Kun perheenjäsen saapuu kotiin töistä tai koulusta, kysytään usein, minkälainen päivä oli tai oliko hyvä päivä. Ammattikorkeakoulun lehtorin työssä päivät voivat olla hyvin erilaisia. Tässä artikkelissa pohditaan, mikä tekee lehtorin päivästä hyvän ja miten paljon asiaan voi itse vaikuttaa. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä juuri julkaistujen Työterveyslaitoksen (2024) Miten Suomi voi -tutkimustulosten perusteella työhyvinvointi ja työn voimavarat ovat viimeisen puolen vuoden aikana yleisesti heikentyneet Suomessa.

Työmatkaliikuntaa päivään

Päivä alkaa vähemmän hyvin. Auto- ja kuljetusalan poliittinen mielenilmaus eli käytännössä bussilakko osuu juuri siihen päivään, kun pitäisi olla paikan päällä kampuksella. Onneksi juna-asemalle on kotoa alle kolme kilometriä, mikä on ihan käveltävissä oleva matka. Helmikuisena aamuna pyryttää lunta vaakasuoraan, mutta säätilahan on vain pukeutumiskysymys. Eli kuorivaatteet toimistovaatteiden päälle, nastakengät jalkaan ja matkaan. Aamun työmatkan aikana jo puolet päivän liikuntatavoitteesta tulee täyteen ja työpaikalle saapuu virkeä työntekijä.

Liikunta vahvistaa tutkitusti sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja ja vähentävän riskiä sairastumiseen (Keva 2024). Liikunta on myös yksi hyvän aivoterveyden ja selkeän ajattelun osatekijä riittävän unen ja ravinnon lisäksi (Huotilainen & Saarikivi 2018, 37).
Hyvinvoinnin perustaa voidaankin tarkastella ihmisen fysiologisten perustarpeiden kautta. Näitä ovat riittävä uni, oikeanlainen ravinto ja riittävä liikunta sekä muutenkin terveelliset elämäntavat. Nämä eri tekijät vaikuttavat fyysiseen jaksamiseemme niin työssä kuin vapaa-ajalla. (Ahonen & Otala 2005, 28–29.)

Tikkurilan kampuksella, joka sijaitsee kätevästi ihan juna-aseman vieressä, on tarjolla aamupuuroa arkiaamuisin. Tilaisuuteen on pakko tarttua, onhan vieläpä mannapuuropäivä. Liikunta ja ravinto siis kunnossa, tervetuloa selkeän ajattelun päivä.

Tapaa työkavereita ja tee monipuolisia tehtäviä

Yksi työhyvinvoinnin osa-alue on sosiaalinen hyvinvointi. Tämä tarkoittaa työyhteisön jäsenten sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalista hyvinvointia lisää joukkoon kuulumisen tunne ja kollegojen välinen yhteistyö. Nämä kehittävät työyhteisön myönteistä ilmapiiriä, joka tutkimusten mukaan edesauttaa työpaikalla viihtyvyyttä. (Virolainen 2012, 24–25.) Vastaavasti pitkäkestoinen etätyö on yhteydessä työssä tylsistymiseen ja yksinäisyyden tunteisiin (Työterveyslaitos 2024).

Myönteinen ilmapiiri vaikuttaa myös psyykkiseen työhyvinvointiin, jolla tarkoitetaan ihmismieleen vaikuttavia asioita. Muita psyykkiseen työhyvinvointiin vaikuttavia asioita ovat työn määrä ja kokemus kuormittavuudesta sekä työn merkityksellisyyden kokemus. (Virolainen 2012, 18) Lisäksi työntekijälle tulisi antaa hallinnan tunne omaan työhönsä liittyvistä asioista ja tämä onkin olennaista työssä jaksamisen kannalta. (Huotilainen & Saarikivi 2018, 64.)

Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan työskentely hyvin toimivassa tiimissä on yksi kolmesta työn voimavarasta, jotka lisäävät työn imua eli myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa töissä. Muut kaksi työn imua lisäävää työn voimavaraa ovat välitön palaute omasta työstä eli kokemus siitä, että näkee omien kättensä jäljen sekä mahdollisuus kehittyä työssä ja käyttää monipuolisesti omia taitojaan. (Työterveyslaitos 2023.)

Ilmankos kampukselle oli kiva tulla bussilakosta huolimatta, kun tiedossa oli tapaaminen oman tiimin kanssa ja uusien opetussisältöjen monipuolista suunnittelua. Olen myös kokenut, että lehtorin työssä on hyvät mahdollisuudet tehdä erilaisia tehtäviä ja oppia jatkuvasti uutta. Vaikka työn määrä on määritelty työaikasuunnitelmassa, työn sisältöä ja tekemistä on mahdollista itse suunnitella ja hallita.

Älä multitaskaa ja valitse työn tekemisen tila tarpeen mukaan

Aivotutkijoiden mukaan monen asian yhtäaikaista tekemistä eli multitaskaamista ei ole olemassa aivojen näkökulmasta. Ihmisen tietoinen tarkkaavaisuus voi kohdistua vain yhteen asiaan kerrallaan. (Huotilainen & Saarikivi 2018, 117.) Kaikki tunnistamme tilanteen, jossa etäpalaverin aikana vastataan nopeasti toiseen asiaan liittyvään sähköpostiin, harhaudutaan vilkaisemaan uutisotsikoita tai puuhataan jotain muuta muka kiireellistä. Lopputuloksena osa palaverin sisällöstä jää epäselväksi ja päivän päätteeksi väsyttää ja uuvuttaa, kun tietoinen tarkkaavaisuus on poukkoillut asiasta toiseen.

Läsnätapaamisissa on vaikeampi multitaskata ja usein kampuspäivän jälkeen onkin vähemmän väsynyt olo. Toisaalta tiivistä keskittymistä vaativat tehtävät kuten artikkelien kirjoittaminen tai opiskelijoiden tuotosten arviointi, saattavat sujua paremmin etänä hiljaisella kotitoimistolla. Etätyön onkin havaittu aiheuttavan vähäisempää fyysistä kuormittumista töissä (Työterveyslaitos 2024).

Aivotutkijoiden mukaan fyysisen kuormituksen kokemus esimerkiksi taustaäänien kanssa työskentelemisessä on yksilöllistä. Tähän vaikuttaa synnynnäinen herkkyys äänille sekä oma tottuneisuus melussa työskentelyyn. Osa avotilan työntekijöistä kokee tilan dynaamiseksi ja innostavaksi, toiset taas kuormittavaksi ja työn jatkuvaksi keskeyttäjäksi. (Huotilainen ja Saarikivi 2018, 26, 110.)

Tikkurilan kampuksella meillä on vähän aikaa sitten uudelleen kalustetut työtilat, jotka mahdollistavat työskentelyn sekä yksin että yhdessä. Lehtorin työstä osa tehdään luokissa opiskelijoiden kanssa, joten yhteisissä toimistotiloissa on yleensä hyvin tilaa itsekseen tehtävälle valmistelutyölle. Ainoa puute on etäpalavereihin sopivien ”puhelinkoppien” vähyys ja ne ovatkin usein varattuja. Toisaalta itse en koe häiritseväksi, jos joku osallistuu yksittäiseen etäpalaveriin avotilassa. Oma valintani useamman etäkokouksen sisältävän työpäivän tilaksi on yleensä kotitoimisto.

Huolehdi omasta työhyvinvoinnista

Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon vaikuttaa työn mielekkyys, määrä, turvallisuus ja hyvinvointi töissä. Kuten edellä on käsitelty, työhyvinvointia lisäävät muun muassa työyhteisön ilmapiiri ja työntekijän ammattitaito. Myös motivoivalla johtamisella on merkitystä työhyvinvointiin. Vaikka työnantajalla on velvollisuuksia huolehtia työhyvinvoinnista esimerkiksi työympäristön turvallisuuden ja hyvän johtamisen osalta, on työntekijällä itsellään vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä. Myös ilmapiiriin voi jokainen itse vaikuttaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)

Omilla arkisilla valinnoilla, asenteilla ja toimintatavoilla voi vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja omalta osaltaan työilmapiiriin ja sitä kautta omaan jaksamiseen työssä.
Tässä artikkelissa tarkasteltu lehtorin työpäivä tarjosi työmatkaliikuntaa, terveellistä ruokaa, työkavereiden tapaamista, monipuolista osaamista vaativia työtehtäviä ja vain vähän multitaskausta tai fyysisen kuormituksen kokemusta. Kiitos siis kysymästä, oli oikein hyvä päivä!

Lähteet:

• Ahonen, G. & Otala, L. 2005. Työhyvinvointi tuloksentekijänä. Wsoypro. Juva.
• Huotilainen, M. & Saarikivi, K. 2018. Aivot työssä. Otava. Helsinki
• Keva 2024. Huolehdi omasta työhyvinvoinnistasi. Verkkosivu. Viitattu 15.2.2024
• Työterveyslaitos 2024. Miten Suomi voi. Verkkosivu. Viitattu 28.2.2024
• Työterveyslaitos 2023. Työn imu. Verkkosivu. Viitattu 15.2.2024
• Sosiaali- ja terveysministeriä 2024. Työhyvinvointi. Verkkosivu Viitattu 15.2.2024
• Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: BoD (Books of Demand).