Kansainväliset koulutusalan konferenssit ovat tärkeitä ammatillisen osaamisen kehittymisen ja verkostoimisen mahdollisuuksia – tässä artikkelissa jaan kokemuksiani 19. International Technology, Education and Development (INTED2025) konferenssista Valenciasta maaliskuulta 2025.

INTED2025 on vuosittain järjestettävä tapahtuma, johon osallistui tänä vuonna yli 550 koulutusalan ammattilaista sekä tutkijaa jakamaan innovatiivisia pedagogisia kokemuksiaan ja tutkimustensa tuloksia koulutuksen sekä teknologian alalta. Osallistujia tuli maailmanlaajuisesti yli 60 eri maasta. Konferenssin ohjelma koostui ajankohtaisista luennoista, vuorovaikutteisista workshop- ja verkostoitumistilaisuuksista sekä konferenssijulkaisujen esityksistä.

Minulla oli mahdollisuus osallistua konferenssiin, sillä tutkimusartikkelimme “Transforming Traditional Teaching into Coaching Guidance in Working Life Connected Projects ” hyväksyttiin konferenssijulkaisuksi viime vuoden lopulla. (Denis, Escurra & Tallgren 2025, 1746–1754.)

Pääpuheenvuorossa esillä generatiivisen tekoälyn vaikutukset koulutukselle

Konferenssin avasi professori Michael Wooldridge johdattaen uusimpiin näkemyksiin kehittyvien teknologioiden mahdollisuuksista ja haasteista korkeakoulutuksessa. Wooldridge on tekoälyn professori Oxfordin yliopistossa sekä tekoälytutkimuksen johtaja Alan Turing -instituutissa Lontoossa. Hänen keskeinen sanomansa oli, ettei generatiivinen tekoäly korvaa opettajuutta tai oppijuutta – mutta se muuttaa kouluttamisen sekä opiskelun perusteellisesti tehostaen parhaimmillaan oppimiskokemusta. Ensimmäisenä seikkana hän mainitsi oppimateriaalien henkilökohtaistamisen. Tällä tarkoitetaan aineiston mukauttamista yksilöllisten tarpeiden ja oppimistyylien mukaan. Teknologia mahdollistaa myös opiskelijoille reaaliaikaista tukea ja ohjausta, kysymyksiin vastaamista sekä palautetta, että perusteluja oikeille vastauksille. (Wooldridge 2025.)

Wooldridgen mukaan tekoäly voi myös auttaa opettajia keskittymään enemmän luovaan ja vuorovaikutteiseen opetukseen, kun osa koulutuksen rutiinitehtäviä voidaan automatisoida. Arvioinnista tulee tehokkaampaa, kun suurikin määrä opiskelijoiden suorituksia voidaan analysoida tasalaatuisesti inhimillisiä virheitä välttäen. Wooldridge kiteytti yhteenvedossaan, että tekoäly voi parantaa opetuksen laatua ja tehdä oppimisesta entistäkin saavutettavampaa sekä mukaansatempaavampaa. (Wooldridge 2025.) Esityksen tallenne: Generative AI: Where it came from, what it is, and what it means for Education.

Valmentava ohjaus ja yritysyhteistyöprojekteissa tehtävät opinnot herättivät kiinnostusta ja keskustelua

Minulla oli ilo esitellä yhteiskirjoitettua julkaisuamme kirjoittaja- ja tutkijatiimin puolesta. Tiimissä työskenteli HEIComp -projektikollegani lehtorit Matias Denis sekä Liz Escurra. He molemmat työskentelevät Paraguayssa, Universidad Autónoma de Encarnaciónissa (UNAE). Tutkimme, miten UNAE opettajien siirtymä perinteisestä pedagogiikasta valmentavaan ohjaukseen onnistui osana yhteistä hankettamme. HEIComp (”Bridging the Gap between Students’ Competences and Working Life Needs”) on Euroopan unionin rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tuoda korkeakouluopiskelijat lähemmäksi työmarkkinoita.

Artikkelissa käsiteltiin opettajan roolia ja valmentavan ohjauksen keskeisiä menetelmiä, kun opiskelijat kehittävät aitoja työelämän toimeksiantoja yritysyhteistyöprojekteissa. Valmentavassa ohjausprosessissa tuetaan opiskelijoita hyödyntämään ammatillisessa kasvussaan heidän resurssejansa, vahvuuksiaan ja työskentelemään tavoitteellisesti sekä löytämään omia ratkaisuja. Valmentaja ei anna suoria vastauksia tai ratkaise haasteita opiskelijan puolesta, vaan haastaa heitä muun muussa oivalluttavien kysymysten, aktiivisen kuuntelun ja palautteen avulla (Kuva 3).

Oleellista on myös luoda turvallinen oppimisympäristö ja luoda uskoa onnistumiseen. Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan ammatillista itsetuntoa, resilienssiä, minäpystyvyyttä ja työelämätaitojen kehittymistä. (Denis, Escurra & Tallgren 2025, 1746–1754.)

Tutkimuksessa analysoitiin kahdeksaa UNAE opettajan kirjoittamaa itsereflektioita osana HEIComp -hankkeen oppimisportfoliotyöskentelyä. Ensimmäisenä selvitettiin, kuinka opettajat omaksuivat uuden roolinsa valmentavana ohjaajana. Tuloksista nousi esille, että opettajat pystyivät pääsääntöisesti siirtymään valmentavaan työotteeseen keskittyen suorien neuvojen sijaan oivalluttamisen prosessiin. Opettajat kokivat onnistuneensa erityisesti opiskelijoiden itsenäisyyden, päätöksenteon ja itseohjautuvuuden tukemisessa. Siirtymä loi kuitenkin haasteita opettajille, sillä heidän tuli luopua omasta auktoriteettiroolistaan ja luottaa opiskelijoidensa kykyihin edistää projektin toimeksiantoa. (Denis, Escurra & Tallgren 2025, 1746–1754.)

Toiseksi selvitettiin, kuinka opettajat kokivat oppineensa ja hallitsevansa valmentavan ohjauksen menetelmiä. Tulosten mukaan opettajat olivat integroineet ohjaukseensa monipuolisesti oivalluttamista, palautteen antoa ja opiskelijoiden haastamista ajattelemaan kriittisesti, laaja-alaisesti sekä ratkaisemaan ongelmia. Johtopäätöksenä opettajat raportoivat, että heidän kokemuksensa valmentamisesta rikastutti heitä sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Onnistunut siirtyminen perinteisestä opetuksesta valmentamiseen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä menetelmän soveltamisen harjoittelua sekä opiskelijoiden perehdyttämistä toimintamalliin. (Denis, Escurra & Tallgren 2025, 1746–1754.)

Olin valinnut julkaisumme esitysmuodoksi posterin aikaisempiin hyviin kokemuksiin pohjaten. Posteriesityksen vahvuus on, että se mahdollistaa syvemmän keskustelun aiheesta aidosti kiinnostuneiden henkilöiden kanssa ja ständiä saa pitää neljä tuntia. Tämä puolestaan edistää verkostoitumista ja mahdollisten uusien hankekumppanien löytämistä. Konferenssin perinteisessä suullisessa esitysmuodossa keskustelu saattaa jäädä pintapuolisemmaksi ja lyhyemmäksi, sillä esitykset ovat tiukasti rajattuja viiteentoista minuuttiin.

Valmentava ohjaus ja työelämäyhteistyössä tehtävät projektiopinnot herättivätkin vilkasta keskustelua posteri -ständilläni. Pääsääntöisesi korkeakoulutuksen työelämäsidonnaisuus ja yritysyhteistyökumppanien sekä opiskelijoiden kanssa tapahtuva yhteiskehittäminen nähtiin myönteisessä valossa. Pohdinnoissa tuli esille kuitenkin ihmetystä, miten yritykset sitoutetaan työskentelemään korkeakoulujen kanssa, arvostamaan ja luottamaan opiskelijatiimin työn tuloksiin. Paljon keskusteltiin myös siitä, voivatko opiskelijat oikeasti pystyä tuottamaan työllään lisäarvoa työelämälle. Perinteisempään opettajavetoiseen pedagogiikkaan tottuneita kollegoita kiinnosti myös projektien arviointi, miten osaamisen kehittymistä voidaan tunnistaa tai mitata ilman tenttejä.

Konferenssin antia tulevaisuuteen – Uusia potentiaalisia hankeyhteistyökumppaneita ja käynnissä olevien kumppanuuksien yhteistyön suunnittelua

Laurean strategiassa 2035 on määritelty korkeakoulun visioksi olla vuonna 2035 kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu (Laurea 2025). Yhtenä visiota vahvistavana osa-alueena on kansainvälisten partnerikorkeakoulujen kanssa tehtävät hankkeet tai opetusyhteistyö. Onnistunut yhteistyö ja rahoitusten hakeminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista tavoitteelliseen toimintaan. Uusien yhteistyökumppaneiden kanssa verkostoituminen tapahtuu usein parhaiten silloin kun todetaan kaikkia osapuolien olevan kiinnostunut samoista keskeisistä kehittämisteemoista. Yhteiskehittämisen alkua vahvistaa myös tutustuminen ja luottamuksen rakentuminen hanketyössä mukana olevien henkilöiden kesken. Usein alkuvaiheessa tämä tapahtuu parhaiten livenä tapahtuvan keskustelujen kautta. Yhteistyön syventymisen jälkeen yhteinen verkkotyöskentely sujuu luontevasti ja tuloksellisesti.

Osallistuminen kansainvälisiin koulutusalan tapahtumiin on erityisen tärkeä ja toimiva keino uusien kumppanuuksien löytämisessä. Se kuitenkin vaatii osallistujalta itseltään aktiivista verkostoitumistyötä ja keskustelun avauksia, joista suurin osa ei johda hedelmälliseen tulokseen. Tällä kertaa testasin myös pinssin avulla, miten voin viestiä paremmin ja avoimemmin kiinnostustani keskustella erilaisesta kansainvälisen yhteistyön muodoista.

Innostavin keskustelu virisi kuitenkin, kun keskustelimme tohtori Larisse Prinsenin kanssa University of the Free Statesta. Hän oli selvittänyt kattavasti, miten tekoälyä voidaan hyödyntää vastuullisesti juridiikan koulutuksen tukena tunnistaen myös haasteita. Hänen tutkimuksessaan esille nousi erityisesti tekoälyn tuoma lisäarvo koulutuksen saavutettavuuteen Etelä-Afrikan toimintaympäristössä. Prinsenin tekemät löydökset ovat sovellettavissa muillekin koulutuksen aloille, sillä tekoäly voi tuoda monia pedagogisia mahdollisuuksia oppimisessa, arvioinnissa ja tutkimuksessa. (Prinsen 2025, 59–66.)

Tekoälyn hyödyntäminen koulutuksessa on myös allekirjoittaneen kiinnostuksen kohde, joten jatkoimme keskustelua konferenssin verkostoitumistilaisuudessa. Löysimme monia kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia, sillä Laurealla on myös oikeustradenomikoulutusohjelma. Sovimme teams -neuvotteluista kotiinpaluumme jälkeen ja tässä vaiheessa kevättä on jo yhteistyötä vahvistava sopimusneuvotteluvaihe menossa.

Työskentelin konferenssin aikana myös toisen, jo olemassa olevan hankeyhteistyökumppanin kanssa suunnitellen sisältöjä Erasmus KA171 -ohjelmassa tapahtuvalle yhteiskouluttamiselle. Yhteistyö yhdysvaltalaisen Mount St. Joseph Universityn (MSJ) professori Rebecca Allenin kanssa lähti liikkeelle kansainvälisen toisen koulutusalan konferenssin kautta vuonna 2022. Allen osallistui myös tämän vuoden INTED2025 konferenssiin. On aina hyödyllistä tavata välillä myös fyysisesti, sillä se vahvistaa vuorovaikutusta ja yhteyden säilyttämistä.

Tähän saakka olemme toteuttaneet Laurean ja MSJ:n informaatioteknologian opiskelijoiden kanssa kaksi projektia, jossa syksyllä 2024 toteutettiin 17 tekoälyn käyttöä ohjaavaa koulutusvideota Tekoälykeskus Oy:n tilauksesta pienyrittäjille. Keväällä 2024 projektissa toteutettiin tutkimus yhdysvaltalaisten ja suomalaisten yritysten edustajien näkemyksiä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää liiketoiminnan eri osa-alueilla. (Goerler ym. 2024, 74–78.)

Konferenssin päätöspäivänä järjestettiin mahdollisuus osallistua Valencian kiertoajelulle. Ehdottomasti kiinnostavin nähtävyys oli futuristinen ”Taiteen ja tieteen kaupunki”. Ja totta kai tapahtuman aikana oli lounailla mukavaa maistella valencialaisen ruokapöydän antimista kuten paellasta. Valencia on myös kuuluisa appelsiineistään ja ne olivatkin mehukkaita saapuessaan tuoreina läheisiltä viljelmiltä. 10 vinkkiä: Kuvankaunis Valencia | Napsu

Kiinnostuitko INTED2026 konferenssista?

Voit osallistua tapahtumaan henkilökohtaisesti virtuaaliesityksen avulla (verkossa). Saat lisätietoa: INTED2026 awaits you!

Lähteet

• Goerler, G., Holub, O., Horttanainen, N., Jouppila, J., Kõrgemäe, M., Mäkelä, M., Nordström, J., Saloranta, S., Snider, S., Theuerling, A. & Voutilainen, M. 2024. Where Innovation Meets Business: Maximizing Business Potential through Artificial Intelligence. Malíková, T. & Uusitalo, T. (eds.) 2024. Benefits from AI in Project-Based Learning and Business Development. Laurea Publications 223, pp. 74-78. Viitattu 14.5.2025. Benefits from AI in Project-Based Learning and Business Development
• Denis, M., Escurra, L. & Tallgren, T. 2025. Transforming Traditional Teaching into Coaching Guidance in Working Life Connected Projects. INTED2025 Proceedings, pp. 1746-1754. Viitattu 14.5.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025040122965
• Laurea 2025. Strategia 2035. Strategia 2035, Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Prinsen, L. 2025 Learning into AL in South African Legal Education: Benefits, Opportunities and Challenges. INTED2025 Proceedings, pp. 59-66. Abstract View
• Wooldridge, M. 2025. Konferenssiesitys. Generative AI: Where it came from, what it is, and what it means for Education