Verkosto- ja ekosysteemiyhteistyötä tarvitaan yksittäisten toimijoiden vaikutuspiiriä laajempien haasteiden taklaamiseen. Ihmisten hyvinvointi on kokonaisvaltainen konstruktio, joka ei ole palautettavissa vain yhteen asiaan. Käsittelen tässä artikkelissa alustavia ajatuksia tavoista, joilla kaupungit voisivat johtaa hyvinvoinnin edistämistä yhdessä verkosto- ja ekosysteemikumppaniensa kanssa.
Kuva: Omar Flores / Unsplash
Laurea on mukana vasta käynnistyneessä Helsingin kaupungin koordinoimassa KauKo – Kaupungit kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille -hankkeessa (10/2023-09/2025), jossa yhtenä toteuttajana on mukana myös Forum Virium Helsinki. Pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimuksen EAKR-rahoitteisessa hankkeessa on tavoitteina ensinnäkin tarjota Helsingin ja Espoon kaupungeista paikkoja yrityksille kokeilla yhdessä asukkaiden kanssa hyvinvointia edistäviä ratkaisuja sekä toiseksi kehittää tapoja johtaa hyvinvoinnin innovaatioita ekosysteemisesti. Laurea tekee hankkeessa muun muassa ammattikorkeakoulun tulevan Kivenlahden kampuksen kehittämistä tukevia yrityskokeiluja sekä hyvinvoinnin innovaatiojohtamista tukevan ekosysteemityön mallin kehittämistä.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi
Yksittäisellä kokeilulla tuskin pystytään merkittävästi vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin, sillä se on kokonaisvaltainen asia, joka pitää syntyy ajassa henkilökohtaisen kokemuksellisuuden ja erilaisten ympäristöjen vuorovaikutuksissa.
Professori Dan Siegelin (2021) sisäkietoutuneisuuden (kirjoittajan käännös, englanniksi intraconnected) käsite viittaa siihen, miten monenlaiset prosessit mielissämme, kehoissamme, sosiaalisissa suhteissamme sekä laajemmissa ympäristöissä, kuten taloudessa, teknologioiden kanssa ja luonnossa sekä tavat, joilla tulkitsemme niitä, vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme maailmaa ja itseämme. Käsite haastaa oletusta hyvinvoinnin olemassaolosta konteksteista irrallisena ja ulkoisena.
Systeemiajattelun käytännön yhteiskunnallisia sovelluksia edistävä ajatushautomo Dark Matter Labs (Rönnqvist et al. 2021; Rönnqvist 2021) on tehnyt Ruotsissa kiinnostavaa työtä sisäkietoutuneen tai systeemisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yksi keskeinen näkökulma on ollut mallintaa mielen hyvinvointia moniulotteisena kokonaisuutena, joka koostuu yksilöllisistä, yhteiskunnallisista ja elinympäristöihin liittyvistä tekijöistä. Hyvinvointi nähdään osana laajempaa henkistä varallisuutta (englanniksi mental wealth), jota Dark Matter Labsin mukaan tukemaan tulisi kehittää yhteiskunnallisen mittakaavan infrastruktuuria, joka voisi tukea inhimillistä kehitystä ja siihen perustuvaa tiedostavaa tulevaisuuden taloutta.
Siegelin tavoin Dark Matter Labs (Rönnqvist et al. 2021; Rönnqvist 2021) korostaa, että mielen hyvinvointi ei ole vain yksilön sisäinen tila, vaan se on vahvasti kytköksissä ympäröivään maailmaan ja erilaisiin ulkoisiin tekijöihin. Kun he ovat eritelleet siihen vaikuttavia osatekijöitä, he ovat tunnistaneet seuraavanlaisia:
- Yksilölliset olosuhteet, joihin liittyvät muun muassa sosiaaliset verkostot ja elämäntapahtumat.
- Sosioekonomiset piirteet, kuten muun muassa työllisyys, liikkuminen, koulutus ja terveydenhuolto.
- Yhteiskunnalliset tekijät, joihin liittyvät kulttuuriset arvot, oikeudenmukaisuus ja medioiden vaikutukset, jotka synnyttävät ideologisia konteksteja hyvinvoinnin rakentumiselle.
- Geneettiset ja biografiset ominaisuudet, kuten muun muassa ikä, sukupuoli, etnisyys ja perinnölliset sairaudet.
- Ympäristöt, joihin lukeutuvat muun muassa sää, maantiede, kaupunkisuunnittelu sekä asuminen ja jotka muodostavat fyysisen kontekstin, jossa ihmiset elävät ja jotka vaikuttavat hyvinvointiin.
- Elämäntavat, kuten liikunta, uni, ravinto ja harrastukset, jotka ovat ihmisten päivittäisiä valintoja ja joilla on vaikutusta hyvinvointiin.
- Teknologia ja oppiminen, jolla he viittaavat digitalisaation ja automaation vaikutuksiin työhön ja oppimiseen.
- Luonto ja ruoka, johon liittyvät muun muassa luonnonvarojen epätasa-arvoinen jakautuminen, resurssien tuhlaaminen ja ravintoarvojen lasku.
- Demokratia ja demografia, joihin liittyvät väestön ikääntyminen, demokraattisen osallistumisen mahdollisuudet ja yhteiskunnan väestörakenteen muutokset.
- Hyvinvointitalous, joka viittaa sellaisten uudenlaisten talousmallien etsimiseen, jotka tukevat hyvinvointia ja kestävää kehitystä.
Dark Matter Labsin (Rönnqvist et al. 2021; Rönnqvist 2021) mukaan näiden tekijöiden ymmärtäminen ja niiden välisiin suhteisiin puuttuminen ovat ytimessä, kun pyritään rakentamaan kestävämpää ja inhimillisempää yhteiskuntaa, jossa henkinen varallisuus on yhteiskunnan keskeinen menestystekijä ja jossa hyvinvointi voi kukoistaa.
Dark Matter Labsin hyvinvoinnin mallit ovat yksi esimerkki tavoista, joilla hyvinvointia voidaan hahmottaa kokonaisvaltaisesti. Mutta miten päästään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ymmärtämisestä kohti tapoja, joilla siihen liittyvää yhteiskunnallista innovaatiotoimintaa voidaan johtaa kaupungeissa?
Portfoliojohtaminen hyvinvoinnin verkosto- ja ekosysteemijohtamisen kulmakivenä
Pyrimme KauKo-hankkeessa kehittämään keinoja kaupunkilähtöisiä keinoja osallistaa aiheeseen liittyviä verkostoja ja ekosysteemiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hankkeen konkreettisena tavoitteena on edistää ekosysteemistä yhteistyötä ja synnyttää osaamiskeskittymä, joka voisi sopia myös muihin kaupunkeihin ja kansainvälisesti.
Tämän työn keskeinen vaikute on suomalaisen vihreän teknologian innovaatioita tukevan ekosysteemiorkestraattori CLIC Innovationin (N.d.) Ecosystem Playbook -malli, joka kuvaa ekosysteemityön kehittämisen vaiheita. Malli poikkeaa idea-, kokeilu- tai muotoilulähtöisistä tavoista kehittää innovaatioita, jotka perustuvat siihen, että ensin ymmärretään käsillä olevaa haastetta ja sitten yhteiskehitetään ratkaisuja sidosryhmien kanssa.
CLIC Innovationin (N.d.) mallissa ensin kootaan teemaan tai haasteeseen liittyvät keskeiset sidosryhmät yhteen, pyritään heidän kanssaan tunnistamaan mahdollisuuksia yhteistyölle. Tätä seuraa ekosysteemin toiminnan edellytysten rakentaminen, jonka yhteydessä 1) sovitaan tavoista, joilla tehdään päätöksiä, 2) tunnistetaan käytännön haasteita, joita voitaisiin lähteä taklaamaan yhdessä sekä 3) kehitetään projekteja kokoava ja niitä koskevaa päätöksentekoa edistävä portfolio, jonka puitteissa voidaan lähteä tutkimaan haasteita, ideoita ja kehittämään kokeiluja tai ratkaisuja.
Rahoituksen hankkiminen ja sen allokointia koskeva päätöksenteko ovat keskeisessä roolissa portfoliojohtamisessa. Kun portfoliojohtamista tehdään systeemisesti ja yhdessä keskeisten ekosysteemitoimijoiden kanssa, on mahdollista tarkastella ja johtaa yksittäisiä projekteja suhteessa siihen, miten ne yhdessä vaikuttavat toimintaympäristöihinsä. (Seppälä 2020.)
Systeemiseen portfoliojohtamiseen liittyy vanha intialainen tarina sokeista ihmisistä ja elefanteista. Siinä sokeat ihmiset tunnustelevat elefanttia eri puolilta ja tulkitsevat elefantin kärsän, jalkojen, vatsan ja hännän olevan muita asioita, kun he eivät näe koko elefanttia. Systeemisessä portfoliojohtamisessa pyritään rakentamaan teemaa tai haastetta koskevaa kokonaiskuvaa ja sen avulla johtamaan sitä koskevia innovaatioita. Kaupunkiympäristöissä on helppoa lähteä kehittämään hyvinvointia siitä osa-alueesta, joka on itselle tärkeä tai mielekäs. Mutta jos ymmärrys hyvinvoinnista ei ole moniuloitteinen, kuten Dark Matter Labsin esimerkissä, hyvinvointia koskevien innovaatioiden kokeiluissa saatetaan tavoittaa sen joitain osa-alueita toisten kustannuksella ja päätyä samaan tilanteeseen, kuin elefanttia tunnustelevat sokeat ihmiset, joilta puuttuu kyky hahmottaa koko elefantti. Systeemisessä portfoliojohtamisessa ei tarkastella pelkästään projekteja, kuten portfoliojohtamisessa yleensä. Sen sijaan portfolion avulla voidaan koota tietoa asioista, joihin sen ja siinä olevien projektien avulla halutaan vaikuttaa. (Seppälä 2020.)
Tiedon avulla voidaan portfoliotyökaluihin rakentaa niin kutsuttuja näkymiä, jotka hyvinvoinnin yhteydessä voisivat auttaa hahmottamaan, miten portfolio, siihen liittyvät verkostotoimijat ja projektit vaikuttavat muun muassa eri kaupunginosiin, eri ikäryhmiin, hyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja muihin johtamisen kannalta relevantteihin kontekstuaalisiin tekijöihin.
Monialainen tiedon tuottaminen luo perustaa verkostoyhteistyölle
KauKo-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytäänkin hyvinvointiin liittyvien sidosryhmien kokoamiseen ja yhteistyöverkoston yhteen tuomiseen. Tässä vaiheessa tavoitteena on järjestää teemaan liittyviä tapahtumia ja työpajoja, joissa keskustellaan ekosysteemin tavoitteista ja tavoista, joilla eri toimijat voivat osallistua yhteistyöhön. Tämä rakentaa yhteistyöverkoston edellytyksiä määritellä yhdessä ekosysteemin tavoitteellisuutta, päätöksenteon tapoja ja vastuita, tutkia rahoituslähteitä ja tehdä portfoliojohtamisen avulla päätöksiä siitä, mihin rajattuja resursseja käytetään. Hankkeen oletuksena on, että onnistuessaan tämä työ voi rakentaa edellytyksiä aihepiiriä koskevalle yhteistyölle myös hankkeen päätyttyä ja poikia hankkeen löydöksiin perustuvia jatkohankkeita.
Tunnistimme CEGO (2022) – Circular Economy Goes East and West -hankkeen Jaettujen haasteiden kimppuun vastuullisuuden ekosysteemeillä -koulutuspakettia varten tehdyssä selvityksessä viisi osa-aluetta, jotka ovat keskeisiä ekosysteemien orkestroinnissa onnistumisessa: 1) kumppanuussuhteet, 2) jaettujen haasteiden tunnistaminen ja yhteisöohjautuvuus, 3) hybridirahoitus ja portfoliojohtaminen, 4) yhteiskehittäminen ja projektit sekä 5) jaetun tiedon tuottaminen.
Jaetun tiedon tuottaminen KauKo-hankkeessa liittyy niiden tapojen tukemiseen, joilla voimme auttaa ekosysteemitoimijoita ymmärtämään jaettua hyvinvoinnin kohdetta. Hankkeessa pyritään ymmärtämään kaupunkiympäristön vaikutusta yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin ja tämän tueksi tavoitteena on yhteiskehittää malli, joka auttaa ymmärtämään ja johtamaan monia ulottuvuuksia, jotka liittyvät siihen, miten kaupunkiympäristöissä tehtävät innovaatiot voivat ruokkia kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kirjoittajatiedot:
YTM, KM, KTM, MBA Mikael Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee projektipäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän koordinoi Laurean innovaatiojohtamisen ja ekosysteemien teematiimin toimintaa.
Lähteet:
