Millaista on ikääntyminen muuttuvassa maailmassa? Tiedätkö, miten torjua ja ehkäistä ikäsyrjintää? Oletko pohtinut, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ikääntyneisiin? Näitä teemoja pohdittiin kesäkuussa Tukholmassa järjestetyssä gerontologian kongressissa. Laurean Ikäkyky-hankkeesta mukana olivat TKI-asiantuntija Inna Lisko ja Helsingin yliopistossa graduaan viimeistelevä Karoliina Aho.
Tukholmassa järjestettiin 12.–14.6.2024 järjestyksessään 27. pohjoismainen gerontologian kongressi (Nordic Congress of Gerontology, NKG). Yleensä joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma kokosi yhteen yli 800 osallistujaa 44 maasta (Karolinska Institutet 2024).
Ruotsin kuningatar Silvia avasi Tukholmassa 2024 järjestetyn pohjoismaisen gerontologian kongressin. Kuva: Inna Lisko
Erityisen puhuttelevia olivat Maailman terveysjärjestössä (WHO) toimivan lääketieteen tohtori Vânia de la Fuente-Núñezin ikäsyrjintää sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) terveysosaston johtaja Jan Semenzan ilmastonmuutosta käsittelevät pääpuheenvuorot, joihin syvennytään seuraavaksi.
Ikäsyrjintä
Ageismilla eli ikäsyrjinnällä tarkoitetaan sitä, että ajattelemme stereotyyppisesti, tai toimimme muita kohtaan syrjivästi iän perusteella (WHO 2021). Suomessa lähes puolet (n. 47 %) koki ikäsyrjinnän 55-vuotiaita tai sitä vanhempia kohtaan olevan hyvin tai melko yleistä vuonna 2015 (WHO 2021).
Oletko ajatellut, että ilmaisu ”ok, boomer” ja automaattinen äänenvoimakkuuden kasvattaminen vanhalle ihmiselle puhuessa ovat nekin ikäsyrjinnän muotoja? Entä oletko voinut välttyä siltä keskustelulta, että ikääntyneitä syrjitään työmarkkinoilla?
De la Fuente-Núñez kuvasi ikäsyrjinnän näkyvän huomiotta jättämisenä ja mitätöimisenä. Se voi näkyä myös siten, ettemme saa oikeaa diagnoosia tai lääketieteellistä hoitoa pelkästään siksi, että olemme tietynikäisiä.
Ikäsyrjintää voi torjua ja ennaltaehkäistä politiikkaohjelmien ja lainsäädännön lisäksi koulutuksella sekä lisäämällä eri-ikäisten välistä yhteistyötä. Keskeisenä viestinä oli, että meidän kaikkien tulisi toimia ikäsyrjinnän ehkäisemiseksi. Erityisen tärkeänä De la Fuente- Núñez näki median roolin ikäsyrjinnän kitkemisessä.
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset
Ilmastonmuutos aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia terveyteemme ja hyvinvointiimme. Äärimmäinen kuumuus lisää helteen aiheuttamia terveyshaittoja, joille ikääntyneet ovat alttiimpia kuin muu väestö.
Jan Semenza toi esityksessään esille muun muassa vuonna 1995 Yhdysvaltoja koetelleen lämpöaallon, jonka seurauksia Chicagossa hän oli tutkimusryhmineen selvittäneet (Semenza ym. 1996). Tulokset osoittivat, että terveydellisten syiden lisäksi lämpöaaltokuoleman riski oli suurempi henkilöillä, jotka asuivat yksin, jotka eivät poistuneet päivittäin asunnostaan, tai jotka asuivat asunnon ylimmissä kerroksessa verrattuna lämpöaallosta selvinneisiin verrokkihenkilöihin. Kuolemalta suojaavia tekijöitä olivat puolestaan sosiaaliset kontaktit ja ryhmäaktiviteetit, toimiva ilmastointi ja liikenneyhteyksien saavutettavuus. Huomionarvoista oli, että myös lemmikillä oli lämpökuolemalta suojaava vaikutus.
Säähän liittyvät tapaturmat sekä siitepölyn ja ilmansaasteiden lisääntyminen vaikuttavat myös terveyteemme. Ikääntyneet ovat kuumuuden lisäksi alttiimpia infektiotaudeille. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän elintarvikkeiden, veden ja hyönteisten välityksellä tarttuvia tauteja.
Semenza korosti esityksessään sopeutumisen merkitystä ilmastonmuutokseen varautumisessa. Erityisen tärkeää sopeutuminen on terveydenhuollossa.
Minkä aihepiirin tuloksia Laureasta esiteltiin?
Laureasta kongressissa esiteltiin tuloksia Kelan rahoituksella käynnissä olevasta hankkeesta Ikääntyvän väestön toimintakyky, kuntoutus ja terveysetuudet vuosina 2017–2021 (Ikäkyky). Karoliina Aho tarkasteli posterissaan, mitkä työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä haluun eläköityä mahdollisimman varhain ikääntyvillä eurooppalaisilla työntekijöillä. Näitä tuloksia pääsee näkemään pian, kun Karoliinan gradu valmistuu. Karoliinan matkan Tukholmaan mahdollisti Espoon Seudun Kulttuurisäätiö.
Inna Lisko tarkasteli posterissaan toiminnanrajoitteita eri työllisyysasemassa olevilla 50-vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä vuosien 2017–2022 välisenä aikana, sekä miten koronapandemia ja siihen liittyvien rajoitusten tiukkuus ympäri Eurooppaa olivat yhteydessä muutoksiin toiminnanrajoitteissa. Näitä tuloksia puolestaan pääsee näkemään, kun ne julkaistaan kansainvälisessä tieteellisessä vertaisarvioidussa lehdessä.
Kongressi kokemuksena
Kokemuksena kongressi oli hyvin mieluinen niin Aholle kuin Liskolle. Näkökanta tapahtumaan oli kuitenkin näillä eri taustat omaavilla kongressikävijöillä hyvin erilainen. Siinä missä Liskolle kyseinen kongressi on vuosien saatossa tullut hyvin tutuksi ja kotoisaksi, oli tämä Aholle ensimmäinen kerta päästä kokemaan, millaista on olla isossa kansainvälisessä tieteellisessä kongressissa.
Karoliina Aho pitämässä ensimmäistä esitystään tieteellisessä kongressissa gradutuloksistaan. Kuva: Inna Lisko
Kongressi osoitti, kuinka monipuolista ja monitieteistä tutkimusta ikääntymisestä tehdään. Oman esityksen pitäminen oli jännittävä, mutta todella hieno kokemus, Aho toteaa.
Tämä on ihan suosikkitapahtumani! Tieteellinen taso on korkea ja ihanaa ja antoisaa on päästä näkemään vanhoja tuttuja vuosien varrelta sekä vaihtamaan kuulumisia ja tutkimusajatuksia! Lisko iloitsee.
Inna Liskon ja japanilaisen Rumi Kozakain iloinen jälleennäkeminen Tukholmassa.
Kuva: Rumi Kozakai
Lopuksi
Muuttuvan maailman teemat olivat esillä konferenssin symposiumeissa, suullisissa esityksissä ja postereissa. Maailma globalisoituu, monimuotoistuu, ilmasto lämpenee, teknologia ja lääketiede kehittyvät, ihmiset elävät pidempään, työurat pitenevät, eläkkeelle siirtyminen myöhentyy ja muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa.
Tunnistamalla sen, miten maailma muuttuu, voimme varautua paremmin tulevaisuuteen. Tähän tarvitsemme tutkijoiden lisäksi poliittisia päättäjiä ja käytännön toimijoita, mutta ennen kaikkea eri-ikäisiä ihmisiä.
Ruotsin kuningatar Silvian avauspuheenvuoron sanoin: ”ikääntyminen muuttuvassa maailmassa edellyttää luovaa ajattelua ja yhdessä toimimista”. Näin todellakin on!
Lähteet
- De la Fuente-Núñez, V. 2024. Ageism: a public health issue. Viitattu 3.10.2024. https://www.youtube.com/watch?v=rHaGnncBO9M&t=1657s
- Karolinska Institutet. 2024. KI gathers 800 delegates to international conference on ageing research. Viitattu 3.10.2024. https://news.ki.se/ki-gathers-800-delegates-to-international-conference-on-ageing-research
- Semenza, J. 2024. Health impacts from climate change. Viitattu 3.10.2024. https://www.youtube.com/watch?v=-Om3veIAlRo
- Semenza, J., Rubin, C., Falter, K., Selanikio, J., Flanders, W., Howe, H., Wilhelm, J. 1996. Heat-related deaths during the July 1995 heat wave in Chicago. The New England Journal of Medicie 335(2), 84-90. Viitattu 3.10.2024. https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJM199607113350203?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200www.ncbi.nlm.nih.gov
- WHO. 2021. Global report on ageism. Geneva: World Health Organization. 3.10.2024. https://www.who.int/publications/i/item/9789240016866
