Those who can make you believe absurdities, can make you commit atrocities (Voltaire).Tällä artikkelilla osallistutaan ilmaisun- ja sananvapaudesta käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Artikkelissa pohditaan ilmaisunvapauden nykytilaa ja edellytyksiä korkeakouluissa. Laureassa kuten kaikissa korkeakouluissa yksilöitä voitaisiin kannustaa voimakkaammin kriittisten näkökulmien ilmaisemiseen ja niistä keskustelemiseen. Kirjoituksen tarkoitus onkin rohkaista korkeakouluyhteisön jäseniä kehittämään ilmaisuaan ja puolustamaan kriittisiä näkemyksiään olipa kyseessä opetus, oppiminen tai TKI-toiminta.

Helsingin Sanomat julkaisi 16.2.2022 artikkelin, jossa paljastettiin Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan suunnittelevan nimittävänsä voimakkaita tunteita herättäviin tutkimusaiheisiin [1] erityisiä puhehenkilöitä mahdollisten mainehaittojen ehkäisemiseksi. Tiedekunnan henkilöstön mukaan voimakkaiden tunteiden ja mahdollisten mainehaittojen ennalta torjuminen ovat vastoin tieteellisen keskustelun peruseetosta, ja tieteellistä moniäänisyyttä ei pitäisi rajoittaa. (Parikka 2022.)

Totuus sattuu, sanotaan. Tieteen absoluuttisena tavoitteena on pyrkimys totuuteen. Jotta todellisuuden tieteellinen kuvaus olisi objektiivinen, tieteellisen tutkimuksen pitää olla sekä kriittistä että autonomista. Tämä tarkoittaa, että tieteellisen tiedon tavoittelun tulee olla riippumatonta sekä tutkijan ja tiedeyhteisön että tiedeyhteisön ulkopuolisista mielipiteistä. (Pekkanen 2000.) Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tasapainoilu näiden ulottuvuuksien välillä: ”Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua” (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4 § 1 momentti). Yhtäältä ammattikorkeakoulun tehtävänä on siis vastata työelämän vaatimuksiin, mutta toisaalta tutkimus on tarjottavan opetuksen perusta ja tutkimuksen tulisi olla riippumatonta.

Perustuslaissa (Suomen perustuslaki 731/1999, § 6) todetaan yhdenvertaisuudesta, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen [2], terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Professori Jukka Savolainen kuitenkin toteaa, että itsesensuuri on yleistä korkeakouluissa ja valtavirrasta poikkeavia syrjitään (Savolainen 2021). Täten välttely, kiertely, salailu ja lopulta itsesensuuriin ajautuminen johtavat valtavaan tieteen tappioon ja aiheuttavat kaappiin sulkemisen ongelman (Hankamäki 2020). Itsesensuuria harjoittava henkilö sisäistää näkökulmia julkisesta sensuurista ja siten pidättäytyy ilmaisemasta itseään (Cook & Heilmann 2013).

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistuksen artiklan 19 mukaan (YK): ”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta”. Perustuslaissa (Suomen perustuslaki 731/1999, § 12) todetaan vastaavasti sananvapaudesta: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä”. Toisin sanoen sekä kansallinen lainsäädäntö että yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus korostavat yksilön oikeutta ajatustensa ilmaisemiseen. Myös Laurea-ammattikorkeakoulun tuoreehko Eettinen toimintaohjeisto (Laurea 2020) korostaa avoimuutta, vastuullisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tehtyjen päätösten selkeää ja avointa viestintää, erilaisuuden arvostamista sekä aktiivista toimintaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Laureassa kuten kaikissa korkeakouluissa yksilöitä voitaisiin tietysti kannustaa voimakkaamminkin kriittisten näkökulmien ilmaisemiseen ja niistä keskustelemiseen.

Professori Savolainen (2021) toteaa osuvasti: ”Toisin kuin perheissä, tiedemaailmassa ei saa suosia omia lapsia tai muita läheisiä. Toisin kuin politiikassa, tieteessä on oltava puolueeton. Ja toisin kuin yritysmaailmassa, tieteellistä tietoa ei saa pimittää, vaan tulokset tulee julkaista avoimesti.” Laurea-ammattikorkeakoulun strategiassa (Laurea 2019) toimintaa ja työskentelyä ohjaavana arvona on avoimuus: ”Avoimuus merkitsee arvona kaikkien toimintojen läpinäkyvyyttä. Osaamista, tietoa ja materiaaleja jaetaan korkeakouluyhteisössä avoimesti.” Tieteellisestä näkökulmasta tarkastellen avoimuus tarkoittaa tutkimustulosten läpinäkyvää raportointia ja altistamista tiedeyhteisön kriittiselle arvioinnille. Tämän tulisi koskea kaikenlaisia tuloksia, siis myös sellaisia, jotka eivät välttämättä miellytä jokaisen mielipiteitä, tue vallanpitäjien pyrkimyksiä tai vastaa yhteiskunnallista eetosta.

Filosofian ja valtiotieteen tohtori Jukka Hankamäki (2020) käsittelee tutkimuksessaan median painostusta tiedejulkaisemiseen ja tiedeyhteisöön sekä poliittisen vallan medioitumista, jossa poliitikot pyrkivät mukautumaan viestinnällisiin ympäristöihin sosiaalisen pääoman vaihdolla: toimittajia ja tiedotusvälineitä myötäilemällä. Vastaavasti Helsingin Sanomien artikkelissa (Parikka 2022) Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen muistuttaa tieteen olevan kokonaiskuvan luomista erilaisten näkökulmien avulla, ja siten puheoikeuden myöntäminen vain joillekin tiedeyhteisön jäsenille voisi johtaa yksipuoliseen ja vääristyneeseen tilannekuvaan. Karvonen toteaa: ”Viime kädessä opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa yliopistojen rehtoreita. Ja tiedekuntien dekaanit ovat rehtoreiden alamaisia, joiden on hyvä miellyttää rehtoreita.” Puolimatka (1999) esittääkin kasvatuksen uhkaksi rajoittumisen pelkästään taloudellisten arvojen ja yhteiskunnallisen menestyksen ympärille.

Korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön ilmaisunvapauden kannalta on tärkeää välttää vakaumuksellisuutta tai ideologisuutta, joihin sisältyy väistämättä ideologisia arvostuksia. Arvostukset ovat ihmisten yksilöllisesti antamia merkityksiä arvoille [3]. Arvostukset ovat henkilökohtaisia ja subjektiivisia asioita, joita arvostava henkilö haluaa ja tavoittelee nimenomaan omalle itsellensä (Purjo 2014). Ongelma syntyy, kun arvostuksista, siis yksilöllisistä näkemyksistä, johdetaan ”arvopohjaan”, ”sananvastuuseen” ja ”yhteisönormeihin” verhoiltuja konstruktioita, joilla pyritään hallitsemaan ja rajoittamaan yksilöiden vapaata ilmaisua. Koulutuksessa tämä voi ilmetä indoktrinaationa. Kasvatusfilosofiassa indoktrinaatiolla tarkoitetaan eettisesti arveluttavaa opetustapaa, jossa indoktrinoivaa opetusta saanut oppija ei pysty itsenäisesti arvioimaan opetussisältöjen pätevyyttä. Indoktrinaatiota voidaan kuvata myös yksinkertaistavaksi, yksisuuntaiseksi, harhaanjohtavaksi ja piilovaikutteiseksi opetustavaksi. (Puolimatka 1997.)

Sokrateen (Platon 1999) mukaan kriittinen ajattelu ei toteudu parhaiten yksin, vaan vuoropuhelussa muiden ihmisten kanssa. Tutkimus onkin osoittanut, että yhteisessä toiminnassa opiskelijat voivat päästä parempiin suorituksiin kuin yksin toimiessaan (Tynjälä 1999). Oppimiseksi ei voida kutsua ainoastaan sitä, että oppija sisäistää tiettyjä käsityksiä tai uskomuksia, sillä uskomuksiahan omaksutaan myös propagandan ja indoktrinaation vaikutuksesta. Aidon oppimisen myötä oppija tulee tietämään jotakin. Koska asioiden tietäminen edellyttää niiden ymmärtämistä, oppijan on hyödynnettävä tiedollisia valmiuksiaan ja itsenäistä arviointikykyään. (Puolimatka 2004.) Tiedon konstruoinnin ollessa ajatteluprosessi on tärkeää mahdollistaa sellainen opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen vuorovaikutus, jossa on vapaus ilmaista ajatteluaan ilman pelkoa syrjityksi tulemisesta tai yhteisöstä poissulkemisesta. Jos tällainen vuorovaikutus ei ole vapaata, ei ole vapaata eikä kriittistä ajatteluakaan, ja riskinä on 1970-luvulla huomiota herättäneen Pirkkalan sosialistisen koulukokeilun (Leskinen 2016) kaltaisten indoktrinaatiopitoisten yhteiskuntakokeiden toistaminen myös korkeakoulutuksessa.

Kansakunta, joka pelkää antaa kansalaistensa punnita totuutta avoimilla markkinoilla, pelkää kansalaisiaan (John F. Kennedy).

Alaviitteet:

[1] Metsätieteen laitoksella mahdollisiksi mainekriiseiksi on esitetty muun muassa ilmastonmuutosta ja Euroopan unionin metsäpolitiikkaa (Parikka 2022).

[2] ”Mielipide on arvio tosiasian tai usein vain asian merkityksestä. Näin ollen mielipide voi olla pelkkiä tosiasioita arvokkaampi. Tosiasia puolestaan on arvio tai väite todellisuuden ominaisuudesta.” (Hankamäki 2020, 30.)

[3] Universaaleja eettisiä arvoja ovat muun muassa hyvyys, kauneus ja totuus ja yleisinhimillisiä arvoja persoona, henkinen kehittyneisyys, viisaus, vapaus ja oikeudenmukaisuus (Purjo 2014).

Lähteet:

• Ammattikorkeakoululaki (932/2014).
• Cook, P. & Heilmann. C. 2013. Two types of self-censorship: public and private. Political Studies 61(1), 178-196.
• Hankamäki, J. 2020. Totuus kiihottaa: Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä. Helsinki: Suomen Perusta.
• Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Laki sananvapauden käyttämisestä… 460/2003 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
• Laurea 2020. Eettinen toimintaohjeisto 2020. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurean uusi eettinen toimintaohjeisto 2020 on julkaistu – Laurea-ammattikorkeakoulu
• Laurea 2019. Strategia 2030. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2030/#osaamisalueet
• Leskinen, J. 2016. Kohti sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973–1975. Helsinki: Siltala.
• Parikka, V. 2022. Yliopiston kulisseissa varotaan ”voimakkaita tunteita” ja ”mainehaittoja” – Asiantuntijoiden mukaan riippumaton tutkimus lipuu kohti bisnesmaailman toimintatapoja. Helsingin Sanomat 16.2.2022.
• Pekkanen, M. 2000. Tiede – hyöty – tekniikka. Tieteessä tapahtuu 18(3).
• Platon 1961. Platon: Sokrateen puolustuspuhe. Teoksessa (Oksala, P. suom.) Viisi tutkielmaa. Sokrateen puolustuspuhe, Kriton, Pidot, Faidros, Faidon. Helsinki: WSOY.
• Puolimatka, T. 2004. Kasvatus arvot ja tunteet. Vantaa: Tammi.
• Puolimatka, T. 1999. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat. Tampere: Tammer-Paino Oy.
• Purjo, T. 2014. Arvot ovat ihmisen toiminnan perusta. Tampere: Tampere University Press.
• Savolainen, J. 2021. Akateemisen maailman ideologisuus on aito ongelma – itsesensuuri on yleistä, valtavirrasta poikkeavia syrjitään. Kanava 5/2021.
• Suomen perustuslaki (731/1999).
• Tynjälä, P. 1999. Konstruktivistisen ja perinteisen oppimisympäristön vertailu yliopistossa. Aikuiskasvatus 3/1999.
• YK. Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. 1948. OHCHR |