Onko mielessäsi jokin mullistava innovaatio tai idea jonkin ihan arkisen asian parantamisesta? Nämä ideat ovatkin usein niitä parhaimpia hankeaihioita. Mutta onko ideasi tarpeeksi hyvä ja hankkeen arvoinen? Tässä tekstissä käsittelemme hyvän hankeidean ominaisuuksia ja miten hankeideoita voidaan kehittää.
Hankeideointia (Seppänen M. & DALL·E 2025)
Miten syntyy hyvä hankeidea?
Ennen kuin etenemme kuvaamaan hyvän hankeidean ominaisuuksia, on hyvä käydä läpi idean käsite. Ideat ja ideointi liitetään usein luovuuteen ja luovaan toimintaan. Jyrki Reunasen (2015, 153) mukaan arkikielessä idea on ajatus, päähänpisto. Filosofisesti tarkasteltuna idea ei ole kuitenkaan pelkkä ajatus, vaan se on ajatus, joka suuntautuu toteutukseen, idean konkretisointiin. Ideoinnissa etsitään jotain toteuttamiskelpoista ja toimivaa eli ehdotuksia, miten jokin ongelma tai haaste ratkaistaan. Idean pohjalta leivotaan sitten varsinainen hankeidea.
Hankeidea kuvaa tiiviisti sen, miksi hanketta tarvitaan ja mihin ongelmaan tai haasteeseen se tarjoaa ratkaisun. Hankeidean tulee olla ymmärrettävä ja kuvata selkeästi, millä toimenpiteillä hankkeen tavoitteet saavutetaan. Tiivistettynä, hyvä hankeidea on yksinkertainen, helposti ymmärrettävä ja se on helppo kuvata muutamalla lauseella.
Hankeidea voi syntyä monella eri tavalla. Hankeidea voi syntyä esimerkiksi työyhteisössä tai se voi olla lähtöisin yhteistyökumppaneilta tai muilta sidosryhmiltä. Idean pohjana voi olla myös toimintaympäristössä havaittu ongelma ja kehittämistarve, ja se voi syntyä julkaisun tai aiemman hankkeen pohjalta tai rahoittajan tavoitteista. Keskeisintä hankeideassa on sen uutuusarvo eli mitä uutta hankeidea voisi saada aikaan toteutuessaan. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025a.)
Työyhteisöissä on erilaisia tiimejä ja asiantuntijaryhmittymiä, joissa omia ideoita pääsee esittämään ja sparraamaan. Esimerkiksi Laureassa on teematiimejä, jotka ovat kaikille avoimia eli niihin pääsee helposti mukaan ja verkostoitumaan eri asiantuntijoiden kanssa. Tällaisen monialaisen asiantuntijayhteisön rikkautena onkin, että voit saada tukea hankeideasi työstämiseen ja löytää oikeita asiantuntijoita myös tulevaan hankevalmisteluun. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025a.)
Hankeidean jatkokehittämisessä on hyvä miettiä myös ekosysteemiajattelua eli pohtia mitä sidosryhmiä idea koskee ja keitä siihen olisi hyvä sitouttaa jo alusta lähtien mukaan. Tällaisia sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi tutkijat, yritykset ja yhteisöt, julkiset organisaatiot, asukkaat ja innovaation loppukäyttäjät. Yritysyhteistyön lisääminen hanketyössä on tänä päivänä erityisen suositeltavaa, joten yritykset on myös helpompi sitouttaa mukaan hankeyhteistyöhön, jos he ovat saaneet osallistua idean kehittämiseen. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025a.)
Laurean missio on luoda kestävää tulevaisuutta yhdessä työelämän kanssa ja visiona onkin olla kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu vuonna 2035 (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025b). Julkisen rahoituksen osuus koulutuksessa onkin tehnyt hankerahoituksesta ja -työskentelystä entistä tärkeämpää korkeakouluissa ja yritysmaailmassa. Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vaikuttavuus, innovaatioajattelu, kestävä kehitys ja taloudellinen kestävyys ovat tärkeitä teemoja ja toimintaa ohjaavia osa-alueita. Laurean (2025b) yhtenä tavoitteena onkin lisätä ja monipuolistaa yritysten kanssa tehtävää ja yritysten rahoittamaa TKI-toimintaa.
Miten saan hiottua hankeideani timantiksi?
Joskus voi olla kuitenkin vaikea edetä oman idean kanssa eteenpäin. Sitä voi olla hankala selittää muille tai ei ole tietoa, miten sen kanssa kannattaisi edetä. Suositeltava ja erittäin hyvä tapa päästä oman hankeidean kanssa eteenpäin on ottaa se esiin, vaikka kahvipöytäkeskustelussa kollegoiden kanssa. Idea ei panttaamalla jalostu itsekseen eteenpäin, joten keskustelu toisten kanssa aiheesta voi tuoda esiin uusia näkökulmia, joita et ehkä osannut itse edes miettiä. Avoimella keskustelulla idea jalostuu lähes kuin itsestään eteenpäin ja voit samalla saada innostettua mukaan muita potentiaalisia hankehakukumppaneita. (Seppänen, Sillanpää, Takanen & Viljanen 2024)
Hankeidean työstämisen ei tarvitse olla vaikeaa ja aikaa vievää. Aiheesta ei ole olemassa kovinkaan paljon julkaisuja, mutta onneksi idean jalostamiseen on olemassa joitakin hyviä työkaluja. Muun muassa Anniina Honkonen (2023) on kirjoittanut aiheesta blogitekstin otsikolla “Hanke-neulomus”, jossa hän oivalluttavasti kiteyttää, että neulomisessa ja hankevalmistelussa on paljon yhtäläisyyksiä esimerkiksi huolellisen suunnittelun ja valmistelun muodossa.
Hankeidean työstämiseen löydät hyviä käytännön ohjeita Anniina Honkosen blogikirjoituksesta (2023): Hankeneulomus
Jos kaipaat ylipäänsä ideointiin liittyviä työkaluja, sellaisia löydät muun muassa Innokylän työkalupakista: Ideointi ja oivalluttaminen
Laureassa on kehitetty hankeideointityökalu, joka auttaa idean jatkojalostamisen potentiaalisen rahoitusinstrumentin tarjoamien mahdollisuuksien ja tavoitteiden raameissa. Yhteiskehittämisalusta Miro toimii tämän ideointityökalun ympäristönä ja mahdollistaa noin kahden tunnin pituisen ohjatun työpajan joko verkossa tai kasvotusten. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025a) Hankeideointityökalun ovat kehittäneet Laurean TKI-toiminnan tarpeisiin Siiri Jalo, Katja Silvasti ja Antti Kytö. Työkalun ohjeissa on hyviä vinkkejä ennen ideoinnin aloittamista. Hankeideointia varten kannattaa ensin perehtyä rahoitushakuihin, joita esimerkiksi Laureassa saa TKI-palvelutiimin rahoituskatsausuutiskirjeestä ja Teams-kanavalta. On myös joskus hyvä perehtyä jo käynnissä oleviin ja valmisteluluvan saaneisiin hankkeisiin omassa organisaatiossa. Rahoittajan aiemmin rahoittamista hankkeista voi myös saada tärkeää tietoa, esimerkiksi onko vastaavia omaan teemaan liittyviä hankkeita mahdollisesti jo käynnissä muualla tai päättynyt.
Kokeilimme käytännössä Laurean hankeideointityökalua (Jalo, Silvasti & Kytö 2025) ja olimme iloisesti yllättyneitä siitä, miten hyvin se auttoi meitä konkretisoimaan ideaamme tiiviimpään ja fokusoituneempaan suuntaan. Koska työpajassa käsitellään myös hankerahoittajan tavoitteet ja painopisteet, pakottaa se myös pohtimaan miten oma hankeidea vastaa näihin tavoitteisiin ja sitä kautta sen mahdollisuuksiin ylipäänsä saada rahoitusta. Työpajamme päätteeksi saimme timanttisemmaksi hiotun hankeidean ja myös luotua tiiviimmän hissipuheen hankeideamme viestintäytimeksi. Hankeidea pitääkin pystyä kommunikoimaan mahdollisimman helposti ja ymmärrettävästi melko monelle taholle ennen kuin pääset varsinaiseen hakemusvaiheeseen.
Hankeideasta hankehakemukseen
Jokaisen toiveissa on varmasti saada se oma loistava idea myös oikeaksi hankkeeksi. Jotta onnistut hakemuksen tekemisessä, on tärkeää perehtyä seuraaviin asioihin:
- Lue hakemusilmoituksen teksti huolellisesti läpi. Varmista, että oma hankeideasi sopii kyseisen haun raameihin.
- Määrittele tarve, jonka hanke ratkaisee. Tämän pohjalta pystyt määrittelemään hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset.
- Kuvaa tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset mahdollisimman konkreettisesti.
- Tee tarvittavat rajaukset. Usein tavoitteiden kuvaus ja niihin liittyvät toimenpiteet voivat lähteä niin sanotusti lapasesta ja kokonaisuus alkaa vaikuttaa sekavalta. Älä yritä parantaa koko maailmaa kerralla, vaan keskity olennaiseen. Jatkohankkeita voi aina suunnitella myöhemmin.
- Pohdi ja kiteytä hankkeen vaikuttavuus: mitä tuloksia siinä tavoitellaan, mihin ja miten ne vaikuttavat? (Mäntymäki 2022)
Erityisen tärkeää hankehakemuksen sisällössä on huomioida haettavan rahoituksen ja rahoittajan tavoitteet ja painopisteet, jotka loppukädessä luovat raamit ja ehdot hankkeen rahoituksen saamiselle. Jos ne eivät kohtaa, ei hankehakemuskaan tule saamaan rahoitusta.
Yhteistyöllä ja hyvällä vuorovaikutuksella hankeidea, ja myöhemmin myös hakemus, syntyy ja kehittyy (Honkonen 2023). On hyvä muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan näihinkin asioihin perehtymällä ja rohkeasti kokeilemalla oppii valtavasti uutta ja kehittyy entistä paremmaksi. Jossain kohtaa saatat jopa huomata nauttivasi uusien hankeideoiden synnyttämisestä ja niiden jatkojalostamisesta hakemuksen muotoon.
Hyvän hanketyön anatomia
Voit kuunnella lisää hyvästä hankeideasta podcastista ”Onko ideani hankkeen arvoinen? Vinkkejä idean kehittämiseen ja sopivan rahoitusinstrumentin valintaan”. Podcastissa keskustelevat Jenni Viljanen ja Anniina Honkonen Laureasta sekä Kaisu Paasio Haaga-Heliasta. Podcast-jakson voit kokonaisuudessaan kuunnella täällä: Spotify – Podcast jakso 1.
Hyvän hanketyön anatomia on Työsuojelurahaston tukema viestintätuote, jossa tuotetaan kahdeksan (8) podcast-jaksoa. Tavoitteena on tuottaa kohderyhmäänsä (hanketyötä tekevät ja siitä kiinnostuneet) aidosti kiinnostavaa sisältöä, joka saa aikaan myös uusia oivalluksia ja sitä kautta edesauttaa hyvien ja vaikuttavien hankkeiden toteuttamista.
Hyvän hanketyön anatomia –hankkeen podcasteja pääset kuuntelemaan täältä.
Lähteet
- Honkonen, A. 2023. Hanke-neulomus. Blogi. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/hanke-neulomus/#64c56ade
- Jalo S., Silvasti K. & Kytö, A. 2025. Hankeideointityökalu. Laurea Intranet. Ei avoimesti julkaistu.
- Laurea-ammattikorkeakoulu. 2025a. Hankeideat. Laurea intranet. Ei avoimesti julkaistu.
- Laurea-ammattikorkeakoulu. 2025b. Strategia 2035. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2035/
- Mäntymäki, P. 2022. Millainen on hyvä hankesuunnitelma? Rakennerahastot. Tiedote. https://rakennerahastot.fi/-/millainen-on-hyva-hankesuunnitelma-
- Reunanen, J. & Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu. Tuotantotalouden laitos. 2015. Luovan ajattelun metodologia: Idea käänteenä teoriasta käytäntöön ja keksintöihin. Helsinki: Aalto-yliopisto.
- Seppänen M., Sillanpää L., Takanen, J. & Viljanen, J. 2024. Onko ideani hankkeen arvoinen? Vinkkejä hankeidean kehittämiseen ja sopivan rahoitusinstrumentin valintaan. Podcast. Hyvän hanketyön anatomia, Laurea-ammattikorkeakoulu. Julkaistu 27.11.2024. https://open.spotify.com/episode/6hsoOoBEqtN08aISwOThnz?si=4UIgoGTcQjCjHX7yzt15dA
