuksen parissa ja tässä konferenssissa. Kaiken ei tarvitse olla ”dataan” pohjautuvaa, vaan tutkimusaineisto voi tosiaan olla myös kirjallisuus ja aiempi tutkimus ja menetelmänä vaikkapa filosofinen reflektio. Oman esityksen pitäminen ja vastaanotto jännittää aina hieman – ja niin kuuluukin. On palkitsevaa saada palautetta ja uusia ideoita omien ajatustensa ja tutkimustulostensa eteenpäin viemiseksi.

Konferenssijärjestelyt

Usein esitysten jälkeen oli paneeli, vaikkei siitä ollut etukäteen ilmoitettu. Tämä oli oikeastaan aika toimiva tapa jatkaa keskustelua ja niistä muodostuikin monesti hyviä dialogeja esitysten pitäjien ja yleisön kanssa. Koska niihin ei ollut etukäteen valmistauduttu (paitsi varmaankin puheenjohtaja), ne olivat aidon dialogisen tuntuisia ja kutsuivat todella yleisöäkin osallistumaan keskusteluun.

Konferenssissa oli noin 160 osallistujaa, mikä mahdollisti vuorovaikutukselliset tilanteet rinnakkaissessioissa. Konferenssissa oli myös yhden kirjan julkistustilaisuus, ja yhtenä aamuna oli mahdollista tavata Nursing Ethics Journaalin toimittajia ja saada palautetta mahdollisesta kieltävästä vastauksesta artikkeliin ja vinkkejä lehdessä julkaisemiseksi.

Lounastarjoilut olivat varmasti paikallisittain tyypilliset: voileipiä ja sipsejä sekä kanavartaita; tee & kahvi -tauolla oli keksejä ja leivoksia. Jos oli pulmaa gluteenin kanssa tai ei syönyt lihaa, tarjoilut olivat haasteelliset. Järjestelyt olivat kokonaisuutena oikein toimivat ja Brunelin yliopiston sijainti Lontoon reunamilla miellyttävä ja rauhallinen. Konferenssijärjestelyistä otan vinkin, kun olen itse seuraavan kerran järjestämässä konferenssia, että voisiko eettisesti kestävä valinta olla esimerkiksi kokonaan lihaton tarjoilu.

Ensi vuonna Suomessa

Ensi vuonna konferenssi järjestetään Turun yliopistolla, hoitotieteen laitoksella, todennäköisesti elokuussa. Lisätietoja tulee varmasti pian. Kannattaa ehdottomasti osallistua, oli todella antoisat esitykset ja keskustelut ja mahdollisuus verkostoitua. Ensi vuonna on Suomessa luvassa muitakin alan konferensseja, kuten ICN Congress 2025 (ICN Congress 2025 Helsinki | ICN – International Council of Nurses) ja EACP 2025 (Home – EAPC Congress), molemmat Helsingissä.

Lähteet

• Lindholm, O., Karjalainen, S. & Launis, V. 2023. Haavoittuvuuden etiikka hoidossa ja kliinisessä tutkimuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 2023: 60:451–460
• Kulmala, M., Venäläinen, S., Hietala, O., Nikula, K. ja Koskivirta, I. 2024. Lived Experience as the Basis of Collaborative Knowing. Inclusivity and Resistance to Stigma in Co-Research. International Journal of Qualitative Methods.