Avoimuus & vastuullisuus, LbD & pedagogiikka 14.5.2024

Hyvinvoinnin teemavuosi: Millainen on sinun roolisi korkeakouluyhteisön pedagogisen hyvinvoinnin edistäjänä?

Teksti | Sanna Niinikoski , Pauliina Nurkka

Laureassa vietetään parhaillaan hyvinvoinnin teemavuotta, minkä johdosta hyvinvointia on pyritty huomioimaan ja nostamaan esille korkeakouluyhteisön jäsenille eri näkökulmista niin yksilön, tiimien kuin koko yhteisönkin tasoilla. Hyvinvoinnin teemavuoden ja kollegoiden kanssa käytyjen arjen keskusteluiden innoittamana otimme artikkelimme tarkastelunäkökulmaksi pedagogisen hyvinvoinnin korkeakouluyhteisön yhteisenä vastuuna. Pohdimme ja haastamme pohtimaan, millaisia rooleja meistä itse kukin voi ottaa pedagogisen hyvinvoinnin edistäjänä arjen eri tilanteissa.

Kuva: fauxels / Pexels

Vaikka monelta osin pedagogisen hyvinvoinnin kysymyksissä on kyse yhteisön sisäisestä tavasta toimia ja olla keskinäisessä vuorovaikutuksessa, pedagogisen hyvinvoinnin ja johtamisen kysymykset on huomioitu korkeakoulujen tulevien vuosien ohjauksen elementeissä: yksi opetus- ja kulttuuriministeriön asettamista korkeakoulujen yhteisistä tavoitteista sopimuskaudelle 2025-2028 on, että ”korkeakouluja johdetaan hyvin, työ- ja opiskeluhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti”.

Laurean uusi strategia on hyvin linjassa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien tavoitteiden kanssa. Laurean uudessa, vuoden 2025 alusta voimaan tulevassa strategiassa 2035 määritellään fokusalueet, jotka kuvaavat toimintamme vahvuusalueita, joilla strategian on tarkoitus toteutua. Yksi neljästä fokusalueesta on ”Teemme tulevaisuutta hyvinvointia vahvistamalla”. Tämän on määrä toteutua muun muassa panostamalla yhdessä Laurea-yhteisön hyvinvointiin. Hyvinvointi on siis tulevina vuosina vahva strateginen valinta Laureassa.

Hyvinvointiteemaan virittäytyminen on aloitettu Laureassa jo hyvissä ajoin ennen uuden sopimus- ja strategiakauden alkua, sillä vuonna 2024 vietämme hyvinvoinnin teemavuotta. Helmikuussa henkilöstölle julkaistun intrauutisen mukaan teemavuoden avulla halutaan oivalluttaa, innostaa ja yhteisön esimerkin tuella tuoda parannusta arkisiin tapoihimme. Olemmekin voineet muun muassa vetreyttää vartaloamme yhteisissä ohjatuissa jumppahetkissä, tauottaa työpäiväämme niin, että voimme liikkua keskellä päivää valoisaan aikaan ja nauttia yhteisistä aamupuuroista sekä kahvihetkistä kollegoiden kanssa. Hyvinvoinnin teemavuosi on huomioitu myös Laurea Journalissa, jossa kollegamme ovat kirjoittaneet jo useita artikkeleita teemavuoteen liittyen.

Kuten tiedämme kaikki omiin arjen kokemuksiimme peilaten, hyvinvointi syntyy eri hetkissä ja koostuu monista näkökulmista ja tekemisistä. Hyvinvointia tukee yhteisöllisyys, joka mahdollistaa muun muassa osallisuuden kokemuksen, mutta hyvinvointi vaatii tuekseen yksilön omaa toimijuutta. Tässä artikkelissa nostamme keskusteluun käsitteen pedagoginen hyvinvointi ja haastamme jokaisen yhteisön jäsenen mukaan vahvistamaan Laurea-yhteisön pedagogista hyvinvointia. Pedagogisesta hyvinvoinnista on puhuttu jo ainakin kolmella vuosikymmenellä, mutta erityisesti koronapandemian jälkeen sekä viime aikoina laskevan valtionrahoituskehyksen takia teema on ollut taas vahvasti keskusteluissa suomalaisissa korkeakouluissa.

Mitä pedagogisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan?

Nenosen (2023) mukaan pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen on yksi korkeakoulun johtamisen keskeisistä tavoitteista. Mäen, Holvikiven, Louhelaisen ja Golnickin (2022) mukaan korkeakoulun pedagoginen ymmärrys ja suunta tulisikin käydä ilmi strategiasta ja strategian toimia sekä opetushenkilöstön toiminnan perustana ja ohjaajana että pedagogisen johtamisen ohjenuorana. Kuitenkin strategian jalkauttamisesta puhumisen sijasta he korostavat strategian yhteisen pedagogisen sanoittamisen ja avaamisen merkitystä. ”Strategian ymmärrys aukeaa parhaiten, kun se koskettaa arjen työtä ja sen uudistamista.” Siksi sen pedagoginen aukaiseminen, palastelu konkreettisiin kysymyksiin ja tavoitteisiin, on suositeltavaa.

Pedagogisen hyvinvoinnin edistäminen korkeakouluissa on avainasemassa sekä opiskelijoiden oppimisen että koko korkeakouluyhteisön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Kivisen ja Liikan (2023) mukaan pedagogisen hyvinvoinnin tunnistaminen, edistäminen ja kehittäminen kuuluvatkin jokaiselle korkeakoulun toimijalle. Kotilan, Vanhanen-Nuutisen ja Mäen (2022) mukaan ”pedagogisesti hyvinvoiva korkeakoulu on holistinen oppimisympäristö, jota johdetaan monitoimijaisesti ja monimuotoisesti”. Tämä vaatii tuekseen kuitenkin yhteisöohjautuvuudelle tilaa ja mahdollisuuksia antavaa merkityksellistä pedagogista johtamista. Voidaankin todeta, että laadukkaan pedagogisen johtamisen rooli hyvinvoivan korkeakouluyhteisön rakentamisessa ja tukena on yksi keskeisimmistä.

Vanhanen-Nuutinen ja Kotila (2022) muistuttavat, että pedagogisen hyvinvoinnin ydin on merkityksellistä oppimista mahdollistavassa ja tukevassa vuorovaikutuksessa opetus-, ohjaus-, ja johtamistilanteissa. Heidän mukaansa ”hyvinvoinnin edellytyksiä rakennetaan joka päivä korkeakoulun arjessa, sen kaikissa toiminnoissa, prosesseissa ja kohtaamisissa toiminnan eri tasoilla”. Mäki (2022) puolestaan nostaa esille, että pedagoginen hyvinvointi rakentuu oppilaitosyhteisön arjen vuorovaikutusprosessien lisäksi sidosryhmien sekä verkostojen välillä.

Vanhanen-Nuutinen, Aura, Kotila, Mäki ja Roos-Salmi (2023) kuvaavat pedagogisen hyvinvoinnin kehän muodostuvan opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin ja henkilökunnan työhyvinvoinnin vuorovaikutuksessa.  Avaintekijöiksi korkeakouluyhteisön hyvinvointiin he nostavat pedagogisen johtamisen, prosessit ja käytännöt, opettajien osaamisen sekä korkeakouluyhteisön yhteisöohjautuvuuden. Näiden tekijöiden johdosta jokaisella ja jokaisen tavalla tehdä opetus- ja ohjaustyötä on merkitystä hyvinvoinnille.

Kotilan ja Mäen (2023) mukaan yhteisöllisyyttä edistävä vuorovaikutus, yhteisöohjautuva toiminta korkeakoulussa sekä johtamistoiminta pedagogisen hyvinvoinnin edistäjänä ovat pedagogisen hyvinvoinnin avainkysymyksiä. Pedagogista hyvinvointia vuosina 2022-2023 tutkineen HyPe-hankkeen mukaan hyvinvoiva yhteisö onkin korkeakoulun menestyksen tekijä. Kivinen, Wright ja Vanhanen-Nuutinen (2023) muistuttavat, että pedagoginen hyvinvointi on korkeakoulun kaikkien toimijoiden hyvin voimista, ja hyvinvoiva henkilöstö on korkeakoulun voimavara.

Tampereen korkeakouluyhteisön Teaching and Learning Centren (TLC 2024) mukaan pedagogisen hyvinvoinnin rakentuminen tarvitsee tuekseen lisäksi pedagogista tietoisuutta eli ymmärrystä opetuksesta, oppimisesta, hyvinvoinnista sekä niiden välisestä yhteydestä. Myös Niinistö-Sivuranta ja Parpala (2023) korostavat yhteisen pedagogisen tietoisuuden merkitystä pedagogisen hyvinvoinnin rakentajana. Heidän mukaansa ilman yhteisön ymmärrystä opetuksesta ja oppimisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä eli ilman pedagogista tietoisuutta ei pedagogista hyvinvointia voida rakentaa. He myös korostavat, että yhteisön pedagogisen tietoisuuden merkitys on noussut entistä keskeisemmäksi, kun monimuotoistunut korkeakoulupedagogiikka sekä samaan aikaan osaltaan haastaa että mahdollistaa yhteisön pedagogista hyvinvointia.

Erkkilän ja Peurungan (2021) mukaan pedagoginen hyvinvointi rakentuu sekä kohtaamisessa että toiminnassa, minkä vuoksi pedagogisen hyvinvoinnin rakentumisessa keskeisiä käsitteitä ovatkin toimijuus sekä osallisuus. He ovat jäsentäneet pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuudeksi, jota tarkastelevat sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla opettajan ja oppijan näkökulmista. Opettajan yhteisöllisen tason muodostavat työyhteisö sekä sellaiset omat verkostot, jotka koetaan tärkeiksi työn ja sen kehittämisen näkökulmasta. Yksilöllinen taso viittaa yksilön kokemuksia kuvaaviin ilmiöihin ja käsitteisiin, kuten uudistumiseen, motivaatioon, itsesäätelyyn, voimaantumiseen ja työhyvinvointiin, joihin kokemuksina linkittyvät minäpystyvyys, osallisuus ja yhteisöllisyys. Keskeisiä toimintoja opettajan kehittymisen ja uudistumisen sekä oman toiminnan tiedostamisessa ovat dialogisuus ja reflektio.  Opiskelijan näkökulmasta pedagoginen hyvinvointi rakentuu pitkälti samankaltaisista asioista kuin opettajallakin.

Pedagogisen hyvinvoinnin edistäjän erilaiset roolit

Meistä kullakin on korkeakoulun arjessa monenlaisia, hyvin erilaisiakin rooleja, jotka liittyvät tehtävänkuvaamme, vastuisiimme tai esimerkiksi jäsenyyteen jonkin tiimin tai kehittämisryhmän jäsenenä. Formaaleiden, pysyvien roolien lisäksi voimme kuitenkin tietoisesti ottaa jonkin uudenlaisen roolin tilanteiden vaihtuessa tai rooliajattelun avulla tuoda uusia näkökulmia tuttuihin ilmiöihin. Seuraavaksi esittelemme ajatuksemme siitä, millaisia rooleja korkeakoulussa meistä itse kullakin voisi olla pedagogisen hyvinvoinnin edistäjänä arjen eri tilanteissa (kuvio 1). Jäsentelyssä on hyödynnetty Copilot-tekoälyä. Esimerkit on luotu opettaja-opiskelija-vuorovaikutukseen perustuen rakentamaan positiivista oppimisympäristöä, mutta roolit ovat ainakin osin sovellettavissa kaikkeen korkeakoulussa tapahtuvaan työhön.

yksilön/ korkeakouluyhteisön jäsenen rooli pedagogisen hyvinvoinnin edistäjänä voi olla esimerkiksi kohtaaja ja vuorovaikuttaja, tietoisuuden lisääjä, itseohjautuvuuden tukija, reflektoija ja kehittäjä, yhteisöllisyyden rakentaja, voimaannuttaja tai tiedostamisen edistäjä. Roolit on kuvattu tarkemmin leipätekstissä alla.

Kuvio 1. Pedagogisen hyvinvoinnin edistäjän erilaiset roolit

Pedagogisen hyvinvoinnin edistäjän roolit voisivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

  • Kohtaaja ja vuorovaikuttaja: Opettaja luo omalla toiminnallaan vuorovaikutteisen oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat ilmaista itseään vapaasti ja tuntea olonsa turvalliseksi. Hän kuuntelee opiskelijoita ja osallistuu itsekin aktiivisesti keskusteluihin.
  • Tietoisuuden lisääjä: Opettaja voi lisätä opiskelijoiden tietoisuutta pedagogisesta hyvinvoinnista. Hän voi keskustella opiskelijoiden kanssa hyvinvointiin liittyvistä aiheista ja tarjota heille tietoa erilaisista tuen mahdollisuuksista, kuten opiskelijahyvinvointipalveluista.
  • Itseohjautuvuuden tukija: Opettaja voi auttaa opiskelijoita kehittämään itseohjautuvuutta ja itsesäätelytaitoja. Hän voi tarjota ohjausta esimerkiksi ajan- ja stressinhallinnassa ja opiskelustrategioissa.
  • Reflektoija ja kehittäjä: Opettaja voi säännöllisesti reflektoida omaa pedagogista toimintaansa. Hän voi arvioida, miten hänen käyttämänsä opetusmenetelmät vaikuttavat opiskelijoiden oppimiseen sekä hyvinvointiin, ja tehdä tarvittavia muutoksia.
  • Yhteisöllisyyden rakentaja: Opettaja voi edistää yhteisöllisyyttä luomalla positiivisen ja kannustavan ilmapiirin luokassa. Hän voi järjestää yhteisiä tapahtumia ja tukea opiskelijoita osallistumaan niihin tai kannustaa opiskelijoita muuhun yhteisölliseen toimintaan.
  • Voimaannuttaja: Opettaja voi tukea opiskelijoiden voimaantumista sekä osallisuutta tarjoamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan oppimiseensa ja osallistua päätöksentekoon.
  • Tiedostamisen edistäjä: Opettaja voi lisätä tietoisuutta omasta pedagogisesta hyvinvoinnistaan ja etsiä keinoja oman jaksamisensa ylläpitämiseksi. Hän voi hyödyntää vertaistukea ja osallistua ohjattuihin hyvinvointihetkiin.

Mitä ajatuksia eri roolit sinussa herättävät? Onko joukossa jokin rooli mitä et ole kenties tullut ajatelleeksi aiemmin, mikä? Entä keksitkö tai tunnistatko arjestasi jonkin roolin, mitä ei ole listattuna?

Pedagoginen hyvinvointi syntyy avoimessa ja aidossa vuorovaikutuksessa. Opettajan näkökulmasta tämä vaatii jatkuvaa omien taitojen ja pedagogisen toiminnan kehittämistä. Opiskelijalle pedagoginen hyvinvointi tarjoaa mahdollisuuden aktiiviseen osallistumiseen ja toimijuuteen. Pedagogisessa toiminnassa pyritään tunnistamaan ja hyödyntämään jokaisen yksilön voimavaroja ja vahvuuksia, mikä on perusedellytys jatkuvalle uudistumiselle ja kehittymiselle.

Pedagogisen hyvinvoinnin keskeisenä näkökulmana on, että opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi vaikuttaa ratkaisevasti opiskelijoiden hyvinvointiin ja kokemukseen korkeakoulusta laadukkaana ja turvallisena oppimisympäristönä. Opiskelijoiden oppimiskokemukseen sekä -ympäristöön liittyviä seikkoja nostetaan esille korkeakoulujen rahoitusmallin opiskelija- ja laatupalautteisiin liittyvissä indikaattoreissa, minkä lisäksi opiskelijoiden hyvinvoinnilla on usein selkeä yhteys korkeakoulusta tavoiteajassa valmistumiseen. Voidaan todeta, että pedagoginen hyvinvointi ja korkeakoulun tuloskehitys ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja pedagogisen hyvinvoinnin merkitystä ja edistämistä ei tule arjen kiireissä jättää huomiotta. Lisäksi aiemmin artikkelissa esille nostettu yhteisön yhteinen pedagoginen tietoisuus sekä sen lisääminen ja uudistuvan strategian pedagoginen avaaminen ja sanoittaminen olisivat varmasti hyödyllisiä Laureassa. 

Vaikka olemme käsitelleet edellä pedagogista hyvinvointia yksilön roolien ja toiminnan kautta, on pedagoginen hyvinvointi koko korkeakouluyhteisön yhteinen asia. Hyvinvoiva korkeakouluyhteisö ei synny itsestään, vaan vaatii yhteistä työtä sekä ponnistelua – ja hyvää vuorovaikutusta. Mitä sinä olet tehnyt tänään, tällä viikolla ja tässä kuussa sekä omaa että muiden pedagogista hyvinvointia edistääksesi? Entä mitä aiot tehdä seuraavaksi?

Lähteet:

Kiinnostuitko teemasta, haluatko tutustua tarkemmin pedagogiseen hyvinvointiin? Lukuvinkkimme:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430254
Sanna Niinikoski
sanna.niinikoski(at)laurea.fi
pedagogisen kehittämisen asiantuntija
Pauliina Nurkka
pauliina.nurkka(at)laurea.fi
ohjauksesta, opiskeluhyvinvoinnista ja pedagogiikasta vastaava johtaja

hyvinvointi korkeakouluyhteisö pedagoginen hyvinvointi pedagoginen johtaminen yhteinen vastuu

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu