Marraskuussa 2023 toteutettiin vuosittainen opiskeluhyvinvointikysely Laurean toisen vuoden AMK-tutkinto-opiskelijoille. Kyselyssä mitattiin opiskelukykyä, opiskeluhyvinvointipalveluiden toimivuutta sekä opiskelijoiden kokemuksia opiskeluhyvinvoinnin osa-alueiden tärkeydestä. Tuloksista käy ilmi esimerkiksi verkko-opiskelijoiden haasteet löytää vertaistukea sekä kokemus opiskelijayhteisöön kuulumattomuudesta. Vastanneilla päiväopiskelijoille tukea ja apua on helpommin saatavilla, mutta arki näyttäytyy haastavampana. Verkko-opiskelijoilla asiat taas vaikuttavat olevan päinvastoin: arki sujuu, mutta apua ja tukea ei ole samalla tavoin käden ulottuvilla. Vastaajat pitivät tärkeinä esimerkiksi omalta tuntuvan alan löytämistä, riittäviä opiskelutaitoja ja -motivaatiota, opiskelukavereita sekä opettajatuutorin riittävää ohjausta.

Uusi kysely mittaa opiskelijan opiskelukykyä

Opiskeluhyvinvointikysely on uudistettu alkusyksynä 2023 mittaamaan opiskelukykyä eli opiskelijan työkykyä YTHS:n opiskelukykymallin (Kunttu 2006, päivitetty YTHS 2022) mukaisesti. Uudella kyselyllä on tavoitteena mitata opintojen sujumiseen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä organisaation toiminnan sekä hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi. Uudistetulla kyselyllä kartoitetaan vuosittain opiskeluhyvinvoinnin, ohjauksen ja opetuksen, opiskeluympäristön sekä opiskeluhyvinvointipalveluiden tilaa Laureassa. Kyselyn tarkoituksena on selvittää opiskelijoiden kokemuksia eri opiskeluhyvinvoinnin osa-alueista; näiden tärkeydestä sekä opiskeluhyvinvointipalveluiden saavutettavuudesta ja toimivuudesta Laureassa.

Kyselyn sisällöllisen uudistamisen työryhmä koostui hyvinvointipalveluiden sekä opiskelijakunnan edustajista. Lisäksi noin 20 henkilön muodostama opiskeluhyvinvoinnin kehittämisryhmä toimi uudistamisen sparrausapuna. Kyselyn teknisestä toteutuksesta, datan käsittelystä, visualisoinnista sekä kvalitatiivisesta katsauksesta vastasivat Laurean laatupalvelut. Lisäksi opintopsykologi Manne Pyykkö teki kvantitatiivisen analyysin tuloksista merkitsevyystarkasteluineen.

Kyselyn uudistaminen onnistui, vastausprosentin nosto ei

Kysely avattiin suoraan opiskelijoille sähköpostisaattein, ja oli auki kolme viikkoa. Muistutusviesti lähti opiskelijoiden sähköpostiin jokaisen viikon alussa. Lisäksi kyselyyn vastaamisen tärkeyttä ja tietoa uudesta kyselystä nostettiin esiin esimerkiksi opettajatuutoreille eri tilaisuuksissa sekä Teams-kanavalla. Lisäksi kyselystä oli merkintä kaikkien kohderyhmän opiskelijoiden lukujärjestyksessä ja tästä nousi ilmoitus myös Tuudo-sovellukseen. Sosiaalisessa mediassa kysely oli esillä Laurean Instagram-tarinoissa.

Kyselyn vastausprosentti (kuva 1) jäi aktiivisista markkinointitoimenpiteistä huolimatta harmillisen alhaiseksi: vastaajia oli yhteensä 353, joka on noin 14 % toisen vuoden AMK-tutkinto-opiskelijoista. Vastaajia saatiin kuitenkin hieman edellisvuotta enemmän (vuonna 2022 vastaajia 234, vastausprosentti 10,8 %).

Alhaisen vastausprosentin vuoksi otanta voi olla hyvinkin vinoutunutta. Tästä huolimatta muutamia nostoja ja johtopäätöksiä on ollut mahdollista tehdä. Kyselyn uudistamisen voi todeta vastausdatan perusteella onnistuneen hyvin, sillä tuloksista nähdään kyselyn väittämien mittaavan tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia opiskelukykymallin mukaisesti. Kyselyssä uutuutena oli selvittää myös vastaajien kokemuksia teemojen tärkeydestä eli ensimmäistä kertaa datasta selviää, mitä opiskeluhyvinvointiin vaikuttavia teemoja opiskelijat pitivät itse tärkeinä.

Jatkossa opiskeluhyvinvoinnin mittaamiseksi ja seuraamiseksi olisi tärkeää saada kyselyn vastausprosentti kattavammaksi. Suunniteltuja kehittämistoimenpiteitä prosentin nostamiseksi ovat vastausajankohdan harkitseminen, mahdollisesti myös siirtäminen. Ainakin kyselyn vastausaikaa on pidennettävä, jotta on mahdollista sisällyttää vastaaminen osaksi jotain ohjattua kokonaisuutta, jotta koko kohderyhmä saadaan tavoitettua. Yksi ratkaisu tähän voisi olla pitää kysely auki esimerkiksi koko syksyn, jotta jokaisen opiskelijaryhmän opettajatuutoritunti ajoittuisi kyselyn vastausajalle ja näin kyselyyn vastaamisen (n. 10 min) voisi liittää jatkossa kiinteäksi osaksi opettajatuutorituntia.

Pienellä otoksella kokonaisuus toimii – eroja löytyi arjen hallinnasta, yhteisöllisyydestä sekä opiskelijan yksilöllisestä huomioinnista

Tulokset olivat kokonaisuudessaan hyvät, kokonaistyytyväisyys oli 3,7 asteikolla 1–5 (jossa 5 erinomainen). Englanninkielisillä oli hieman korkeampi kokonaistyytyväisyys (N=21, ka 3,9), mutta ero ei ollut merkitsevä (suomenkieliset N=332, ka 3,7). Tilauskoulutusopiskelijoiden osuus vastanneista oli pieni (N=11), mutta heidän kokonaistyytyväisyytensä oli korkealla tasolla (ka 4,06). Koulutusalalla tai -suuntautumisella ei ollut merkittävää vaikutusta kokonaistyytyväisyyteen. Otoskoot koulutusaloittain vaihtelivat yhdestä (Cyber Security) yli sataan (sosionomikoulutus, N =120).

Tuloksista käy ilmi, että vastanneilla päiväopiskelijoilla arki näyttäytyy haastavampana, mutta tukea ja apua on helpommin saatavilla. Verkko-opiskelijoilla asiat taas ovat päinvastoin: arki sujuu, mutta apua ja tukea ei ole samalla tavoin käden ulottuvilla. Verkko-opiskelijat myös esimerkiksi nukkuvat paremmin ja hallinnan tunne omasta arjesta on vahvempi, mutta he eivät koe kuuluvansa opiskelijayhteisöön, eivät löydä vertaistukea yhtä helposti kuin muut opiskelijat eikä heitä huomioida yksilöinä yhtä hyvin.

Sanallisissa vastauksissa digitaalinen oppimisympäristö koettiin pääsääntöisesti toimivaksi. Fyysisen oppimisympäristön haasteina nähtiin esimerkiksi Tikkurilan kampuksen kylmyys, ei-säädettävät pöydät ja niukasti varustetut simulaatiotilat sekä riittämättömät ryhmätyötilat. Opetusmetodeissa kaivattiin enemmän käsillä tekemistä sekä läsnäolo-opetusta ja vähemmän ryhmätöitä.

“Toivon tukea siihen, että olisi mahdollisuus suorittaa enemmän yksilönä tehtäviä kuin ryhmissä.”
”Ohjausta saa riittävästi, mutta vain silloin, jos sitä itse hakee huomatessaan tarvitsevansa lisäapua, mikä on ihan reilua. Opiskelijayhteisömme on esimerkillinen ja opiskelutovereista saa paljonkin tukea, mikä on yksi suuri voimavarani opinnoissa. Opetusta ei tunnu olevan saatavilla kaikkiin haluamiin kursseihin, mikä on valitettavaa. Joutuu matkaamaan joko toiseen kaupunkiin tai toivomaan että kurssi löytyy verkosta.”

Avoimissa vastauksissa opetuksen ja ohjauksen laatuun liittyvät kriittiset kommentit koskivat esimerkiksi sähköposteihin vastaamisen viipymistä ja vähäisiä HOPS-tapaamisia. Opintopalaute koettiin suurimmaksi osaksi riittävänä, mutta joillakin opettajilla se kuvattiin riittämättömänä ja yksilöimättömänä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuivat vastaajien mielestä pääsääntöisesti hyvin, mutta opintotarjontaa ei pienillä kampuksilla ole ollut kaikille riittävästi. Lisäksi muutama kriittinen kommentti tuli opiskelukäytänteitä koskevasta ohjeistuksesta, sillä niissä on toisinaan kohdattu ristiriitaisuuksia opettajatuutoreilla. Pienemmillä kampuksilla vastaajat vaikuttivat saavan yksilöllisempää huomiointia ja olevan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan tyytyväisempiä opiskelukykyyn ja opiskeluhyvinvointiin vaikuttavista asioista kuin isommilla.

Opiskeluhyvinvointiin liittyviä tukitarpeita – Mikä oli vastaajille tärkeää?

Vastaajat pitivät tärkeimpinä teemoina (kuva 2), että ovat löytäneet oman alansa, heidän opiskelutaitonsa riittävät opinnoissa suoriutumiseen, he ovat motivoituneita opinnoistaan, heillä on opiskelukavereita, joiden puoleen kääntyä sekä opettajatuutori, jolta saa riittävästi ohjausta. Nämä asiat myös toteutuivat vastaajilla hyvin (ka. yli 3,75 asteikolla 1 täysin eri mieltä – 5 täysin samaa mieltä). Näiden kokonaisuuksien jatkuvuus olisi tärkeä varmistaa.

Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä, että opetusmetodit olisivat osaamista kehittäviä, opiskelijan omat voimavarat riittäisivät opinnoissa suoriutumiseen, ja että opinnoissa saisi riittävästi ohjausta kunkin opintojakson opettajalta. Näissä teemoissa sen sijaan olisi kehittämiselle varaa, sillä vastaajien keskiarvo jäi alle 3,75.

Sanallisista vastauksista kävi ilmi, että vastaajat kokivat omien voimavarojensa haasteena esimerkiksi taloudellisen tilanteensa, sillä moni joutuu tekemään runsaasti töitä opintojen ohella pärjätäkseen. Myös opiskelupaineet, esimerkiksi harjoittelupaikkojen löytämisen vaikeudet sekä niiden palkattomuus, ja päällekkäiset määräpäivät tehtävien palautuksissa koettiin voimavaroja vähentävinä haasteina.

” Lisää hyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja muistutuksia palveluista”
”Vinkkejä ajanhallintaan, opiskelutekniikoihin, keskittymiseen”

Sanallisissa vastauksissa opiskeluhyvinvoinnin ja opiskeluvalmiuksien kannalta suurimmaksi haasteeksi nostettiin ajanhallintaan liittyvät asiat. Vastaajat toivoivat lisää hyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja muistutuksia palveluista, mahdollisuutta rauhallisempaan opiskelutahtiin sekä selkeitä ja yhdenmukaisia ohjeita ja sääntöjä opintojaksoilla. Opiskeluhyvinvointipalveluiden osalta vastaajista vain noin viidesosa oli varsinaisesti käyttänyt palveluita, mutta selvästi suurin osa (n. 70 %) vastaajista koki, että palvelut ovat helposti saatavilla ja tiesi, mitä ja mistä etsisi hyvinvointinsa tueksi tarpeen vaatiessa.

Tuloksista toimintaan

Pienestä otoskoosta huolimatta tulosten pohjalta erityisesti verkko-opiskelijoiden ensimmäinen lukukausi vaikuttaa tärkeältä verkostoitumisen kannalta. Kenties tarvittaisiin vahvempia toimia ja mahdollisesti aivan uusia tapoja, joilla verkko-opiskelijoiden verkostoitumista ja yhteisöön integroitumista voitaisiin tukea tehokkaammin.

Opintopäälliköt uudistavat kevään 2024 aikana Opiskelijasta asiantuntijaksi –opintokokonaisuutta , joka on kaikille opiskelijoille yhteinen ja pakollinen lukuun ottamatta Laurean terveysaloja. Opintokokonaisuudessa painottuu pedagogisen ohjelmamme (Laurea 2023) mukaisesti opiskelijoiden yhteinen suunnittelu ja reflektointi, avoin palautekulttuuri, kohtaamiset ja oppimismyönteisen kulttuurin edistäminen. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta, ja auttaa näin opiskelijaa tunnistamaan omaa ajatteluaan ja reflektoimaan osaamisensa kehittymistä yhdessä muiden kanssa. Vuorovaikutuksen vahvistaminen yhdessä tekemisen kautta opintojaksoilla on yksi keino tarjota mahdollisuuksia verkostoitumiselle sekä osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen kokemukselle.

Myös ajanhallinta opiskeluhyvinvoinnin ja opiskeluvalmiuksien kannalta suurena haasteena on tiedostettu ja tunnistettu. Ajanhallintawebinaareja on ollut tarjolla jo aikaisemmin, mutta keväällä 2024 teema on purettu kaksiosaiseen webinaarisarjaan, joista ensimmäinen keskittyy tarjoamaan työkaluja suunnitelmalliseen ajankäyttöön ja toinen sujuvaan ryhmätyöskentelyyn sekä yksilön tukeen niissä tilanteissa, kun opinnot eivät suju toivotulla tavalla tai jos aikataulua ja suunnitelmia täytyy miettiä uudestaan. Webinaarit ovat avoimet kaikille Laurean opiskelijoille, mutta aikataulutettu tammikuussa 2024 aloittaneiden amk-opiskelijoiden kalentereihin vahvana suosituksena osallistua, jotta ajanhallinnan teemoihin ja työkaluihin päästään pureutumaan jo heti opintojen alussa.

Tänä vuonna kokonaisvaltainen hyvinvointi ylipäätään on nostettu parrasvaloihin Laurea-yhteisössä, sillä 2024 on Laureassa hyvinvoinnin teemavuosi. Teemavuoden tarkoituksena on oivalluttaa, innostaa ja tuoda yhteisön esimerkin tuella huomiota ja parannusta arkisiin tapoihimme. Tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä, virkeyttä ja terveyttä esimerkiksi tauottamalla istuvaa opiskelu- ja työkulttuuria, osallistamalla opiskelijoita ja henkilökuntaa yhteisiin tapahtumiin sekä vastuuttamalla yhteisön jäseniä pohtimaan omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Opiskelijoille on tarjolla monipuolinen kattaus erilaisia hyvinvointia tukevia palveluita sekä tilaisuuksia. Henkilöstölle on lisätty mahdollisuuksia tavata kollegoita yhteisöllisissä tapahtumissa ja nostettu hyvinvointia esiin esimerkiksi liikuntaan ja aivoterveyteen liittyvin teemoin. Hyvinvointiteemojen esillä pitäminen näkyvämmin myös jatkossa voi toimia hyvänä kannustajana huomioida sekä yksilön omaan että koko yhteisön hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja pienin sysäyksin parantaa koko yhteisön toimivuutta ja vetovoimaa.

Lähteet:

• Kunttu, K. 2006, päivitetty YTHS 2022. Luettu 09/2023. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskelukykymalli.
• Laurea 2023. Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2023–2025. Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen ohjelma 2023-2025