Terveydenhuollossa jokaisen ammattilaisen tulee olla jatkuvasti ajan tasalla ja valmiina kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Jatkuvan osaamisen kehittämisen rooli terveydenhuollon nopeasti muuttuvalla toimintakentällä on keskeinen. Osaamisen kehittäminen ei kuitenkaan aina toteudu järjestelmällisesti eikä työyhteisöissä välttämättä ole pedagogista osaamista. Hoitotyön kliinisiä asiantuntijoita voisi jatkossa hyödyntää laajemmin osaamisen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä terveydenhuollossa. Artikkelissa kuvataan, kuinka Laurea-ammattikorkeakoulussa hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutuksen opiskelijat kehittävät pedagogista osaamistaan.

Jatkuvan oppimisen merkitys terveydenhuollossa

Osaava henkilöstö on terveydenhuollon tärkein resurssi (World Health Organization 2025) sekä laadukkaan, turvallisen ja näyttöön perustuvan hoidon edellytys (Malmivaara 2022). Välittömissä potilaan hoitoon liittyvissä tehtävissä eli kliinisessä hoitotyössä osaamisen tärkeys erityisesti korostuu turvallisen ja laadukkaan hoidon näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat Suomessa korkeatasoisen koulutuksensa myötä hyvät perusvalmiudet työhön, mutta osaamista on välttämätöntä kehittää myös työpaikoilla. Uudessa työtehtävässä aloittavalle työntekijälle järjestetään perehdytys, joka on työnantajan velvollisuus. Perehdytyksen merkitys korostuu erityisesti pitkälle erikoistuneissa yksiköissä, joissa työskentely edellyttää erikoisosaamista, jota koulutuksen aikana ei ole ollut mahdollista hankkia (Rauta, Junttila, Strandell-Laine, Peltokoski & Haapa 2025). Osaamisen kehittäminen terveydenhuollossa ei kuitenkaan rajoitu vain työuran alkuvaiheeseen, vaan siitä tulisi huolehtia läpi työuran (Vázquez-Calatayud, Errasti-Ibarrondo & Choperena 2021). Esimerkiksi teho-osastojen sairaanhoitajien parissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, ettei kokeneiden sairaanhoitajien osaamisen taso kaikin osin ole optimaalinen, mikä viittaa siihen, ettei työkokemus yksin riitä pitämään osaamista yllä tai kehittämään sitä, vaan tarvitaan lisäksi muita aktiivisia toimia (Alastalo, Salminen, Vahlberg & Leino-Kilpi 2021).

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat velvollisia pitämään osaamistaan yllä (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) ja vastaavasti työantajat velvollisia huolehtimaan koulutuksesta (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Terveydenhuollon toimintayksiköissä järjestetäänkin työpaikkakoulutuksia ja osaamista varmistetaan tenteillä ja näytöillä. Lisäksi henkilöstöllä on toisinaan mahdollisuus osallistua ulkoisiin koulutuksiin. Suomessa jatkuva ammatillinen kehittyminen terveydenhuollossa ei kuitenkaan ole yhtä vahvasti säädeltyä, kuin monissa muissa maissa (Mlambo, Silén & McGrath 2021), mikä voi johtaa hyvinkin vaihteleviin käytänteisiin organisaatioiden välillä. Osaamisen jatkuvan kehittymisen tärkeyttä korostaa myös terveydenhuollon menetelmien kehittyminen, uusien hoitomuotojen käyttöönotto ja muuttuva toimintaympäristö. Onkin hyvin selvää, että terveydenhuollon toimintayksiköissä tarvitaan pedagogista osaamista henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja kehittämiseen.

Pedagoginen osaaminen hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutuksessa

Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistyi syksyllä 2023 hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutus, jonka taustaa ja sisältöä on avattu aikaisemmin Laurea Journalissa julkaistussa artikkelissa (Alastalo 2024). Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutuksen opiskelijoista monet toimivat tai tähtäävät tulevaisuudessa opetushoitajan tehtäviin, joten heillä on selkeä tarve saada pedagogisia menetelmiä työkalupakkiinsa. Toisaalta erilaisia koulutustehtäviä kuuluu muihinkin asiantuntijarooleihin hoitotyön kentällä. Toimintayksiköissä on erilaisia vastuuryhmiä tai -tehtäviä, joihin voi kuulua henkilöstön osaamisen varmistaminen esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden käytössä tai hoitotyön sähköisessä dokumentoinnissa. Lisäksi terveysalan opiskelijoiden ohjaaminen sekä uusien kollegoiden perehdyttäminen ja mentorointi ovat hoitotyössä tyypillisiä pedagogista osaamista vaativia tehtäviä.

Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutuksen opetussuunnitelma (Laurea 2025) perustuu kansallisesti määriteltyihin kliinisen asiantuntijan ydinkompetensseihin, joihin kuuluu myös henkilöstön osaamisen kehittäminen (Sulosaari ym. 2020). Näin ollen Laurean hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden koulutuksen ydinosaamisen opintoihin kuuluu Asiantuntijuuden kehittäminen kliinisessä hoitotyössä -opintojakso.

Asiantuntijuuden kehittäminen kliinisessä hoitotyössä

Viiden opintopisteen laajuisen Asiantuntijuuden kehittäminen kliinisessä hoitotyössä-opintojakson keskeisenä tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia toimia erilaisissa kouluttajatehtävissä omassa työyksikössään. Opiskelija kehittää osaamistaan muun muassa koulutustilanteiden suunnittelussa, opetus-, ohjaus- ja arviointimenetelmien käytössä sekä henkilöstön tukemisessa ja sitouttamisessa jatkuvaan oppimiseen.
Opiskelijat aloittavat opiskelun itsenäisesti käänteisen oppimisen lähestymistapaa soveltaen. He perehtyvät jatkuvan oppimisen lähtökohtiin, osaamisen tunnistamiseen ja koulutuksen suunnitteluun videoluentojen ja kirjallisuuden avulla. Osaamistaan he pääsevät testaamaan automatisoidun tietotestin avulla, ja he reflektoivat esseessä omia kokemuksiaan ja havaintojaan osaamisen kehittymisestä työelämässä suhteessa kirjallisuuden tarjoamiin näkökulmiin. Lopuksi opiskelijat käyvät verkossa keskustelua reflektionsa perusteella.

Itsenäistä opiskeluvaihetta seuraavat opetustapaamiset, joissa tutustutaan työelämän oppimistilanteisiin soveltuviin opetus- ja arviointimenetelmiin. Opetustapaamisiin on integroitu erilaisia aktivoivia opetusmenetelmiä, jotta opiskelijat saavat niistä omakohtaista kokemusta ja rohkaistuisivat käyttämään niitä itsekin tulevissa koulutustehtävissään. Opintojaksoon kuuluu kehittämistehtävä, jossa opiskelijat laativat omaan työyhteisöönsä suunnitelman henkilöstön osaamisen varmistamiseen. Suunnitelma voi kohdentua esimerkiksi yksittäiseen koulutustilaisuuteen tai jonkin hoitokäytännön osaamisen varmistamiseen pidemmällä aikavälillä. Opiskelijat ovat suunnitelleet muun muassa koulutustilaisuuden akuutin vatsan tarkkailusta ja ABI-mittarin käytön osaamisen varmistamisen kokonaisuuden. Kehittämistehtävä on siis suoraan hyödynnettävissä työyhteisössä.

Hoitotyön kliinisen asiantuntijan rooli työyhteisön osaamisen kehittämisessä

Hoitotyön kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutuksesta valmistuneet voivat tuoda työyhteisöön pedagogista näkemystään, jota organisaatioiden kannattaa hyödyntää. He voivat esimerkiksi työskennellä järjestelmällisesti osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamisessa sekä koulutuksissa opittujen sisältöjen implementoinnissa ja koulutusten tulosten arvioinnissa (Al-Omary, Soltani, Stewart & Nazar 2024).

Keskusteluissa opiskelijat ovat tuoneet esiin oivalluksiaan oppimisen ilmiöistä, ja monille heistä syntyy opintojakson aikana ideoita, kuinka koulutustoimintaa voitaisiin toteuttaa hieman toisella tavalla jatkossa. Edelleen nimittäin näyttää olevan varsin yleistä, että työyhteisöissä järjestetään luentoihin perustuvia koulutuspäiviä, jotka ovat hyvin kyllästettyjä informaatiolla eivätkä välttämättä tuota toivuttua osaamista. Opiskelijat ovatkin pohtineet, voisiko jatkossa käyttää enemmän aktivoivia opetusmenetelmiä ja kenties hajauttaa oppimista ajallisesti yhden koulutustilaisuuden sijaan (Valtonen 2011). Mahdollisuuksia käänteisen oppimisen (Barranquero-Herbosa & Ortego-Maté 2022) hyödyntämiseen on pohdittu myös.

Informaalin eli epämuodollisen oppimisen merkittävä rooli työelämässä on yksi opiskelijoiden keskuudessa eniten keskustelua herättävä aihe. Työyhteisöissä vaikuttaa olevan melko vahvasti vallalla ajatus, että oppiminen tapahtuu pääasiassa erillisissä koulutustilaisuuksissa, vaikka todellisuudessa suurin osa työelämän oppimisesta on luonteeltaan informaalia (Lemmetty, Jaakkola, Collin & Pihlajamaa 2022). Oppimista tapahtuu työtä tehtäessä, ja terveydenhuollon toimintayksiköissä on monia oppimisen kannalta rikkaita tilanteita, kuten vuoronvaihtoraportit, hoitokokoukset ja lääkärinkierrot (Jaakkola, Lemmetty, Collin, Ruoranen & Antikainen 2022). Opiskelijat ovatkin miettineet, kuinka he voisivat omassa työyhteisössään tuoda paremmin esiin informaalin oppimisen roolin, tukea henkilöstöä siinä ja arvioida siinä kehittyvää osaamista. Oppimista työelämässä vahvistavat muun muassa oppimiseen motivointi ja kannustaminen, itseohjautuvuuden ja aktiivisuuden tukeminen ja oppimisen johtaminen (Rintala, Postareff & Ryymin 2023), jotka kaikki voisivat olla hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtäviä terveydenhuollon yksiköissä. Hyödynnetään siis heidän asiantuntijuuttaan koko työyhteisön osaamisen kehittämisessä!

Lähteet

• Alastalo, M., Salminen, L., Vahlberg, T. & Leino-Kilpi, H. 2021. Knowledge of patient observation among critical care nurses. Nursing in Critical Care 26, 341–351. Viitattu 3.2.2025 DOI: 10.1111/nicc.12573
• Alastalo, M. 2024. Hoitotyön kliininen asiantuntija – kehittäjä potilaan lähellä. Laurea Journal
• Al-Omary, H., Soltani, A., Stewart, D. & Nazar, Z. 2021. Implementing learning into practice from continuous professional development activities: a scoping review of health professionals’ views and experiences. BMC Medical Education 24:1031 Viitattu 3.2.2025 https://doi.org/10.1186/s12909-024-06016-7
• Barranquero-Herbosa, M., Abajas-Rustillo, R. & Ortego-Maté, C. 2022 Effectiveness of flipped classroom in nursing education: A systematic review of systematic and integrative reviews. International Journal of Nursing Studies 135. Viitattu 3.2.2025 https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104327
• Jaakkola, M., Lemmetty, S., Collin, K., Ruoranen, M. & Antikainen, T. 2022. Organisaation oppimisen lähtökohtia, raameja ja haasteita – tapaustutkimus sairaalaorganisaatiosta. Teoksessa Lemmetty, S. & Collin, K. (toim.) Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä. SoPhi, Jyväskylän yliopisto, 240–272.
• Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1994/19940559
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2025. Opinto-opas: hoitotyön kliininen asiantuntijuus
• Lemmetty, S., Jaakkola, M., Collin, K. & Pihlajamaa, J. 2022. Jatkuva työssä oppiminen – lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia. Teoksessa Lemmetty, S. & Collin, K. (toim.) Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä. SoPhi, Jyväskylän yliopisto, 240–272.
• Malmivaara, A. 2022. Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
• Mlambo, M., Silén, C. & McGrath, C.  2021. Lifelong learning and nurses’ continuing professional development, a metasynthesis of the literature. BMC Nursing 20:62. Viitattu 3.2.2025 https://doi.org/10.1186/s12912-021-00579-2
• Rauta, S., Junttila, K., Strandell-Laine, C., Peltokoski, J. & Haapa, T. 2025.  The quality of orientation for newly hired nurses in acute care settings in a university hospital: A cross-sectional study. Applied Nursing Research 81, 151903. Viitattu 3.2.2025 https://doi.org/10.1016/j.apnr.2025.151903
• Rintala, H., Postareff, L. & Ryymin, E. 2023. Sitoudun, siis opin – Miten edistää jatkuvaa oppimista työssä? Työelämän tutkimus 21(1), 33–57. Viitattu 3.2.2025 https://doi.org/10.37455/tt.107998
• Sulosaari, V., Elomaa-Krapu, M., Hopia, H., Koivunen, K., Leinonen, R., Liikanen, E., Penttinen, U., Törmänen, O., Walta, L. & Heikkilä, J. 2020. Ydinkompetenssit kliinisen asiantuntijan (ylempi AMK) koulutuksessa. AMK-lehti/UAS Journal 1/2020.
• Terveydenhuoltolaki 1326/2010 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
• Valtonen, J. 2011. Oppimisen psykologiaa, osa 2. Psykologia 46(1), 55–57. Viitattu 3.2.2025 www.psykologia.fi/arkisto/vanhat-numerot/vanhat-numerot-ghost/135-psykologia-2011-01/toimittajan-kommentti/266-oppimisen-psykologiaa-osa-2
• Vázquez-Calatayud, M., Errasti-Ibarrondo, B. & Choperena, A. Nurses’ continuing professional development: A systematic literature review. Nurse Education in Practice 50. Viitattu 3.2.2025 https://doi.org/10.1016/j.nepr.2020.102963 World Health Organization. 2025. Health workforce. Viitattu 29.1.2025 WHO EMRO | About | Health workforce