Havuntuoksua työpäivän lomassa

Teksti | Minttu Räty , Anne Suvitie

Toukokuisena perjantaina Eloisan hanketiimi kokeili Laurean Aistien-tilaa ja työhyvinvoinnin edistämistä tilan avulla. ”Kiitos tästä lahjasta, jonka annoitte minulle”, totesi Maija, jonka kertomus rakennettiin tilaan moniaistisesti.

Kuvassa on mäntymetsäiseltä harjulta kuvattu järvi, vastarannalla on metsää.
Tällaiseen maisemaan aistimaan havun tuoksua voi tehdä matkan työpäivän aikana kampuksella. (Lähde:Pixabay)

Tehtävä oli yksinkertainen: muistelimme ryhmissä lapsuusmuistoja ja näistä valittiin yksi muisto yhdessä rakennettavaksi Aistien-tilaan. Moni palasi lapsuuden kesiin. Istuttiin, hengitettiin hetkessä ja unohdettiin sähköpostit ja työkiireet.  Maijan kertomuksen perusteella tilaan rakennettiin metsäinen lampi, linnunlaulua, hiekkarantaa ja havun tuoksua. Tila ei ollut täydellinen kopio luonnosta, mutta kuitenkin monen aistin kautta muistoja tuova. Se rakentui ryhmätyönä puolessa tunnissa – ja sitten oli aika istua uudestaan muistelemaan

Miksi tapahtuma oli merkityksellinen? Ensinnäkin se oli hengähdystauko aivoille, pieni hetki metsässä. Juuri tässä hetkessä, perjantain työpäivän keskellä tarpeellinen. Toisaalta muistojen kautta, tutustuimme toiseen ja arvostimme kuulemista ja kuuntelua, Maija koki saavansa lahjan. Jokainen – joko hiljaa itsekseen tai yhdessä jutellen – jakoi rauhallisen hetken. Merkityksellisiä muistoja saattoi palauttaa mieleen tuoksu tai hiekan pehmeys, linnun laulu, kokemus siitä, että on osa isompaa joukkoa. Yhdessä liikutuimme –kokemuksen kautta opimme jotain toisistamme (ja itsestämme).

Muistot ja tunteet osana aistitiloja

Moniaistisuus ei nykytutkimuksen mukaan viittaa enää vain viiteen olemassa olevaan aistiin, vaan eri aistien yhteisvaikutuksella on suuri merkitys ihmisen kokemaan ja aistimaan ympäristöön ja myös omaan tunnetilaan.  Aistia, jolla ihminen aistii kehon fysiologisen tilan, voitaisiin kutsua myös ”hyvinvoinnin aistiksi”. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin kokemukseen liittyvät myös muistot ja tunteet ja niiden vaikutus kehoon (Clements-Croome et al. 2019)

Moniaistisuuden merkitystä työhyvinvoinnin edistäjänä ei ole tutkittu kovinkaan paljon. Joitain mielenkiintoisia ja innostavia kokeiluja on tehty. Mielenkiintoinen kokeilu on esimerkiksi, kun Laurean Aistien-tilaa muistuttavan luontotilan vaikutusta tutkittiin sairaalaympäristössä.  Kokeilussa testattiin ”luontonurkkauksessa” vierailua sekä työpäivän aluksi ja päätteeksi. Tällä todettiin olevan merkittävä työhyvinvointia edistävä vaikutus. (Putrino et al 2020 ) Moniaistisuutta hyödyntävä Aistien-tila on ollut Tikkurilan Laureassa käytössä vuodesta 2009. Se on helposti muokattavissa oleva tila, jota on käytetty muun muassa kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja oppimisen tilana.  (Räty & Wikström 2022.)

Eloisa jatkaa moniaistisuuden hyödyntämistä

Eloisa-hanke on Metropolian ja Laurean yhteinen ESR -rahoitteinen hanke. Hanke tukee työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä henkilöstön kehittämistä tuomalla luovia ja taidelähtöisiä menetelmiä yritysten arkeen. Eloisa -hankkeessa kohtaavat luovan alan ammattilaiset ja yrityksen työntekijät. Interventio mahdollistaa taiteen hyödyntämisen suunnittelun ja taidetoiminnan käynnistämisen organisaatiossa.

Eloisa- hankkeessa tutkimme, miten menetelmää voisi kehittää työhyvinvoinnin edistämisen välineenä. Jo perjantain keskustelussa nousi esille sekä ideoita että kysymyksiä.  Toisaalta menetelmä on hyvin joustava, joten yhdessä on hyvä sopia, työskentelytavoista ja -tavoitteista. Se mikä jossain työyhteisössä on arjessa jaettua, saattaa toisessa työyhteisössä olla liian henkilökohtaista.

Moniaistista tilaa olisi mahdollisuus tehdä pienimuotoisestikin liikuteltavan teltan ansiosta työpaikoilla.  Mutta valmis, kampuksella oleva tila mahdollisti järjestelyt helposti. Eloisan puitteissa jatketaan työhyvinvointikokeiluja. Mielenkiintoiseksi tilan käytön tekee se, että Eloisassa taiteilijat voisivat vapaasti soveltaa tilaa omalla tavallaan. Miltä kuulostaisi: päiväkahvit Pariisissa, pikavisiitti Malediiveille tai kurkistus tulevaisuuden Helsingin rantabulevardille?

Lähteet:

  • Clements-Croome, D., Pallaris, K. and Turner, B. 2019. Flourishing workplaces: a multisensory approach to design and POE. Intelligent Buildings International Journal, 11 (3-4). pp. 131-144. ISSN 1750-8975 doi: https://doi.org/10.1080/17508975.2019.1569491 Available at http://centaur.reading.ac.uk/81552/
  • Putrino D., Ripp J., Herrera JE., Cortes M., Kellner C., Rizk D. and Dams-O’Connor K. 2020. Multisensory, Nature-Inspired Recharge Rooms Yield Short-Term Reductions in Perceived Stress Among Frontline Healthcare Workers. Front. Psychol. 11:560833. doi: 10.3389/fpsyg.2020.560833
  • Räty, M., Sivonen, S., Saarela, J., Laurikainen, H., , t. & Laurea-ammattikorkeakoulu. 2015. Aistien-menetelmä (uudistettu painos). Laurea-ammattikorkeakoulu.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051736117

Jaa sivu