Laurea-ammattikorkeakoulussa toteutettiin pilottina hoitotyön harjoittelupolkumalli leikkausosastolla osana sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaitoa edistävää harjoittelua syksyllä 2023 – keväällä 2024 yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.  Tavoitteena oli tunnistaa opiskelijan kiinnostus perioperatiiviseen (leikkaussali) hoitotyöhön ja tukea harjoittelupolun kautta opiskelijan osaamisen kehittymistä sairaanhoitajaksi. Tässä kirjoituksessa kuvataan hoitotyön harjoittelupolkumalliin osallistuneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia. Pilottiin saatiin tutkimuslupa Laurea-ammattikorkeakoululta. Opiskelijat antoivat luvan vastaustensa hyödyntämiseen harjoittelujen kehittämistä ja pilotin tulosten raportointia varten.

Kuva: AI / Abobe Stock (Laurean Education-lisenssi) 

Hoitotyön harjoittelupolkumalli – pilotin taustaa

Tarve koulutetuista sairaanhoitajista on tunnistettu Suomessa sekä kansainvälisesti (Marc ym. 2019, WHO 2020, KEVA 2023), samoin perioperatiivisen hoitotyön osaajista on puute (AORN 2021, Xie ym. 2024). Leikkaussalityöympäristössä työskenteleminen on vaativaa ja edellyttää erityistä osaamista (AORN 2021, EORNA 2019). Harjoittelut voivat helpottaa siirtymää opiskelijasta perioperatiiviseksi sairaanhoitajaksi (Maneval ym. 2021). Harjoitteluilla voi olla merkitystä tulevalle työuralle suuntautumisessa (Beitz 2019, Dikmen & Bayraktar 2021, Mantz ym. 2021, Xie ym. 2024).   Sairaanhoitajaopiskelijoiden polkua voidaan tukea ja edistää työelämän ja koulutuksen yhteistyöllä (Maneval ym. 2021). Tämä yhteistyö siis hyödyttää kaikkia osapuolia.  

Harjoittelupolkumallissa vuosina 2023–2024 opiskelijat tekivät opetussuunnitelman mukaista ammattitaitoa edistävää harjoittelua (Laurea ammattikorkeakoulu sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelma 2021), jossa pilotoitiin uutena asiana kahta peräkkäistä harjoittelua samassa työympäristössä ja ohjausta pareittain. Kaksi opiskelijaa teki kahtena eri lukukautena kaksi eri harjoittelua samalla leikkausosastolla. Neljä opiskelijaa suoritti harjoittelun paripilottina, jossa harjoittelu toteutui 4-7 viikon aikana leikkausosaston instrumenttihoitajan tehtävissä. Parimuotoisessa harjoittelussa alkuvaihe toteutui molempien opiskelijoiden kohdalla itsenäisesti oman ohjaajan kanssa. Tämän jälkeen loppuharjoittelussa parilla oli yksi ohjaaja.

Hoitotyön harjoittelupolkumalliin osallistuneet opiskelijat tekivät harjoittelun aikana harjoittelupolustaan kuvauksen, jossa he pohtivat ja kuvasivat asioita ennen harjoittelua, sen aikana sekä harjoittelun jälkeen. Opiskelijat kuvasivat eri harjoittelun vaiheiden tapahtumia, kohtaamisia sekä tunteita ennalta laaditun harjoittelupolkutehtävän mukaisesti. Neljän opiskelijan palauttaman harjoittelupolkumalli kuvauksen perusteella saatiin käsitys opiskelijoiden kokemuksista harjoittelussa.  

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia harjoittelupolkumalli-pilotista 

Ennen harjoittelua 

Sairaanhoitajaopiskelijat odottivat innokkaasti pääsevänsä harjoitteluun leikkausosastolle. Osalla opiskelijoista oli jo kokemusta leikkaussalityöskentelystä aiemmassa harjoittelussa, toisille kokemus oli uusi. Yksi opiskelijoista oli päässyt kirurgisen hoitotyön harjoittelujaksolla käymään leikkausosastolla ja oli silloin innostunut anestesia- ja leikkaussalityöskentelystä. Innokkuuden lisäksi harjoittelu jännitti, etenkin jos aiempaa kokemusta leikkausosastollaharjoittelusta ei ollut. Erityisesti alkuvaiheen opintoja suorittava opiskelija pohti valmiuttaan harjoitella leikkausosastolla.

Opiskelijat valmistautuivat harjoitteluun tiedollisesti kertaamalla perioperatiivisen hoitotyön oppimateriaalia sekä saivat harjoittelupaikasta materiaalia ja tietoa etukäteen tutustuttavaksi. Yksi opiskelija kuvasi myös harjoitelleensa kampuksella kädentaitoja kerraten muun muassa potilaan leikkausalueen desinfektiota. Toinen opiskelija mainitsi osallistuneensa täydentävälle ”Leikkauspotilaanhoitotyö ja hoitoympäristö” (5op) -opintojaksolle ja saaneensa siitä rohkeutta ja osaamista harjoitteluun leikkausosastolla.

Harjoittelun aikana  

Opiskelijoiden tuloon oli valmistauduttu harjoittelupaikoissa. He tutustuivat monipuolisesti leikkausosastojen toimintaan ja työympäristöön. Osa opiskelijoista harjoitteli jakson aikana sekä anestesia- että instrumenttipuolella. Tällöin jaksot olivat lyhyitä ja ohjauksen sekä erityisesti oman ohjaajan merkitys korostui. Hyvä ohjaus vaikutti opiskelijoiden mielestä myös onnistumisen kokemuksiin. Potilaskontaktit koettiin luonteviksi ja yhteistyö lääkärien kanssa toimivaksi. Opiskelijat toivoivat, että olisivat saaneet harjoitella enemmän oman ohjaajan opastuksella ja vaihtuvat ohjaajat koettiin oppimista heikentäviksi.

Ohjaus harjoittelun aikana

Opiskelijat kokivat saaneensa sekä hyvää että huonoa ohjausta.

”Olisin kaivannut omaan harjoitteluuni enemmän omaohjaajan aikaa ja parempaa perehdytystä / ohjausta yhdeltä henkilöltä enkä niinkään vaihtuvaa ohjaajaa päivittäin.”

”Ohjaus oli itselläni pääsääntöisesti hyvää ja asiallista, mutta välillä ohjausta ei ollut lainkaan tai kohtelu opiskelijaa kohtaa oli vähintäänkin kyseenalaista.”

Opiskelijoilla oli kokemuksia siitä, että heitä ei aina kuunneltu, eivätkä he saaneet vastauksia. Omaan ohjaajaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.

Osaamisen kehittyminen harjoittelun aikana

Opiskelijat, jotka tekivät ensimmäisen harjoittelujakson leikkausosastolla syksyllä 2023 ja toisen keväällä 2024 kokivat toisen harjoittelujaksonsa antoisampana kuin ensimmäisen. Nämä opiskelijat harjoittelivat ensimmäisellä jaksolla sekä anestesia- että instrumenttipuolella ja toisella jaksolla vain valitsemallaan puolella.

”Opin harjoittelun aikana todella paljon ja yleiskirurgiset instrumenttihoitajan työt sain tehdä viimeiset viikot itsenäisesti tarvittaessa suullisen ohjauksen avulla.”    

Opiskelijat kuvasivat saaneensa hyviä kokemuksia sekä oppineensa paljon. Oppimiskokemuksia saatiin anatomian tuntemuksen lisääntymisestä.  Myös kädentaidot, kuten instrumentointi tai potilaan kanylointi harjaantuivat. Itsenäinen toiminta muun muassa anestesiassa olevan potilaan valvonnassa ja leikkauksen aikaisessa työskentelyssä syventyi. Leikkaussalissa työskentely koettiin mielekkäänä sekä mahdollisena työpaikkana tulevaisuudessa valmistumisen jälkeen.

Yhteistyö leikkausosastolla

Moniammatillinen yhteistyö koettiin sujuvana myös lääkärien kanssa.

” Sekä ohjaajat että lääkärit opastavat ja auttavat mielellään.”  

Pariharjoittelua kuvattiin yhdessä oppimiseksi sekä toisiltaan oppimiseksi.  

” Opin opiskelijakollegalta paljon käytännön asioita sekä ihailen hänen tapaansa tehdä muistiinpanoja harjoittelun aikana.” 

Opiskelijat toivoivat kuitenkin, että heidät olisi otettu paremmin mukaan työyhteisöön.

Harjoittelun jälkeen

Harjoittelun koettiin vahvistaneen ajatusta työskennellä leikkausosastolla.  Opiskelijat kuvasivat myös kasvua perioperatiiviseksi hoitajaksi.  Ajatus mahdollisesta suuntautumisesta leikkausosaston hoitajan eri työnkuviin valmistumisen jälkeen oli selkiytynyt.

“Harjoittelukokemus oli korvaamaton, koen kasvaneeni perioperatiiviseksi hoitajaksi ja tämän jälkeen koen helpommaksi hakea töihin valmistumisen loppuvaiheessa”.

Leikkausosasto koettiin turvallisena ja kannustavana harjoitteluympäristönä.

”Harjoittelusta jäi hyvä mieli ja haluan ehdottomasti takasin leikkaussaliin. Uskon, että harjoittelukokemus ja siitä saamani oppi kantaa pitkälle ja työskentely ja perehdytys olisi itselleni mielekästä. Varsinaisen vastuun kantaminen kokonaisuudessaan hieman ajatuksena jännittää mutta tutussa ympäristössä voisin kuvitella olevan.”

 Pohdintaa

Opiskelijat valmistautuivat harjoitteluihin etukäteen kenties paremmin kuin tavalliseen harjoitteluun perehtymällä perioperatiivisen hoitotyön opintomateriaaleihin. Syynä voi olla opiskelijoiden kiinnostuneisuus ja motivoituneisuus sekä tieto sairaanhoitajan toimenkuvan vaativuudesta leikkausosastolla. Opiskelijat olivat tyytyväisiä ohjaukseen ja harjoitteluun kokonaisuudessaan ja kokivat oppineensa lisää sen aikana.

Kaikki polkukuvauksen palauttaneet opiskelijat mainitsivat saamaansa ohjaukseen liittyneitä epäkohtia, jotka koskivat opiskelijan kohtaamista tai kokemusta ohjauksen puutteesta. Näihin kokemuksiin on saattanut vaikuttaa harjoittelun suorittaminen pariohjausmallin mukaisesti, jolloin yksilöllistä ohjausta on niukemmin kuin tavallisessa harjoittelussa, jossa opiskelijalla on aina nimetyt yksilölliset ohjaajat. Myös oman ohjaajan puute ja ohjaajien vaihtuvuus saattoi vaikuttaa näkemyksiin. Leikkaussalin on todettu olevan haasteellinen ja osaamista vaativa työympäristö (AORN 2021, EORNA 2019), joka saattaa kenties vaikuttaa myös kokemukseen ohjauksesta. Opiskelijat kuvasivat kokeneensa joidenkin hoitajien toimesta työyhteisön ulkopuolelle jättämistä ja toivoivat rohkeutta puuttua kollegan toimintaan. Tämä on hyvä huomio työelämään, jotta opiskelijat haluaisivat mahdollisesti jatkossa valmistuttuaan työllistyä harjoittelupaikkaansa.  

Harjoittelupolkumalli-pilottiin osallistuminen vahvisti opiskelijoiden intraoperatiivista osaamista ja tuki heidän halukkuuttaan suuntautua leikkaussalihoitotyöhön valmistumisen jälkeen. Tähän pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden kokemukset olivat samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa on esitetty (Maneval ym. 2021, Kyyrönen 2023). Sairaanhoitajaopiskelijoiden mahdollisuus harjoitella leikkaussalissa erilaisia yksilöllisiä harjoittelupolkuja muodostaen voisi tukea valmistumisen jälkeen leikkausosastolla työskentelyä hyödyttäen siten sekä sairaanhoitajaopiskelijaa että työelämää. Jatkossa harjoittelupolkumalleja voisi pilotoida ja kehittää myös muille hoitotyön osaamisalueille.

Lähteet 

• AORN. 2021. Perioperative nursing: Scope and standars of practice. Denver, CO: 2021. Viitattu 25.5.2023.
• Beitz, J. 2019. Adressing the perioperative nursing shortage through education: A perioperative imperative. AORN journal: The official voice of perioperative nursing: Denver 110(4), 403-414. 
• Dikmen, BT. & Bayraktar, N. 2021. Nursing Students´ experiences related to operating room practice: A qualitative study. Journal of Perianesthesia Nursing. 36(1), 59-64. 
• EORNA (European Operating Room Nurses Association). 2019. EORNA Common core curriculum for perioperative nursing. Belgia: 2019. Viitattu 26.5.2023.
• KEVA 2023. Kuntien työvoimaennuste- hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa. Viitattu 24.5.2023.
• Kyyrönen, E. 2023. Terveysalan opiskelijoiden syventävän vaiheen harjoittelu työsuhteisena leikkaussalissa ja heräämössä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Pinsetti 1/2023, 20–21.   
• Laurea- ammattikorkeakoulu sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelma 2021. Viitattu 13.2.20.25. Etusivu | Opinto-opas, Laurea 
• Maneval, R., Hepburn M., Brooks, C., Tamburi, M., Di Nonno Chin., S, Prado-Inzerillo, M., Haghenbeck Nunnik, K. & Flaum, SJ. 2021, Enhancing the undergraduate nursing education experience with clinical elective course. Journal of Professional Nursing 37(2), 366-372. 
• Mantz, J., Williams, K., Jessen, J. & Kirkpatrick, A. 2021. Addressing the perioperative nursing shortage via a perioperative nursing preceptorship for baccalaureate nursing students. AORN Journal: The official voice of perioperative nursing: Denver 113(1), 52-63. 
• Marć M., Bartosiewicz A., Burzyńska J., Chmiel Z. & Januszewicz, P. 2019. A nursing shortage – A prospect of global and local policies. International Nursing Review, 66(1), 9–16. 
• WHO 2020. State of the world’s nursing 2020: investing in education, jobs and leadership. Viitattu 22.5.2023. 
• Xie, A., Duff, J. & Munday, J. 2024. Perioperative Nursing Shortages: An Integrative Review of Their Impact, Causal Factors and Mitigation Strategies. Journal of Nursing Management. 24(1). Viitattu 4.2.2025. Open access.