Ikääntyneiden hoitajien näkemykset vaikutusmahdollisuuksistaan omaan työhön ja työnkuvaan vaihtelevat. Mikä kertoo myös siitä, että hoitotyön yksiköt ovat erilaisia ja toimintatavat saattavat niissä erota. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata ikääntyneiden hoitajien näkemyksiä heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan työhön ja työnkuvaan.

Tutkimuksen lähtökohdat

Ikääntyneet hoitajat ovat suuri joukko hoitotyön työvoimasta ja he eläköityvät lähivuosina merkittävästi (Tevameri 2021). Tutkimukset ovat tunnistaneet, että ikääntyneillä hoitajilla on laajaa osaamista ja kykyä työskennellä hoitotyössä vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeen (Li, Sun, D., Wana, Chena & Sun, J. 2020). Ikääntymiseen saattaa kuitenkin liittyä terveydellisiä ja iän tuomia muutoksia (Clendon & Walker, 2016; Ryan, Bergin & Wells 2017; Kaewpan & Peltzer, 2019; Li ym. 2020; Denton, Evans & Xu 2021; Sousa-Ribeiro, Persson, Sverke & Lindfors 2022). Näihin muutoksiin on merkityksellistä puuttua, jotta ikääntyneen hoitajan työkyky ja hyvinvointi säilyy, sekä he jaksavat pysyä hoitotyössä ainakin eläkeikään asti. Tähän yhtenä ratkaisuna on työn muotoilu, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi joustavilla ja kevennetyillä työjärjestelyillä (Montayre ym. 2023). Puolestaan ikääntyneiden hoitajien vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työnkuvaan on selvitetty vähän aikaisemmissa tutkimuksissa. Tästä tiedosta voivat hyötyä terveydenhuollon organisaatiot kehittäessä ikääntyneiden hoitajien työnkuvia ja laajemminkin hoitotyön kehittämisessä.

Aineisto ja sen keruu

Aineiston keruu suoritettiin yksilöhaastattelemalla kahden terveydenhuollon organisaation (erikoissairaanhoito ja hyvinvointialueen kotihoito) 18 yli 55-vuotta täyttänyttä hoitajaa syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. Yli 55-vuotiaita hoitajia kutsutaan tässä tutkimuksessa ikääntyneiksi hoitajiksi, sisältäen ammattinimikkeitä perushoitaja/lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja röntgenhoitaja. Yksilöhaastattelut toteutettiin joko kasvotusten tai etäyhteydellä Microsoft TEAMS-ohjelmalla osallistujalle sopivana ajankohtana, jonka jälkeen haastatteluaineisto litteroitiin käyttäen Laurean ulkopuolista palvelua. Litteroitu aineisto koostui 51 sivusta, ja aineisto analysoitiin luokittelulla. Tutkimusluvat saatiin molemmista organisaatioista ennen aineiston keruuta. Tutkimus toteutettiin osana EMERIT – Emerita- ja Emeritushoitajat voimavarana hoitajapulassa –hanketta (ESR+ 2023–2025).

Tulokset

Vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja työnkuvaan

Vaikutusmahdollisuus oman työn sisältöön

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja työtehtävän valintaan. Joissakin yksiköissä he saivat toivoa työtehtäviä toivelistan kautta. Toisaalta ikääntyneet hoitajat kokivat, että heillä oli vaikutusmahdollisuus oman työn sisältöön hoitajan työn monipuolisuuden kautta. Se sisälsi monipuolisia tehtäviä, kuten haavanhoitoa, akuutisti sairaanpotilaan hoitoa. He kuvasivat, että heillä oli myös vaikutusmahdollisuus vaihtaa ennalta sovittua työtehtävää kollegan kanssa yhdessä sopien. Lisäksi he saivat vaikuttaa, miten tekevät potilaan hoidon. Yhtenä työtehtävänä kuvattiin mahdollisuus ohjata nuorempia hoitajia.

Vaikutusmahdollisuus työaikajärjestelyihin

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että heillä oli vaikutusmahdollisuus työvuorojen ja lomien suunnitteluun työyhteisön kesken autonomisen työaikasuunnittelun kautta. Kuvauksissa ilmeni, että työntekijät pystyivät sopimaan lomista joustavasti. Joissakin yksiköissä lomista sopiminen toteutui kiertävän listan mukaisesti, jolloin ajateltiin sen olevan oikeudenmukainen kaikkia työntekijöitä kohtaan. He kuvasivat, että he saivat vaikuttaa osa-aikatyön ja lyhyemmän työpäivän tekemiseen. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevät hoitajat kuvasivat tekevänsä tyypillisesti 60–80 prosenttista työaikaa tai työpäivä oli kestoltaan 6 tuntia. Terveydelliset syyt olivat usein syitä tehdä lyhempää työaikaa. Erityisesti eläkkeellä olevat hoitajat saivat itse päättää työmääränsä keikkatyötä tehdessään. Ikääntyneet hoitajat kokivat, että pystyivät vaikuttamaan työaikoihin ja saivat niitä toivoa. He pystyivät vaikuttamaan tekevätkö aamu-, ilta- tai yövuoroa.

Vaikutusmahdollisuus oman työn muokkaamiseen

Ikääntyneet hoitajat kokivat, että heillä oli vaikutusmahdollisuus työn muokkaamiseen työnantajan luvalla tai työterveysneuvotteluiden kautta. Työn muokkaamisen mahdollisuudet kuvattiin erilaisina riippuen siitä, millaisessa hoitoympäristössä työskenteli. Esimerkiksi, jos työn luonteeseen sopi tehdä etätöitä, niin se oli mahdollista. Ikääntyneet hoitajat kokivat, että etäpäivistä oli hyötyä jaksamiseen ja parempaan uneen. Myös raskasta potilastyötä pystyttiin keventämään, jolloin ei tarvinnut esimerkiksi nostella potilaita. Ikääntyneen hoitajan osaaminen ja koulutus ratkaisi sen, että pystyikö hän esimerkiksi siirtymään hoitotyöstä hallinnollisiin tehtäviin. Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että työaikojen joustoa oli myös henkilökohtaisten syiden vuoksi.

Vaikutusmahdollisuus terveyttä tukeviin menetelmiin ja hoitoympäristöön

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että heidän työssään huomioitiin heidän terveydelliset ja hoitoympäristöön liittyvät tekijät, mitkä saattavat vaikuttaa heidän työnsä tekemiseen. Näitä terveydellisiä rajoitteita huomioitiin työn suunnittelussa, joita tyypillisimpiä olivat tuki- ja liikuntaelimistön rajoitteet. Heidän ei tarvinnut osallistua raskaisiin hoitotilanteisiin ja työyhteisöissä mahdollistettiin sähköpöytien käyttö.

Ikääntyneet hoitajat kokivat, että heillä oli vaikutusmahdollisuus hoitoympäristöön. Esimerkiksi, jos hoitajien työssä esiintyi potilaan kotona tapahtuvia käyntejä. He pystyivät sopimaan työntekijöiden kesken, kuka hoitaja menee sellaisiin paikkoihin, joissa potilaalla on kotona lemmikkieläin tai potilas on tupakoiva (Taulukko 1.).

Vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja työnkuvaan	Vähäinen vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja työnkuvaan
Vaikutusmahdollisuus oman työn sisältöön	Vähäinen vaikutusmahdollisuus oman työn sisältöön
Vaikutusmahdollisuus työaikajärjestelyihin	Vähäinen vaikutusmahdollisuus työaikajärjestelyihin
Vaikutusmahdollisuus oman työn muokkaamiseen	Vähäinen vaikutusmahdollisuus oman työn muokkaamiseen
Vaikutusmahdollisuus terveyttä tukeviin menetelmiin ja hoitoympäristöön

Taulukko 1. Ikääntyneiden hoitajien näkemykset vaikutusmahdollisuuksistaan omaan työhön ja työnkuvaan

Vähäinen vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja työnkuvaan

Vähäinen vaikutusmahdollisuus oman työn sisältöön

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että heillä oli vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön. Mikä ilmeni siten, että ei pystynyt vaikuttamaan ketä potilasta hoitaa.

Vähäinen vaikutusmahdollisuus työaikajärjestelyihin

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että heillä oli vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työaikajärjestelyihin, erityisesti 100 prosentin työaikaa tekevien hoitajien kohdalla. Ikääntyneet hoitajat kuvasivat heillä olevan käytössä autonominen työaikasuunnittelu, mutta siitä huolimatta työvuoroihin ja lomiin pystyi vähäisesti vaikuttamaan. He kuvasivat, että päällekkäisiä toiveita esiintyi paljon ja kaikki työntekijät eivät joustaneet työvuorotoiveistaan.

Vähäinen vaikutusmahdollisuus oman työn muokkaamiseen

Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että heillä oli vähäiset vaikutusmahdollisuudet oman työn sisällön ja tehtävän muokkaamiseen perinteisessä hoitajan työssä. He kuvasivat, että hoitajan työ on kokonaisvaltaista, jolloin jotakin tehtävää ei voi potilaan kohdalla jättää hoitamatta. Hoitotyö on tyypillisesti potilaan lähellä työskentelyä. Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että joitakin sairauslomia olisi voinut välttää työtä muotoilemalla. Esimerkiksi olisi voitu, miettiä sellaisia työtehtäviä, joita voi etänä tehdä. Ikääntyneet hoitajat kuvasivat, että kaikilla ei ollut mahdollisuutta etätyön tekemiseen tai muotoiltuihin työtehtäviin. Lisäksi työn keventämisen mahdollisuudet koettiin vähäisenä.

Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

Tämän tutkimuksen mukaan ikääntyneiden hoitajien näkemykset vaikutusmahdollisuuksistaan omaan työhön ja työnkuvaan vaihtelevat. Mitä saattaa selittää myös se, että organisaatiot ja niiden sisällä olevat hoitotyön yksiköt ovat erilaisia työn luonteeseen nähden ja myös ikärakenne saattaa niissä vaihdella. Esimerkiksi jokaisessa hoitotyön yksikössä ei ole työn luonteen vuoksi mahdollista tehdä etätyötä tai osaamisen/koulutuksen vuoksi hoitajaa ei voi siirtää hoitotyöstä hallinnollisiin tehtäviin.

Tutkimus kuvasi kuitenkin laadullisesti kattavasti ja monipuolisesti monesta näkökulmasta ikääntyneiden hoitajien näkemyksiä vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön ja työnkuvaan. Tämän tiedon avulla voidaan kehittää myös ikääntyneille hoitajille mielekkäitä työjärjestelyitä. Millä saattaa olla merkitystä kokonaisuudessaan myös työn mielekkyyden kokemukseen, mikä on yhteydessä motivaatioon jatkaa työntekoa vanhemmalla iällä. Tutkimus tuotti myös tietoa yleisesti hoitotyön luonteesta, mikä saattaa tarjota konkreettista tietoa alalle hakeutuvalle.

Lähteet

• Clendon, J. & Walker L. 2016. Nurses aged over 50 and their perceptions of flexible working. Journal of Nursing Management 24, 336–346.
• Denton, J., Evans, D. & Xu, Q. 2021. Being an older nurse or midwife in the healthcare workplace–a qualitative descriptive study. Journal of Advanced Nursing 77 (11), 4500–4510.
• Kaewpan, W. & Peltzer, K. 2019. Nurses’ intention to work after retirement, work ability and perceptions after retirement: a scoping review. The Pan African Medical Journal, 17; 33:217.
• Li, H., Sun, D., Wana, Z., Chena, J. & Sun, J. 2020. The perceptions of older nurses regarding continuing to work in a nursing career after retirement: A qualitative study in two Chinese hospitals of different levels. International Journal of Nursing Studies 105, 103554. 
• Montayre, J., Knaggs, G., Harris, C., Li, W., Tang, L(M)., de Almeida Neto, A. & Antoniou, M. 2023. What interventions and programmes are available to support older nurses in the workplace? A literature review of available evidence. International Journal of Nursing Studies 139,104446.
• Ryan, C., Bergin, M. & Wells, J. 2017. Valuable yet Vulnerable—a review of the challenges encountered by older nurses in the workplace. International Journal of Nursing Studies 72, 42–52.
• Sousa-Ribeiro, M., Persson, L., Sverke, M. & Lindfors, P. 2022. Approaching retirement: A qualitative study of older nursing assistants’ experiences of work in residential care and late-career planning. Journal of Aging Studies, 60, 100994.
• Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2021:2.