Ikääntyneet hoitajat ovat työyhteisön voimavara, mutta tutkimusta on tehty vähän ikääntyneiden hoitajien osaamisesta ja koulutustarpeista. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata yli 55 vuotta täyttäneiden hoitajien näkemyksiä heidän osaamisestaan ja koulutustarpeistaan hoitotyössä. Tavoitteena on, että tuotettua tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa ikääntyneille hoitajille muotoiltuja työtehtäviä ja koulutuksia.

Ikääntyneillä hoitajilla on tyypillisesti pitkän työuran aikana kertynyttä osaamista (Li, Sun, D., Wana, Chena & Sun, J. 2020; Haines, Evans, Timmons & Cutler 2021; Jangland, Gunningberg & Nyholm 2021). Tutkimusten mukaan ikääntyneet hoitajat jakavat kokemusperäistä osaamistaan mielellään työyhteisöissään muille kollegoille (Ang ym. 2017; Li ym. 2020; Montayre ym. 2023). Parhaimmillaan osaamisen jakaminen voi olla molemmin puolista myös nuoremmalta vanhemmalle kollegalle tapahtuvaa. Aikaisemmat tutkimukset kuvaavatkin, että nuoremmat hoitajat auttavat ikääntyneitä hoitajia erityisesti teknologian käytössä (Ang ym. 2017). Puolestaan ikääntyneiden hoitajien osaamista ja koulutustarpeita on tutkittu vähän kansainvälisesti.

Tutkimusaineisto, sen keruu ja analysointi

Aineisto kerättiin EMERIT – Emerita- ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa –hankkeessa (ESR+ 2023–2025) yksilöhaastatteluina ja sähköisellä kyselyllä syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. Tutkimukseen osallistujat työskentelivät yhdessä erikoissairaanhoidon organisaatiossa ja yhdessä hyvinvointialueen kotihoidon organisaatiossa. Haastatteluun osallistui 18 ja kyselyyn 37 terveydenhuollon ammattilaista, joista kaikki olivat ainakin 55 vuotta täyttäneitä. Tässä tutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaiset olivat perushoitajia/lähihoitajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, röntgenhoitajia ja suuhygienistejä. Heitä kutsutaan myöhemmin tässä artikkelissa ikääntyneeksi hoitajaksi.

Haastattelut toteutettiin kasvotusten tai etäyhteydellä Microsoft Teams-ohjelmalla tutkimukseen osallistujille sopivana aikana. Haastatteluaineiston litterointiin käytettiin EMERIT-hankkeen ulkopuolista palvelua. Litteroitu aineisto koostui 46 sivusta fontilla Times New Roman, kirjasinkoolla 12 ja rivivälillä 1,5. Aineistoa täydennettiin kyselyaineistolla, jota kertyi 5 sivua. Aineisto analysoitiin luokittelemalla samankaltaisia ilmaisuja ryhmiin. Tutkimusluvat aineiston keruuseen saatiin molemmista organisaatioista toukokuussa 2023 ja heinäkuussa 2023.

Tulokset

Ikääntyneiden hoitajien näkemykset osaamisestaan

Ikääntyneiden hoitajien osaamisesta tunnistettiin kuusi luokkaa, mitkä olivat monimuotoinen hoitotyön osaaminen ja ammatillinen varmuus, kokonaisuuksien hallintaosaaminen, kommunikointi ja vuorovaikutusosaaminen asiakkaiden kohtaamisessa, mentoroinnin ja kollegiaalisen tuen osaaminen, kokemusperäisen ja hiljaisen tiedon osaaminen sekä työhyvinvointi ja työelämätaitojen osaaminen.

Monimuotoinen hoitotyön osaaminen ja ammatillinen varmuus

Ikääntyneillä hoitajilla oli monimuotoista hoitotyön osaamista. He olivat tyypillisesti hoitaneet eri ikäisiä asiakkaita työhistoriansa aikana. Jolloin erilaisten sairauksien osaaminen oli myös vahvistunut. Toisaalta he kuvasivat osaamisen olevan myös sidoksissa omaan erikoisalaansa tai osaaminen oli yksilöllistä. Esimerkiksi heillä oli osaamista mielenterveystyöstä, syöpäsairauksista, lääkehoidosta, haavoittuvien asiakasryhmien kanssa kommunikoinnista ja hoitoprosesseista. Lisäksi asiakkaan havainnointitaidot ja voinnissa tapahtuvien muutosten ennakointi kuvattiin heidän vahvuutenansa. Toisaalta myöhemmällä iällä hoitotyöhön hakeutuneella hoitajalla saattoi olla aiemman ammatin kautta kertynyttä osaamista esimerkiksi it-taidoista.

Ikääntyneillä hoitajilla oli työuran aikana kertynyttä ammatillista varmuutta, ja sen myötä he luottivat omaan arviointikykyynsä hoitotyössä. Heidän syvällistä hoitotyönsä kokemusta kuvasti myös se, että heillä oli sellaista osaamista, mitä ei tapahtunut välttämättä päivittäin hoitotyössä. Toisaalta ikääntyneet hoitajat kuvasivat avoimesti työssä esiintyneitä haasteita ja omia epäonnistumisia. Sillä he halusivat välittää työyhteisöissä viestiä, että virheitä voi sattua ja niistä voi myös oppia.

Kokonaisuuksien hallintaosaaminen

Ikääntyneillä hoitajilla oli kokonaisuuksien hallintaosaamista, mikä ilmeni erilaisissa hoitotyön tilanteissa. He pystyivät tarkastelemaan asiakasta kokonaisuutena. Osaaminen näkyi asiakkaan havainnointina kokonaisvaltaisesti, esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavan asiakkaan kohdalla. He osasivat kiinnittää huomiota myös sellaisiin asioihin, joista asiakas ei puhunut.

Kommunikointi ja vuorovaikutusosaaminen asiakkaan kohtaamisessa

Ikääntyneiden hoitajien kuvauksissa ilmeni, että he osasivat kohdata asiakkaan rauhallisesti ja luontevasti, sillä heillä oli pitkä kokemus erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta. Heidän sosiaalinen osaamisensa näkyi myös kykynä olla läsnä olevana asiakastilanteissa.

Mentoroinnin ja kollegiaalisen tuen osaaminen

Ikääntyneillä hoitajilla oli mentorointi ja perehdytysosaamista. Ikääntyneiden hoitajien läsnäolo ja heidän laaja tietonsa rauhoitti työyhteisöä. Joillakin ikääntyneillä hoitajilla oli myös työnohjauksellista koulutusta suoritettuna. Ikääntyneet hoitajat reflektoivat mielellään nuorempien kollegojen kanssa asiakastilanteita ja mitä ajatuksia ne herättivät nuoremmissa kollegoissa, erityisesti haastavissa asiakastilanteissa. Ikääntyneet hoitajat tarjosivat kollegiaalista tukea kollegoilleen sekä loivat positiivista asennekulttuuria työyhteisössä. He halusivat välittää omalla asenteellaan nuoremmille kollegoille, että ikääntyneenäkin voi olla vielä kiinnostunut omasta työstään.

Kokemusperäisen ja hiljaisen tiedon osaaminen

Useat ikääntyneet hoitajat kuvasivat heillä olevan kokemusperäistä ja hiljaista tietoa hoitotyöstä sekä eletyn elämän kautta kertynyttä tietoa, mitä ei hoitotyön kirjoista opi. Elämänkokemus näkyi esimerkiksi asiakkaiden kohtaamisissa. He kuvasivat, että saivat helpommin kontaktin asiakkaaseen kuin nuoremmat kollegat. Heille oli kehittynyt hyvä ihmistuntemus.

Työhyvinvointi ja työelämätaitojen osaaminen

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat heidän useiden vuosien työkokemuksen auttavan työssä jaksamisen huomioimisessa. Heillä oli tietoa ja osaamista työssä jaksamisen keinoista. Vastauksissa ilmeni, että heillä oli myös hyvät työelämätaidot. He osasivat toimia moniammatillisessa tiimissä ja heillä oli hyvät ammatilliset verkostot. He olivat sitoutuneita työhönsä ja heillä oli hyvä työmotivaatio. Pitkän työkokemuksen myötä heillä oli kehittyneet ongelmanratkaisutaidot, asioiden ennakointiosaaminen, ja he sietävät itsessään epävarmuuden tunteita. Heillä oli myös rohkeutta tuoda näkemyksiään esille työyhteisöissä.

Ikääntyneiden hoitajien näkemykset koulutustarpeistaan

Ikääntyneiden hoitajien koulutustarpeissa tunnistettiin kolme luokkaa, mitkä olivat aikaisemmin opitun tiedon päivittäminen hoitotyöstä, teknologiaan liittyvä koulutus ja työssä jaksamisen huomiointiin liittyvä koulutus.

Aikaisemmin opitun tiedon päivittäminen hoitotyöstä

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että tarvitsevat samanlaista koulutusta kuin nuoremmatkin hoitajat. Hoitotyön ala on kehittyvää ja hoitotyön käytännöt saattavat muuttua ja siten vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä. Esimerkiksi sairauksien hoidosta ja uusista lääkkeistä tarvittiin jatkuvasti koulutusta. Lisäksi ikääntyneet hoitajat kuvasivat kaikille hoitajille iästä riippumatta toteutettavia koulutuksia, kuten ensiavun ja lääkehoidon koulutukset. Koulutustarpeet myös vaihtelivat merkittävästi ikääntyneillä hoitajilla, osa koki tarvitsevansa esimerkiksi koulutusta ravitsemukseen liittyen, apuvälineisiin, päivitettyihin lakeihin ja asetuksiin. Vastauksissa ilmeni myös hoitotyön erikoisalojen erilaisuus, jolloin vastaajat toivoivat myös heidän yksikköönsä räätälöityjä koulutuksia. Joissakin hoitotyön yksiköissä kohdattiin paljon englannin kielellä asioivia asiakkaita, jonka vuoksi toivottiin päivitystä englannin kieleen.

Teknologiaan liittyvä koulutus

Valtaosa ikääntyneistä hoitajista kuvasivat tarvitsevansa koulutusta teknologiaan liittyen. Tällä he tarkoittivat tietoteknisten taitojen vahvistamista, uusien laitteiden ja ohjelmien käyttöönottoon liittyvää koulutusta (esim. Excel, potilastietojärjestelmä). Osa ikääntyneistä hoitajista kuvasi, että tarvitsevat muulle ryhmälle toteutetun tietoteknisen koulutuksen lisäksi vielä lisäohjausta. Esimerkiksi itsenäinen tutustuminen materiaaleihin ei riittänyt, vaan tarvittiin ohjausta kouluttajalta. Koulutukseen tarvittiin myös riittävästi aikaa, jotta asiat omaksutaan.

Työssä jaksamisen huomiointiin liittyvä koulutus

Ikääntyneet hoitajat kokivat, että tarvitsevat koulutusta omaan jaksamiseen niin fyysiseen kuin psyykkiseen. Vastauksissa ilmeni lisäkoulutuksen tarve ergonomiaan liittyen.

Johtopäätökset

Tämän tutkimuksen mukaan ikääntyneillä hoitajilla on paljon osaamista ja se vaihtelee myös yksilöllisesti. Erityisesti heillä on paljon kokemusperäistä ja hiljaista tietoa hoitotyöstä sekä mentorointiosaamista. Tässä tutkimuksessa mentoroinnin ja kollegiaalisen tuen kautta tuettiin myös nuorempia hoitajia hoitotyön henkisessä kuormittavuudessa. Tämä on tärkeä voimavara hoitotyössä, koska hoitotyö voi olla henkisesti ja fyysisesti raskasta. Tämän perusteella voidaan päätellä, kun nuoremmat hoitajat saavat tarvitsevansa tuen työyhteisöistä, se voi edistää myös heidän alalla pysymistään. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden uusille työtehtäville ikääntyneille hoitajille.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että ikääntyneet hoitajat tarvitsevat yhtä lailla koulutusta kuin nuoremmatkin hoitajat. Puolestaan ikääntyneille hoitajille suunnatuissa koulutuksissa on suositeltavaa huomioida, että koulutus on kestoltaan riittävän pitkä ja suositaan ohjausta koulutuksen aikana. Esimerkiksi kaikille ikääntyneille hoitajille ei välttämättä sovi itsenäinen tutustuminen materiaaleihin, kun opetellaan uutta teknologiaa. Tiedetään myös, että iän myötä terveydelliset haasteet saattavat lisääntyä. Sen vuoksi on suositeltavaa tarjota myös koulutusta työhyvinvoinnin tukemiseen.

Lähteet

• Ang, SY., Ayoob, S.B.M., Hussain, N.B.S., Uthaman, T., Adenan, H., Chiang, P., Ong, L.T., Fong, M.K. & Ostbye, T. 2017. Challenges faced by older nurses in Singapore: a mixed methods study. International Nursing Review 64, 502–510.
• Haines, S., Evans, K., Timmons, S. & Cutler, E. 2021. A service improvement project of a legacy nurse programme to improve the retention of late career nurses. Journal of Research in Nursing 26(7), 648–681.
• Jangland, E., Gunningberg, L. & Nyholm, L. 2021. A mentoring programme to meet newly graduated nurses’ needs and give senior nurses a new career opportunity: A multiple-case study. Nurse Education in Practice 57, 103233.
• Li, H., Sun, D., Wana, Z., Chena, J. & Sun, J. 2020. The perceptions of older nurses regarding continuing to work in a nursing career after retirement: A qualitative study in two Chinese hospitals of different levels. International Journal of Nursing Studies 105, 103554.
• Montayre, J., Knaggs, G., Harris, C., Li, W., Tang, L(M)., de Almeida Neto, A. & Antoniou, M. 2023. What interventions and programmes are available to support older nurses in the workplace? A literature review of available evidence. International Journal of Nursing Studies 139,104446.