Laureassa vietetään hyvinvoinnin teemavuotta. On ollut ilo huomata, miten korkeakoulussamme on tänä vuonna erityisesti pyritty huomioimaan hyvinvointia. Tässä artikkelissa pohdimme työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä erityisesti kolmen teeman kautta: työn imu, työyhteisö ja keskeytyksetön työaika. Meille itsellemme nämä kaikki ovat työhyvinvoinnin tekijöitä ja ylipäänsä hyvinvointia elämässämme lisääviä tekijöitä.
Kuva: rabbitti / Adobe Stock
Työn imu
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Parhaimmillaan työ imaisee mukaansa: työtehtävät ovat innostavia ja niitä on mukava tehdä! Työterveyslaitoksen (n.d.) mukaan työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin aluetta:
- Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisten hetkinä.
- Omistautuminen on kokemusta merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä.
- Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta.
Voit tehdä Työn imu -testin Työterveyslaitoksen sivulla. (Työn imu -testi | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Työn imu ja työhyvinvointi linkittyvät läheisesti toisiinsa. Työ täytyy kokea merkitykselliseksi, jolloin siihen myös haluaa panostaa. Hakasen (2011, 37) mukaan sellainen työ, joka tyydyttää ihmisen psykologisia perustarpeita tuottaa myös eudaimonista hyvinvointia. Se tarkoittaa sitä, että työntekijä on valmis niin sanotusti antamaan täyden panoksensa ja ponnistelemaan työnsä tavoitteiden puolesta. Vastineena ponnisteluille voidaan nähdä työntekijän kokemus työnsä merkityksellisyydestä ja työympäristönsä mielekkyydestä. Tämän kaltaista eudaimonista työhyvinvoinnin tilaa voidaan nimittää työn imuksi.
Tieteen termipankin (n.d.) mukaan eudaimonia on kreikkaa, ja se viittaa onnellisuuteen. Eudaimonia ymmärretään tavoiteltavana ja hyvänä asiana (Tieteen termipankki n.d.). Hakasen (2011, 19) mukaan kaikki sellainen, mikä tuottaa eudaimonista hyvinvointia ei välttämättä tuota välitöntä mielihyvää. Töissä tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että moni kuvaa työssä palkitsevimmiksi hetkiksi jonkun vaikean tilanteen, jossa kuitenkin lopulta on päässyt onnistuneesti eteenpäin. Työn imulla ei siis viitata siihen, että töissä olisi koko ajan oltava kivaa. Kokemus siitä, että on kivaa, voi syntyä ponnistelujen ja onnistumisten seurauksena. (Hakanen 2011, 19.)
Työyhteisö voimavarana
Ihminen viettää töissä suuren osan valveillaoloajastaan. Ei siis ole yhdentekevää, millaisessa seurassa työtään tekee. Parhaimmillaan työyhteisö tukee, kannustaa ja työskentelee yhteisen päämäärän eteen. Kollegat voidaankin kokea olevan elämän suola, heidän kanssaan voi jakaa tuntojaan työhön liittyvissä vastoinkäymisissä, mutta myös ideoida uutta ja oppia itse uusia näkökulmia tarkastella asioita tai oppia uutta substanssista tai menetelmistä.
Oma organisaatiomme Laurea-ammattikorkeakoulu on niin suuri, että aina löytyy itseä osaavampi kollega. Elokuussa 2023 lukuvuoden avajaisissa eläköityvä kollegamme Ritva Jäättelä piti puheen, jossa hän totesi että “Laureassa on aina saanut tehdä töitä itseään viisaampien kanssa”. Onkin onnekasta, että pulman yllättäessä voi aina kääntyä jonkun kollegan puoleen ja saada apua hankalaan tilanteeseen. Toisaalta organisaatiomme on sen verran iso, että oikean substanssiosaajan löytäminen voi olla joskus haastavaakin.
Korkeakoulussa myös opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä, myös työyhteisöä. Tämä on tärkeää ymmärtää molemmin puolin: niin henkilöstön kuin opiskelijoiden toimesta. Opiskelijat myös huomioidaan organisaation virallisissa rakenteissa. Laurealainen Learning by Developing -pedagogiikka mahdollistaa yhdessä tekemisen, ja edistää näin laurealaista yhteisöllisyyttä. Suomessa ja Laureassa hierarkia on matala, opiskelijat otetaan mukaan kehittämään ja tekemään monenlaista matalalla kynnyksellä – esimerkiksi toukokuussa 2023 Laurean ja Nazareth Universityn yhteinen kahden viikon intensiiviopintojakso Sustainable Global Future toteutui laurealaisten opettajien ja opiskelijoiden yhteisen työpanoksen tuloksena. Intensiivikurssin opettajat tulivat kahdelta mantereelta, opiskelijoita oli ympäri maailmaa. Opintojakso antoi osallistujille uusia näkökulmia ja työkaluja, joiden avulla on mahdollista kehittää ratkaisuja 2000-luvun ekologisiin ja inhimillisiin haasteisiin. (Bratu, Chaudhuri & Kanervo 2024.)
Kuva 1. Kahvihetki kollegoiden kanssa. (Kuva Riikka Kanervo.)
Keskeytyksetön työaika
Toteutimme hiljattain kirjoitusretriitin Valamon luostarin yhteydessä sijaitsevassa kirjailijaresidessi Sillankorvan talossa. Kirjoitusretriitissä kävi konkreettisesti ilmi, miten pirstaloituja työpäivät usein tavallisessa arjessa ovat ja miten paljon tuotteliaampaa yhteen asiaan keskittynyt työaika voi olla (Nikula, Kanervo & Normann 2024). Kun päivän aikana käsittelee useita aiheita ja asioita eri ihmisten kanssa, ei useinkaan jää aikaa ajatella syvällisesti ja keskittyneesti, tai edes ajatella asioita loppuun asti. Aivotutkija Minna Huotilainen (Työvakuutusyhtiö Elo 2023) suosittelee keskeytymättömän työajan kalenterointia. Jotta tällainen toimisi, olisi työpaikalla hyvä sopia keskeytyksettömän työn käytänteistä, esimerkiksi siitä miten merkitä se kalenteriin muille näkyviin. Työyhteisössä on myös hyvä sopia siitä, että keskeytyksettömän työajan kalenterimerkintää tulee kunnioittaa.
Microsoft Viva auttaakin keskeytyksettömien työaikojen varaamisessa mielellään, tarjoamalla kalenteriin helposti täytettäväksi keskeytyksettömiä työaikoja. Palavereilla ja kokouksilla taitaa kuitenkin olla “pyhä maine” – jotenkin niitä usein täytyy pitää, vaikkei aivan kaikissa palavereissa aina taidakaan olla selvää mitä niillä tavoitellaan. Jossain vaiheessa pandemiaa Laureassakin ehdotettiin, että kokous kestäisi vain 25min tai 50min –puolen tunnin tai kokonaisen tunnin sijaan, että kokousten välissä ehtisi esimerkiksi jaloitella.
Digitalisaation kiihdyttämä tietotyön kasvu on nostanut aivotyön ergonomian merkittäväksi työhyvinvoinnin tekijäksi fyysisen ergonomian rinnalle (Ranki 2022, 18). Koronapandemian myötä otimme lyhyessä ajassa valtavan digiloikan. Alkuun erilaiset etätyötä mahdollistavat sovellukset olivat suuri helpotus, mutta jossain vaiheessa niitä alkoi olla jo aivan liikaa.
Lopuksi
Yhteisöllisyyden vaaliminen on työyhteisöjen yhteisen oppimisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta elinehto. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ihmisten kasvokkainen kohtaaminen mahdollistavat asiantuntijatyössä tuottavuutta parantavia uusia toimintamalleja – joita yhteiskuntamme tarvitsee myös väestön vanhenemisen ja huoltosuhteen heiketessä. Riittävät kasvokkaiset kohtaamiset ja niissä tapahtuva yhteinen ideointi ja tiedonvaihto, sekä uuden tiedot tuottaminen ovat edellytyksiä talouskasvun kannalta. (Ranki 2022; 21–22, kts. myös Miten Suomi voi? 2022.)
Meille laurealaisuus on tarkoittanut yhdessä tekemistä. “Yhdessä, ei yksin” – ajatus oli myös lukuvuoden 2023 avajaisten keynote-puheenvuoron ydinviesti. Hyvä työyhteisö on valtava voimavara, joka lisää työhön sitoutumista. Pidetään siis huolta sekä omasta, että kollegoiden (työ)hyvinvoinnista. Varataan ja annetaan aikaa keskeytyksettömälle työnteolle. Muistetaan antaa kollegoille hyvää palautetta, aina kun siihen on syytä. Ja mikä tärkeintä, nähdään työpaikalla! Mikään ei edistä työhyvinvointia niin hyvin, kuin spontaani juttutuokio kahvinkeittimen äärellä hyvän kollegan kanssa.
Lähteet
