”Ypro Ukr – Yritysprojektiopiskelua ukrainalaisille” – hankkeessa kehitetään työnhakua ja opiskelua tukeva web-sovellus auttamaan ulkomaalaisten integroitumista suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja työelämään. Hankkeen kohderyhmänä ovat ukrainalaiset tilapäistä suojelua saavat turvapaikanhakijat, mutta tulokset on tarkoitus laajentaa koskemaan yleisemmin maahanmuuttajia. Hankkeessa toteutetussa taustakartoituksessa kävi ilmi, että ukrainalaisille on tarjolla monenlaista koulutusta englanniksi, mutta siitä annetut tiedot eivät useinkaan ole selvästi esillä. Myös hankkeessa pidetyissä tuutorkeskusteluissa on selvinnyt, että henkilön, joka ei tunne suomalaista koulutusjärjestelmää, on vaikea hahmottaa itselleen parhaiten sopivia opiskelumahdollisuuksia ja sen vaatimuksia. Samalla tavoin ukrainalaiset ovat todenneet työnhaussa olevan haasteita. Toistuvana esimerkkinä on mainittu oman osaamisen sanoittaminen ja sen vastaavuus suomalaisessa työelämässä. Tältä pohjalta hankkeessa aletaan kansainvälisessä yhteistyössä kehittää web-sovellusta, joka auttaisi maahanmuuttajaa sekä opintoihin että työnhakuun liittyvien haasteiden ratkaisemisessa.

”YPro Ukr – Yritysprojektiopiskelua ukrainalaisille” sai Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen vuosille 2022–2024 tilapäistä suojelua saavien henkilöiden koulutustarjonnan lisäämiseen ja sen kehittämiseen. Hanketta toteutetaan Laurean Hyvinkään kampuksella, jossa Suomeen tulleilla korkeasti koulutetuilla ukrainalaisilla on mahdollisuus suorittaa liiketalouden korkeakouluopintoja yritysprojekteissa. Hankkeen tavoitteena on, että yritysprojekteissa kehitettävä opiskelija- ja työnhakupolkumalli on jatkossa hyödynnettävissä osana maahanmuuttajien vieraskielistä koulutusta ja integroitumista suomalaiseen työelämään. Näin se tulee osaltaan helpottamaan suomalaisen yhteiskunnan haastetta työvoiman osaajapulasta.

Taustakartoitus selvittää ukrainalaisten ja muiden maahanmuuttajien opiskelumahdollisuuksia Suomessa

Alkukeväästä 2023 hankkeessa nousi esiin kysymys muista ukrainalaisille tai laajemmin maahanmuuttajille tarjotuista opinnoista ja niiden sisällöistä ja toteutusmuodoista. Oli epäselvää, mitä kaikkea heille on tarjolla muualla, joten päätettiin tehdä taustakartoitus. Taustakartoituksessa käytiin läpi Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjonta sekä ukrainalaisille että yleisimmin maahanmuuttajille. Samalla katsottiin myös, mitä erilaisia hankkeita teemaan liittyen on meneillään.

Yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat tilapäistä suojelua Suomessa hakeneille ukrainalaisille yleisesti ottaen sekä avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston opintoja maksutta lukuvuosina 2022–2023 ja 2023–2024. Lisäksi ukrainalaiset voivat hakea tutkinto-opiskelijoiksi. Opintojen tarjonta korkeakouluittain vaihtelee. Tyypillisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivat korkeakoulut eivät ole räätälöineet erikseen opintoja. Näissä tapauksissa ukrainalaisen tulee ottaa yhteyttä kyseiseen korkeakouluun, jossa hänelle suunnitellaan sopivat opinnot. Monet pääkaupunkiseudulla toimivat korkeakoulut, kuten Laurea, Metropolia ja Haaga-Helia, ovat suunnitelleet erilaisia opintokokonaisuuksia ukrainalaisia varten. Lisäksi tietoa löytyy muutamasta laajemmasta kokonaisuudesta korkeakoulujen kesken. Tällaisia ovat muun muassa SIMHE-verkosto (Supporting Immigrants in Higher Education: Korkeakoulujen SIMHE-palvelut | Opetushallitus) ja OODI – hanke (New Skills and Guidance for Temporary Protection Beneficiaries in Finland: Oodi-studies – Laurea-ammattikorkeakoulu).

Koulutusta tarjotaan englanniksi. Tutkittaessa tarjontaa tarkemmin käy ilmi, että vain muutamassa korkeakoulussa vaaditaan läsnäoloa kampuksilla. Pääsääntöisesti tilapäistä turvapaikkaa Suomessa hakenut ukrainalainen voi siis opiskella oman aikataulunsa mukaan kokonaan tai ainakin melkein kokonaan verkossa. Joissakin koulutuksissa on toki muutamia lähiopetuskertoja, mutta ne on yleensä sijoitettu harvakseltaan iltoihin ja päivämäärät on annettu pitkälle etukäteen. Jos Suomen koulutusjärjestelmä ja korkeakouluissa tyypillisesti käytetyt oppimismenetelmät ovat vieraita, uuden opiskelijan saattaa olla hyvin vaikeaa etsiä itselleen sopiva koulutus ja ymmärtää, mitä siihen sitoutuminen tarkoittaa sekä aikataulujen että työmäärän kannalta.

Taustakartoituksessa selvitettiin myös, millaisia erilaisia hankkeita Suomen korkeakouluilla on liittyen paitsi ukrainalaisiin tilapäistä turvapaikkaa Suomessa hakeneisiin, myös yleisemmin maahanmuuttajiin. Tällaisia, tyypillisesti sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan että työllistymiseen liittyviä hankkeita löytyikin monta, mutta ne ovat päättyneet useita vuosia sitten. Ne ovat olleet tyypillisesti ESR-rahoitteisia ja niiden tavoitteista löytyy muun muassa työelämävalmiuksien parantamista (yleiset työelämätaidot, digitaidot) ja työllistymisen nopeuttamista. Tällä hetkellä meneillään on kuitenkin Talent Boost- ohjelman (Talent Boost Finland – Business Finland) hankkeita, joissa etsitään kansainvälisiä osaajia ja järjestetään siihen liittyviä tapahtumia.

Web-sovellus auttamaan opinto- ja työnhakuvalmiuksien ymmärtämisessä ja integroitumisessa

Edellä mainitun taustakartoituksen huomioista, Ypro Ukr -hankkeen aikana syntyneestä kokemuksesta ja ukrainalaisilta opiskelijoilta kerätystä palautteesta voi todeta, että Ypro Ukr -hankkeen suunnitellut toimenpiteet ovat edelleen tarpeellisia. Opiskelijoilta on kysytty palautetta vapaamuotoisesti opiskelujen edetessä esimerkiksi viikoittaisissa projektitapaamisissa. Lisäksi hankkeen aikana on pidetty henkilökohtaiset tuutorkeskustelut kerran lukukaudessa. Joillakin opiskelijoilla tuen tarve ei ole ollut kovin suuri ja he ovat nähneet liiketalouden projektit keinona hankkia lisäkokemusta ja verkostoja paremman työpaikan löytämiseksi. Toisilla opiskelijoilla on ollut haasteita ymmärtää, miten projekteissa työskennellään. Erityisesti tiimityö on ollut vierasta ja aiheuttanut huolta oman osaamisen arvioinnista. Jatkomahdollisuuksien hahmottaminen on kuitenkin ollut kaikille epäselvää. Paitsi hankkeessa tarjotut, Ukrainassa suoritettavaan tutkintoon mahdollisesti hyväksyttävät opinnot, myös hankkeen toinen päätavoite ”kehittää ja laajentaa tarjontaa, joka on jatkossa hyödynnettävissä pysyvämmin osana vieraskielisen koulutuksen tarjontaa sekä maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta” on siis edelleen ajankohtainen. Tältä pohjalta hankkeen seuraavana toimenpiteenä onkin suunnitella web-sovellusta hyödyntävää työnhakijapolkumallia ja opiskelijapolkumallia. Hankkeen liiketaloudessa opiskelevat ukrainalaiset otetaan tiiviisti mukaan suunnittelemaan näitä malleja.

Työnhakijapolkumallin osalta keskeisenä ajatuksena pidetään työnhakuvalmiuksia ja suomalaisen työkulttuurin hahmottamista. Myös muualta tulevan työhakijan on tärkeää osata sanoittaa omaa osaamistaan ja ymmärtää, millaisiin työtehtäviin omalla koulutuksella ja työkokemuksella voi Suomessa hakeutua tai toisaalta, miten niitä voi kehittää ja / tai täydentää vastaamaan Suomen työmarkkinoiden odotuksia. Käsitys työpaikasta, oma uravisio, oma osaaminen ja työpaikan hakeminen kuuluvat osaksi tätä prosessia.

Toisaalta Suomessa tilapäistä suojelua saavan ukrainalaisen sekä laajemmin maahanmuuttajan tulee ymmärtää myös erilaiset opintomahdollisuudet Suomessa sekä oma osaaminen niihin liittyen. Myös opiskelutavat ja opetusmenetelmät Suomen korkeakouluissa saattavat tuntua vierailta. Tämänkin hankkeen aikana on ilmennyt, että tiimityö, kuten myös työelämälähtöinen ja opiskelijan itseohjautuvuutta edellyttävä toiminta opinnoissa eivät ole ennestään tuttuja, vaan kotimaan korkeakoulussa on keskitytty enemmän yksilötehtäviin. Myös opiskelijoiden kesken vallitseva kilpailuasetelma on saattanut olla tavallista. Lisäksi voi todeta, että myös suomalainen työelämä vaatii vahvoja tiimityö- ja yhdessä tekemisen taitoja.

Työnhakijapolkumalli ja opiskelupolkumalli eivät luonnollisestikaan ole irrallisia, vaan liittyvät myös toisiinsa. Tällainen hyvä risteyskohta on esimerkiksi juuri oma uravisio, jonka kohdalla myös tunnistetaan koulutustarve, joka muuttuu lyhyen ja pitkän aikavälin urasuunnitelmaksi. Tällainen koulutustarve voi liittyä esimerkiksi kielitaitoon tai vaikkapa oman yrittäjyysosaamisen päivittämiseen.

Mallien suunnittelu alkaa hankkeessa miellekarttojen hahmottelulla. Suunnitteluun haetaan käyttäjänäkökulmaa huhtikuussa järjestettävässä palvelumuotoilun menetelmin järjestettävässä ideointityöpajassa, johon kutsutaan mukaan Laurean ukrainalaisia opiskelijoita. Tämänhetkisenä ajatuksena on luoda näiden mallien pohjalta syksyllä 2023 web-pohjainen sovellus tai kaksi erillistä sovellusta vastaamaan näihin haasteisiin ja sitä kautta osaltaan auttaa vastaamaan osaajapulaan Suomen työmarkkinoilla. Suunnittelemassa on mukana kansainvälinen tiimi, joten samalla saadaan heti palautetta oikealta kohderyhmältä ja varmistetaan todellinen käyttäjälähtöisyys.

Hanke on vielä kesken ja paljon on tekemättä. Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa siltä, että hankkeen alkuperäisissä suunnitelmissa on onnistuttu ja hankkeen tuotoksille on kysyntää. Monia asia on yllättänyt hankkeen aikana. Esimerkkinä voisi mainita toisaalta kohderyhmää koskevan suomalaisen korkeakoulutarjonnan suuren määrän ja monipuolisuuden sekä toisaalta sen pirstaleisuuden. Henkilön, joka osaa sijoittaa itsensä suunnilleen Suomen kartalle, on vaikea hahmottaa edes mistä eri kaupungeista voisi etsiä opiskelupaikkaa. Kokonaan toinen kysymys on sitten tiedon löytäminen eri opiskelualoista, kursseista, toteutustavoista ja pääsykriteereistä. Olisi myös tärkeää tuoda selvemmin esille, mihin opiskelija sitoutuu valitessaan itselleen tietyt opinnot ja siinä yhteydessä mainitut toteutustavat. Opinnoissa korostetut taidot ja menetelmät, kuten tiimityöskentelyvalmiudet, itsenäinen ja vastuullinen työote sekä täsmällisyys, ovat tärkeitä paitsi opinnoissa myös suomalaisessa työelämässä. Tältä pohjalta hankkeen idea työnhakija- sekä opiskelijapolkumallien rakentamisesta ja testaamisesta loppukäyttäjillä tuntuu luontevalta kehityssuunnalta.