Kohtaamistaiteen® strukturoitu ohjausmenetelmä ja Kohtaamistaiteen ohjaajan omakohtainen kokemus taideprosessista mahdollistaa elämyksellisyyden, tekemisen ilon ja arvostuksen kokemukset myös hybridinä toteutetussa taidetyöpajassa.

Eloisa –Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hankkeessa toteutettiin yritysvalmennuksia työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseksi. Tämän artikkelin kirjoittajista Marjaana Araneva on toiminut taiteilijana hankkeen valmennusprosessissa yhdessä hankkeen yritysvalmentajan, Jori Linnamäen kanssa. Tässä artikkelissa avataan erityisesti taiteilijana toimineen Aranevan ajatuksia Kohtaamistaidetta hyödyntävästä hybridinä toteutetusta työpajasta sekä taiteilijalta edellytettävästä osaamisesta.

Lähtökohtana Eloisan yritysvalmennuksessa on ollut, että taide toimi välineenä pyrittäessä kohti yrityksen asettamia toiveita, tavoitteita ja tarpeita. Taiteilija ei lähde tekemään omaa taidetta vaan tarjoaa mahdollisuuden valmennukseen osallistujille taiteen ääreen pysähtymiseen.

“Se, että lähtee viemään taidetta yritysmaailmaan, vaatii itseltä rohkeutta ja uskoa omaan osaamiseen. Minulla oli tilaa tuoda taide yritysvalmennukseen mukaan. Omaan työskentelyyni vaikuttaa suuresti omakohtainen Kohtaamistaiteen prosessini, jonka olen kulkenut Kohtaamistaide® ohjaajakoulutuksen aikana sekä kokemukseni taidetyöskentelystä eri ryhmien parissa. Taide on työvälineenä vaikuttava, yllätyksellinen, kannatteleva sekä vahvistava”. Araneva 2023

Kohtaamistaide® on ryhmämuotoista kuvataidetyöskentelyä, jonka juuret ovat japanilaisessa Clinical Art® -työskentelyssä. Siinä olennaista ovat kohtaaminen, ilo ja arvostus sekä kokeminen ja havainnot. Työskentely on strukturoitua ja moniaistista, minkä ansiosta taidetyöskentely tukee läsnäoloa ja pysähtymistä tähän hetkeen. Työskentely etenee vaiheittain ohjaajan johdolla ja omia valintoja työn edetessä tehden. Ensimmäinen vaihe on virittäytyminen, joka voi tapahtua hyvin monin tavoin mm. musiikin, sanataiteen tai kehollisuuden kautta. Taidetyöskentelyyn liittyy yllätyksellisyys, sillä sitä millaista työtä ollaan tekemässä ei paljasteta, vaan taidekuva valmistuu omien valintojen kautta. Taidetyöskentelyn jälkeen on arvostuskierros, jossa jokaisen työ tulee nähdyksi ja jokaisen tekijän omat kokemukset kuulluksi. (Pusa 2014,12.)

Yrityksen ja taiteilijan kohtaaminen

Onnistuneen valmennuksen avain on yrityksen tarpeiden tunnistaminen, oikean taidemuodon valinta sekä taiteilijan osaaminen. Valmennukseen voidaan valita jokin konkreettinen tavoite, mutta todellisuudessa vaikutukset usein ulottuvat laajemmallekin. Esimerkiksi hyvää vuorovaikutusta lisäävät taideinterventiot tuovat uusia työkaluja ja ideoita arkeen. Taiteilijan kanssa kohtaamisissa saattaa työntekijöistä löytyä osaamista ja vahvuuksia, jotka eivät ole päässeet näkyviksi aikaisemmin. Tämä voi puolestaan johtaa esimerkiksi työnkuvien kehittämiseen ja työn pitovoimatekijöihin. (Oinas & Kyllönen 2022, 37.)

Taiteilija tuo yksikköön oman persoonansa ja tavan tehdä työtään menetelmällisyyden lisäksi. Hän lähtee kuljettamaan työyhteisöä kohti organisaatiosta nousseita tavoitteita haastamalla työyhteisön jäseniä heittäytymään, hän rohkaisee astumaan epämukavuusalueelle. Nyt on lupa pysähtyä ja joku muu hallitsee tilannetta sekä huolehtii aikataulusta.

Taiteilijan osaamisen tasot

Valmennustyötä toteuttavan taiteilijan osaaminen koostuu monenlaisista erilaisista taidoista ja tiedoista, kuten menetelmällisyydestä, kohtaamisosaamisesta, ryhmän ohjaamisen taidoista, moniammatillisesta yhteistyöosaamisesta, prosessiin saattamisen taidosta ja yhdessä tekemisen mahdollistamisesta (kuva 1). Tarvitaan myös kykyä olla vuorovaikutuksessa oman taiteen kautta. Herkkyyttä kuulla ja nähdä. Erottaa hiljaisuudesta varovaiset sanat, toiveet, unelmat. Sekä kykyä tarjota taiteen eri elementtejä ilmaisun tueksi. Lisäksi tulee olla ymmärrystä siitä, mitä kasvu taiteen kautta on ja kuinka sitä voi ohjata ja tukea.

Menetelmän hallinnan lisäksi omakohtainen kokemus prosessista on taidelähtöisten menetelmien ohjauksessa tärkeää. On tiedettävä, mihin suuntaan on viemässä osallistujia ja millaisia tuntemuksia työskentelyn aikana saattaa tulla esiin.

Tarvitaan kohtaamisen taitoja ja taitoa avata työskentelyä, johon on saattelemassa työyhteisöä, ei voi ohittaa. Se, että toiminta lähtee työyhteisön tarpeista liikkeelle, määrittelee tekemisen tavan ja valinnat, joita taiteilija tekee suunnitellessaan työskentelyä. Taiteilijan oma kosketuspinta yrityksen toimintakenttään parhaimmillaan tukee yhteistä vuorovaikutusta ja syventää taideprosessin suunnittelua, kun hän pystyy näkemään millä tavoin työskentely voi kuljettaa uusia näkökulmia yrityksen arkeen.

Reflektiivinen ryhmänohjaus sisältää arvostusta, havainnointia, läsnäoloa ja toiminnan muokkaamista tekijöilleen sopivaksi. Taidetyöskentelyn aikana ohjeistuksen annettuaan ohjaaja antaa työskentelyrauhan ollen kuitenkin saatavilla, jos kysyttävää ilmenee.

Moniammatillinen yhteistyö on tullut hyvin esiin Eloisa-hankkeen aikana työparityöskentelyssä. Ohjaajan on oltava valmis sanoittamaan omaan prosessiaan työparilleen. Kun molemminpuolinen luottamus toisen ammattitaitoon on vahvaa, niin eri alan ammattilaisten yhdessä työskentely on vaivatonta.

Taideprosessin hallinta koostuu rakenteesta, ohjeistuksesta, materiaalien ja tekniikoiden hallinnasta sekä moniaistisesta ohjauksesta. Ymmärrys siitä, kuinka prosessi käynnistyy, mitkä elementit rakentavat pohjan yhteiselle matkalle. Tietämys siitä, kuinka prosessia tuetaan ja miten luodaan ympäristö, jossa tämä on mahdollista. Tämänkaltainen tietämys innostuksen ja innostajana toimimisen lisäksi vahvistavat käynnistyvää prosessia. Hyvä taideprosessi sisältää osallistujalle mielekkäitä vaiheita ja selkeät ohjeet. Hyvä rytmi helpottaa työskentelyprosessia. Sanallisten ohjeiden lisäksi ohjaajan havainnollistaminen konkreettisilla esimerkeillä on olennaista.

Kokemuksia kohtaamistaiteen hyödyntämisestä hybridityöpajassa

Eloisa-hankkeessa valmennukseen osallistuva yritys valitsi itselleen mielekkään taidemuodon. Yhdessä tehty päätös vaikutti ennakkoasenteeseen ja työskentelyyn sitoutumiseen. Esihenkilön rooli on ollut merkittävä työskentelyn alkaessa. Hän on tehnyt yhdessäolon tärkeäksi ja tukenut työyhteisön osallistumista, antaen samalla luvan heittäytyä käynnistyvään prosessiin.

Kohtaamistaiteen struktuuri tukee hybriditoteutusta

Kohtaamistaiteen työpajan suunnittelu käynnistyy teeman valinnalla, jota kohti työyhteisön kanssa lähdetään kulkemaan. Teeman valinnassa on huomioitava osallistujamäärä, työskentelylle varatun ajan lisäksi. On otettava huomioon, että etätyöskentelyyn tarvittavan materiaalin kerääminen ei aiheuta etäosallistujille ylitsepääsemättömiä haasteita. On hyvä, jos etäosallistujia varten on listattuna myös erilaisia vaihtoehtoisia materiaaleja vaikeasti hankittavien materiaalien tilalle, kuten esimerkiksi musteelle. Tarvittavista materiaaleista on lähetettävä lista etäosallistujille hyvissä ajoin etukäteen. Vaikeasti hankittavasta materiaalista voi jopa lähettää pienen materiaalia sisältävän postipaketin etukäteen etäosallistujan kotiin tai työpisteelle.

Tarvikelistauksen välittäminen sekä työskentelyprosessin kuvaaminen etäosallistujille on tärkeää. He ovat yhtä tärkeitä osallistujia kuin paikan päällä olevat. Ohjaajan tehtävänä on huolehtia, että he tuntevat olonsa hyväksi koko työpajan ajan. On tärkeää, että etäosallistujien osallistuminen on yhtä vaivatonta kuin paikan päällä olevilla.

Hybriditoteutus vaatii hyvin toimivan nettiyhteyden, ja ajoissa lähetetyt kutsulinkit. Ennakkoon lähetetty ohjeistus koskee ainoastaan alkuvalmisteluita ja sitä, mitä pitäisi olla käden ulottuvilla työskentelyn alkaessa. Muiden listassa mainittujen välineiden käytön ohjaaja neuvoo myöhemmässä vaiheessa. Ennakkokirjeessä on hyvä myös muistuttaa työskentely-ympäristön rauhallisuudesta. Mahdollisen materiaalin virittäytymisvaiheeseen ohjaaja jakaa samanaikaisesti vaiheen käynnistyessä paikallaolijoiden kanssa.

Hybridityöpajan kulku on mietittävä vaihe vaiheelta ja tilanteet on ratkaistava ennen työpajan alkua. Kohtaamistaiteen kanssa yritykseen saapuminen on turvallista ja luontevaa. Menetelmän struktuuri ja prosessin etenemisen askeleet ovat tutut taidetyöskentelyn ohjaajalle.

Virittäytyminen luo tilan kohtaamiselle ja taidetyöskentelylle

Kohtaamistaiteen taidetuokio alkaa aina virittäytymisellä, joka auttaa ryhmän jäseniä tuntemaan itsensä motivoituneiksi, vapaiksi ja turvallisiksi sekä tiivistää ryhmää ja herkistää osallistujat kohtaamaan muita jäseniä. Toiminnalliset virittäytymismenetelmät, leikkimielisyys ja avoimuus, edistävät luottamusta ja ryhmässä toimimista.

Hyvä virittäytyminen toimii ja tukee sekä läsnä- että etäosallistujien työskentelyä. Hybriditoteutuksessa haasteena on se, kuinka pitää molemmat tahot mukana niin että he kokevat tulevansa kohdatuksi.

Taidetyöskentelyssä annetaan ja saadaan taidelahja

Kyseisessä valmennuksessa osallistujat maalasivat ohjaajan vaiheittain etenevän ohjauksen turvin oman kangaskuosinsa (kuva 2). Seuraavissa vaiheissa he hyödynsivät omaa maalaustaan kesäisen T-paita taidekuvan valmistamisessa. Jokainen osallistuja lahjoitti omasta maalauksestaan palan toiselle, joka hyödynsi palan osana omaa taidekuvaansa, parhaaksi katsomallaan tavalla (kuva 3). Tämä lahjan antaminen on tässä harjoituksessa tärkeä osa prosessia ja hieno elementti. Toimivaksi hybridisovellukseksi osoittautui se, että etäosallistujat antoivat lahjana toisilleen jonkin nimeämänsä värin. Lahjan saaja etsi kyseisen värin työpajaa varten varaamastaan aikakausilehdestä tai mainoksesta. Tämän jälkeen työskentely jatkui samoin kuin paikan päällä, sijoittamalla tämä lahja osaksi omaa työtä.

Arvostuksessa kaikki ovat läsnä