Kevään 2024 aikana toteutettu harjoittelupolkumalli leikkausosastolla -pilotti osoitti, että sairaanhoitajaopiskelijat saivat harjoitteluympäristöstä ja vertaisoppimisesta tukea ja vahvistusta urapoluilleen toivotulla tavalla. Ammattikorkeakoulun tarjoama teoria- ja työpajaopetus koettiin myös harjoittelupaikassa tapahtuvaa oppimista tukevaksi. 

Kuva: Karrastock / Abobe Stock (Laurean Education-lisenssi) 

Pilotin tausta 

Vastavalmistuneet sairaanhoitajat kokevat usein riittämättömyyden tunnetta työelämään siirtyessään (See, Koh, Baladram & Shorey 2023) ja erityisesti nuoret sairaanhoitajat pitävät saamaansa perehdytystä riittämättömänä (Hahtela & Karhe 2020). Myös työympäristöllä sekä perehdytyksellä on merkitystä sairaanhoitajien työssä pysymiseen ja työtyytyväisyyteen (Näyttövinkki 2020).  

Pilotin tarkoituksena oli suunnitella harjoittelupaikkojen kanssa leikkaus- ja anestesiahoitotyön osaamista tukevia harjoittelupolkuja sairaanhoitajaopiskelijoille. Pilotin tavoitteena oli tukea opiskelijan uravalintaa ja siirtymää opiskelijasta sairaanhoitajaksi. Lisäksi tavoitteena oli edistää  osaavan hoitohenkilökunnan rekrytoimista, sekä vahvistaa työelämäyhteistyötä.  

Pilottiin osallistui seitsemän opiskelijaa, jotka suorittivat ammattitaitoa edistävää harjoittelua leikkausosastoilla pääkaupunkiseudun sairaaloissa. Vain yhdellä opiskelijoista oli aikaisempaa harjoittelukokemusta perioperatiivisesta hoitotyöstä kirurgiselta vuodeosastolta, jonka yhteydessä oli mahdollisuus vierailla päivän ajan leikkausosastolla. Pilottiin osallistuneita opiskelijoita pyydettiin harjoittelun päätyttyä vastaamaan vapaaehtoiseen kyselyyn, joka oli osa harjoittelutehtävää. Vaikka vastaajaryhmä oli pieni, pilotin tulokset haluttiin tuoda esille, sillä ne antavat tietoa harjoittelupolkumallin jatkokehittämiseen. Pilotilla oli Laurealta myönnetty tutkimuslupa. 

Kiinnostus leikkaus- ja anestesiahoitotyöhön 

Kaikilla opiskelijoilla leikkausosastolle harjoitteluun hakeutumista edelsi kiinnostus moniammatilliseksi ja monipuoliseksi kokemaansa leikkaus- ja anestesiahoitotyötä kohtaan. Erityisesti työssä vaadittava tarkkuus ja järjestelmällisyys kiinnostivat opiskelijoita. Lisäksi he olivat motivoituneita oppimaan leikkausosastolla tarvittavia hoitotyön erityisosaamista vaativia menetelmiä. Harjoittelussa opiskelijat saivatkin kuvan leikkaus- ja anestesiahoitotyön vaatimuksista ja pääsivät kokeilemaan millaista työskentely leikkausosastolla voisi olla ja millaista osaamista se edellyttää. Harjoittelua edeltävä teoria- ja työpajaopetus koettiin harjoittelupaikassa tapahtuvaa oppimista tukevaksi, mutta työpajaopetusta toivottiin olevan nykyistä enemmän. 

Kyselyyn vastanneet suorittivat harjoittelun perinteisenä ohjattuna harjoitteluna. Mahdollisuus työn opinnollistamiseen olisi kuitenkin motivoinut heitä entisestään. Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrin raportin (2019) mukaan terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 3 prosenttia suorittaa harjoittelut palkallisina, kun taas saman alan yliopisto-opiskelijoilla luku on jopa 71 prosenttia. Leikkausosasto toimintaympäristönä asettanee kuitenkin rajoitteita palkallisen harjoittelun toteuttamiselle jatkossakin, vaikkakin tätä on jo kokeiltu ja kokemukset ovat olleet hyviä (Kyyrönen 2023).  

Opiskelijaohjaus pilotissa 

Vertaisoppimisen käyttö on lisääntymässä hoitotyön kliinisissä harjoitteluissa, koska opiskelijamäärät kasvavat suhteessa ohjaajien määrään ja tämä on resurssien kannalta taloudellinen tapa toteuttaa opiskelijaohjausta (Stenberg, Bengtsson, Mangrio & Carlson 2020). Tässä pilotissa osa harjoittelun ohjauksesta toteutettiinkin pariohjauksena, joka koettiin pääsääntöisesti hyvänä. Vertaisoppiminen pariohjauksessa koettiin oppimista tukevaksi, mutta opiskelijaparin muodostamiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Myös valmistautumista pariohjaukseen, kuten harjoittelupaikkaan ja opiskelijaparin tutustumista ennen varsinaisen pariharjoittelun alkamista, ehdotettiin. Kaikki opiskelijat eivät kokeneet pariohjausta täysin onnistuneeksi, mutta sen todettiin kuitenkin olevan hyödyllistä ja toivottiin, että sitä käytettäisiin jatkossakin leikkausosastolla. 

Kirjallinen tehtävä osana harjoittelua  

Sopivana oppimista tukevana harjoittelutehtävänä pidettiin toimenpidettä kuvaavaa tehtävää, harjoittelupäiväkirjaa tai harjoittelupaikan opiskelijoille laatimaa tehtävää. Harjoittelut koettiin kuormittaviksi, mikä teki kirjallisista tehtävistä entistä stressaavampia. Osa opiskelijoista toivoikin, että harjoitteluun ei sisältyisi kirjallista tehtävää ollenkaan. 

Pohdinta 

Pilotti osoitti, että opiskelijat kokivat harjoittelupolkumallin leikkausosastolla oppimistaan tukevana ja saivat vahvistusta urapoluilleen.  Harjoittelupolkumalliin perustuvat harjoittelut voisivat tarjota opiskelijoille mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja mahdollistaa syventymisen tiettyyn hoitotyön osa-alueeseen. Sairaanhoitajaopiskelijoiden siirtymää työelämään (Baharum ym. 2023) ja urapolkua (Maneval ym. 2021) tulisi helpottaa oppilaitosten ja työnantajien yhteistyöllä (Baharum ym. 2023) ja tähän harjoittelupolkumallin kehittäminen voisi antaa hyvän mahdollisuuden. Samalla voitaisiin edistää oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. (Maneval ym. 2021). 

Hammar, Carlson & Persson (2023) ovat todenneet, että vertaisoppimisen hyödyntäminen osana kliinistä harjoittelua tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja voi helpottaa opiskelijan valmistautumista tulevaan ammattiin.  Pilotin perusteella pariohjaus ja vertaisoppiminen olivatkin opiskelijoista mieluisia ohjausmenetelmiä. 

Lisäksi harjoittelupolkumallia jatkossa suunniteltaessa on huomioitava sairaanhoitajatutkintoa säätelevän ammattipätevyysdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU) asettamat osaamisvaatimukset yleissairaanhoitajalle, sekä varmistettava harjoittelupolkujen monipuolisuus (Karjalainen 2024). 

Lähteet

• Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri 2019. Viitattu 19.12.24.
• Baharum, H., Ismail, A., McKenna, L., Mohamed, Z., Ibrahim, R. & Hassan, N. 2023. Success factors in adaptation of newly graduated nurses: a scoping review. BMC Nursing 22 (1), 125–125. 
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU. Viitattu 29.1.2025.
• Hahtela, N. & Karhe, L. 2020. Sairaanhoitajien työolobarometri 2020. Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. Suomen sairaanhoitajat ry. 
• Hammar, S., Carlson, E. & Persson, K. 2023. Nurse anesthetist students’ experiences of peer learning in clinical education – A qualitative study. Journal of Professional Nursing 44: 62-68. 
• Karjalainen H. 2024. Tiedote terveysalan harjoittelujen ajankohtaisista asioista. Laurea. Viitattu 29.1.2025.
• Kyyrönen, E. 2023. Terveysalan opiskelijoiden syventävän vaiheen harjoittelu työsuhteisena leikkaussalissa ja heräämössä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Pinsetti 1/2023, 20–21. 
• Maneval, R., Hepburn, M., Brooks, C., Tamburi, M., Di Nonno Chin, S., Prado-Inzerillo, M., Haghenbeck-Nunnik, K. & Flaum, SJ. 2021. Enhancing the undergraduate nursing education experience with clinical elective course. Journal of Professional Nursing 37(2), 366-372. 
• See, E., Koh, S., Baladram, S. & Shorey, S. 2023. Role transition of newly graduated nurses from nursing students to registered nurses: A qualitative systematic review. Nurse Education Today Vol.121, p.105702–105702. 
• Stenberg M., Bengtsson M., Mangrio E. & Carlson E. 2020 Preceptors’ experiences of using structured learning activities as part of the peer learning model: A qualitative study. Nurse Education in Practise 42, 102668. 
• Näyttövinkki 2020. Mitkä tekijät ovat yhteydessä sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja pysymiseen? Kirjoittajat: Ojala, P., Juntunen, J., Niskala, J., Mikkonen, K., Parisod, H., Heikkilä, K., Konttila, J. & Tuomikoski, A-M. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 24.5.2023.