Ihmiskeskeinen suunnittelu työllistymispalveluissa tähtää kaikkien työnhakijoiden oikeudenmukaiseen kohteluun huomioimalla yksilölliset eroavaisuudet sen sijaan, että kaikkien pitäisi mahtua samaan muottiin. Työnhakijoiden kohtaaminen ihmisinä mahdollistaa paremman palvelun tarjoamisen hyvin erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Työnhakijan oikeaan tarpeeseen vastaava palvelu tukee työnhakijan työllistymistä.
Kuva: Ivan Samkov / Pexels
OECD:n järjestämässä paneelissa Human-centred design and local employment services: possibilities, promises and pitfalls keskusteltiin, mitä uhkia ja mahdollisuuksia liittyy työvoimapalveluiden ihmiskeskeiseen suunnitteluun. Ihmiskeskeinen suunnittelu tarkoittaa käyttäjien osallistamista palvelun aktiiviseen kehittämiseen ja arviointiin. Osallistaminen ei tarkoita vain palautteen kysymistä vaan ihmiskeskeisessä lähestymistavassa pyritään oppimaan tuntemaan käyttäjät, kuten millaisia he ovat ja mitä he haluavat. Kerättävä ymmärrys toimii pohjana kehitystyölle ja pohjustaa todellisten ongelmien hahmottamista.
Paneelissa nimittäin todettiin, että palveluissa hypätään liian usein suoraan ratkaisuun ilman että ensiksi hahmotetaan, mikä ongelma oikeasti on. Tässä on se vaara, että kehitetään ratkaisu, joka ei oikeasti palvele ketään tai palvelee vain osaa. Ihmisissä on eroja eikä sama ratkaisu toimi kaikille. Tämän ymmärtäminen ja huomioon ottaminen on keskeistä etenkin palveluissa, joiden on tarkoitus vastata ison ryhmän tarpeisiin.
Esimerkiksi työllistymispalveluiden on tarkoitus palvella kaikkia työnhakijoita, mutta ihmisten tilanteet vaihtelevat. Tämän takia yksi palvelumalli ei riitä vastaamaan kaikkien työttömien tarpeisiin. Oikeudenmukainen järjestelmä huomioisi ihmisten erilaisuuden ja tarjoaisi mukautuvia ratkaisuja, jotta kukaan ei jäisi palveluiden ulkopuolelle.
Paneelissa todettiin, että ihmiskeskeisissä työllistymispalveluissa työtön työnhakija ei ole palvelun passiivinen vastaanottaja vaan yhteistyökumppani. Kun työtön työnhakija saa itse toimijuuden ja autonomian omasta työnhaustaan ja palveluita sen tueksi, hän voimaantuu. Kun palvelut kehitetään yhdessä työnhakijoiden kanssa ja he saavat antaa niistä palautetta, palvelut saadaan kehitettyä vastaamaan paremmin työnhakijoiden tarpeisiin. Tämä näkyi mallin pilotoinneissa kasvaneina työllistymislukuina.
Vaikka tulokset vaikuttivat lupaavilta, ihmiskeskeisyyden saamisessa työllistymispalveluihin on haasteensa, jotka vaikuttivat olevan hyvin samanlaisia maasta riippumatta. Käytännön rajoitteet kuten resurssien niukkuus ja säädökset rajoittavat työllistymispalveluiden kehittämistä ihmiskeskeisempään suuntaan. Etenkin byrokratia koettiin haasteena. Ihmiskeskeinen lähestymistapa työllistymispalveluissa koettiin riskinä, eikä sille sen vuoksi haluttu antaa mahdollisuutta.
Koronapandemia kuitenkin osoitti, että tarvittaessa pystytään hyvinkin nopeasti ja joustavasti muuttamaan yhteiskunnan rakenteita ja mukautumaan uuteen tilanteeseen. Koronapandemia myös lisäsi digitaalisten työkalujen käyttöä, mitkä voivat toimia apuna toiminnan tehostamisessa ja helpottaa resurssien niukkuutta. Esimerkiksi Kreikassa kokeiltiin mallia, jossa työnhakija sai varata palveluaikoja verkkopalvelusta oman tarpeensa mukaan.
Omana haasteenaan on, että ihmiskeskeisyyden saaminen työllistymispalveluihin ei ole kehitysprojekti vaan edellyttää pysyvää muutosta. Sekä yksilöiden että yhteiskunnalliset tilanteet muuttuvat, mikä synnyttää uusia tarpeita. Tämä tarkoittaa, että tarpeiden kartoitusta ja työllistymispalveluiden kehitystä pitäisi toteuttaa jatkuvasti. Tiedon ja palautteen keruun jatkuvuus on oleellinen osa palvelun toimintaa ja mahdollistaa sen mukautumisen muuttuviin tilanteisiin.
Tämä vaatisi ajattelutavan muuttamista siitä, mitä työllistymispalvelut käytännössä ovat. Kuitenkin, jos niiden pääasiallinen tarkoitus on saada ihmisiä työllistymään, ei ihmisen ohittaminen palvele kenenkään tarpeita. Siksi ihmiskeskeinen lähestymistapa olisi luonteva lähtökohta työllistymispalveluille, joiden ydinajatuksena olisi auttaa ihmisiä työllistymään.
VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön -hankkeessa pyritään digitaalisen ja vihreän työn osaamisen vahvistamiseen innovoinnin, fasilitoinnin, palvelumuotoilun, ennakoinnin sekä neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Käytännön toimenpiteinä ovat erilaiset työpajat ja aiheeseen liittyvien julkaisujen tuotto. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Helsingin kaupungin työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntijat.
