Moniammatillisten simulaatioiden toteuttaminen on tärkeää sairaanhoitaja– ja lähihoitajaopiskelijoiden kanssa, sillä oikeassakin työtilanteessa sairaanhoitaja ja lähihoitaja työskentelevät usein yhdessä. Yhteisten opintojen ja harjoittelun kautta opiskelijat voivat saada arvokasta oppia tulevaa työelämää varten. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata yhteisen Hoitoelvytys- opintojakson toteuttamista Laurea-ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen Careerian kanssa sekä kuvata simulaatio-opetuksen merkitystä osana kliinisten päätöksentaitojen oppimista.

Yhteisten opintojen suunnittelua

Yhteisten opintojen suunnittelutyö alkoi Porvoossa Laurean ja Careerian kanssa jo keväällä 2020. Tuolloin totesimme yhteisesti, että sairaanhoitajien ja lähihoitajien opinnoista löytyy useitakin yhteneväisyyksiä ja myös simulaatioiden osalta olisi mahdollista lähestyä erityyppisiä aiheita. Päädyimme lopulta toteuttamaan yhteisen opintojakson Hoitoelvytys 1op. Opintojakso koostuu Canvasissa itsenäisesti työstettävistä tehtävistä ja tietotestistä, teorialuennosta sekä yhteisistä simulaatioista. Varsinainen koulutusyhteistyö toteutettiin käytännössä ensimmäisen kerran keväällä 2021. Tämän jälkeen olemme tehneet yhteistyötä kyseisen opintojakson kanssa sekä jatkaneet yhteissimulaatioiden perinnettä. Viimeiset yhteiset simulaatiot toteutimme keväällä 2023.

Osaamisella soteen -hankkeessa todettu yksi osaamisen tarve terveysalan koulutukseen liittyen on eri alojen ammatillisen yhteistyön kehittäminen. Sitä voidaan kehittää erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla. (Osaamisella soteen 2018.) Moniammatillisen harjoittelun kautta voidaan kehittää tiimityötaitoja sekä tukea ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä. Terveysalan työelämän moniammatillista yhteistyötä voidaan edistää sekä motivoida tulevia työntekijöitä tarjoamalla moniammatillista harjoittelua jo terveysalan opintojen aikana. (Salminen & Saaranen 2018.)

Simulaatio osana hoitotyön opetusta ja kliinisten päätöksentekotaitojen oppimista

Ennen varsinaista simulaatio-opetusta mietimme huolella tulevien opetustapahtumien sisällöt ja tavoitteet. Rakensimme tavoitteiden ympärille soveltuvan simuloitavat case-tehtävät. Tehtävien tulisi vastata opiskelijoiden oppimisen tarpeisiin, osaamisen tasoon sekä opeteltaviin tavoitteisiin. Simulaation johdantona pidimme yhteiset teorialuennot kampuksella. Simulaation jälkeen pidettävässä jälkipuinnissa oli tarkoitus herättää opiskelijoissa reflektoivaa ajattelua sekä käydä systemaattisesti keskustellen läpi oppimisen kannalta olevat simulaation keskeiset tavoitteet. Tarkoitus oli, että opiskelijat oppivat simulaatiopäivissä koko ryhmän toiminnan, ajattelun ja keskustelun kautta.

Simulaatioiden tarvetta teoriaopetuksen tukena korostetaan. Simulaatioissa pyritään luomaan todellista hoitotilannetta muistuttava tilanne. Simulaatiotilanteessa voidaan harjoitella toistetusti ja turvallisesti erilaisia tilanteita. Simulaatiotilanteissa opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriaosaamistaan käytännössä mikä tukee kliinisten taitojen oppimista. Teoriatiedon ja kliinisten taitojen vahvistaminen simulaatiossa tukevat valmistuvan sairaanhoitajan siirtymistä työelämään. (Konstantinos ym. 2021.)

Turvallisen ja laadukkaan hoitotyön taustalla yksi keskeinen sairaanhoitajan osaamisen alue on kliininen päätöksenteko-osaaminen (Kajander-Unkuri ym. 2014). Kliininen hoitotyö ja päätöksenteko-osaaminen kuuluvat sairaanhoitajien osaamisvaatimuksiin (Eriksson ym. 2015). Tutkimukset ovat osoittaneet puutteita sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen päätöksenteon osaamisessa erityisesti potilaan kliinisen tilan huononemisen havaitsemisessa ja sen ennaltaehkäisyssä (Kajander-Unkuri ym. 2014, Leonard & Kyriacos 2015). Simulaatioiden kautta hankittu kriittinen ajattelu ja päätöksentekotaitojen kehittyminen edesauttaa laadukkaan terveydenhuollon toteuttamista. (Konstantinos ym. 2021). Simulaatio lisää opiskelijoiden oppimista sekä lisää opiskelijoiden päätöksentekotaitoja (Jersky ym. 2017, Konstantinos ym. 2021, Kapucu 2017). Simulaatiot tukevat myös opiskelijan kykyä tarkkailla potilaan tilan huononemista (O`Rourke ym. 2023). Turvallisen harjoitteluympäristön ja turvallisuuden tunteen on todettu lisäävän opiskelijoiden itseluottamusta mikä taas lisää oppimista. (Konstantinos ym. 2021)

Opiskelijat tyytyväisiä yhteisiin simulaatioihin

Simulaatiopäivään keväällä 2023 osallistui yhteensä 51 opiskelijaa Porvoon Laurean ja Careerian kampuksilta. Kaikki opiskelijat vastasivat opintojaksopalautteeseen opintojakson jälkeen.  Moni vastaajista koki, että yhteinen opintojakso oli tukenut hyvin oppimista. 96 % (n=49) vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että heidän osaaminen oli kehittynyt suhteessa opinnon tavoitteisiin. Oppimista edistäväksi ja yhteisölliseksi ilmapiirin koki 96 % (n=49) vastaajista. Vapaassa palautteessa useampi opiskelija kertoi kokeneensa simulaatiot erittäin hyödyllisiksi sekä moniammatillisen opintojakson mielekkääksi tavaksi opiskella.

Pohdintaa opettajan näkökulmasta

Yhteisen hoitoelvytys- opintojakson suunnittelu ja toteuttamien on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Hoitoelvytys aiheena soveltuu varsin hyvin simulaatioon, jota voidaan toteuttaa moniammatillisesti pienryhmissä. Yhteiseksi opintojaksoksi aihe soveltuu myös hyvin, koska aiheen sisällöt näyttäytyvät sekä sairaanhoitaja- että lähihoitajaopiskelijoiden opinnoissa. Yhteistyössä mukana olleet opettajat ja opiskelijat kokivat opintojaksoyhteistyön varsin tärkeäksi ja hyödylliseksi. Yhteiset opinnot ja suunnittelutyö on mahdollistanut myös tärkeää opettajayhteistyötä eri oppilaitoksien välillä sekä hyvien käytänteiden ja tiedon jakamisen.

Kirjoittaja haluaa kiittää hyvästä ja sujuvasti yhteistyöstä Careerian opettajia Anu Lassilaa sekä Ann-Mari Pohjolaa.

Lähteet:

• Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen -Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus –hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen Sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo: Bookwell oy.
• Jersky, M., Van-Schaik, P., Green, S. & Nasheva-Skopalik, L. 2017. The use of multiple-criteria decisionmaking theory to measure students’ perceptions of high fidelity simulation. BMJ 2017; 3:88–93.
• Kajander-Unkuri, S., Meretoja, R., Katajisto, J., Saarikoski, M., Salminen, L., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2014b. Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it. Nurse Education Today 34(5), 795–801.
• Kapucu, S. 2017. The Effects of Using Simulation in Nursing Education: A Thorax Trauma Case Scenario. International Journal of Caring Sciences. May-Aug;10(2):1069–1074.
• Konstantinos, K., Areti, T., Lambrini, K., Loanna V, P., Christos, I., Aikaterine, F. & Aspasia, P. 2021. Simulatioin in Clinical Nursing Education. Acta Inform Mad. Mar; 29(1): 15-20.
• Leonard, M. & Kyriacos, U. 2015. Student nurses’ recognition of early signs of abnormal vital sign recordings. Nurse Education Today 35 (9), 11–1.
• O`Rourke, L., Morrison, M., Grimsley, A., Cotter, V. 2023. High‐fidelity simulation and nurse clinical competence—An integrative review. Journal of Clinical Nursing  May2023; 32(9/10): 1549–1555.
• Osaamisella soteen -Hanke. Osaamista uudistamalla soten tavoitteisiin – sotella uudet puitteet osaamisen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Viitattu 24.5.2023. MUISTIO_20181120100026.pdf (hankeikkuna.fi)
• Saaranen, T., Koivula, M., Ruotsalainen, H., Wärnå-Furu, C. & Salminen, L. (toim.). 2018. Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma.