Digitaalisuuden lisääminen on keskeinen vihreän siirtymän keino, jolla kasvihuonepäästöjä pyritään vähentämään. Digitaalisuuden lisääntyminen kuitenkin myös kasvattaa ympäristökuormitusta lisääntyvän energiantarpeen vuoksi, ja siksi digitaalisia ratkaisuja tuottavan sektorin omaan hiilijalanjälkeen on kiinnitettävä huomiota. (Tuetaan vihreää siirtymää 2020.)

Digitaalisia ratkaisuja tuottavan IT-alan osuus maailman kasvihuonepäästöistä on 2–5 %. Ilman toimenpiteitä tämä osuus voi kasvaa jopa 14 %:iin 2040 mennessä. (ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia 2021.) Tutkimustulosten mukaan IT-alan yrityksissä on vielä rajallisesti osaamista vihreä koodaamisen keinoista ohjelmistotuotannon elinkaaren eri vaiheissa, joten tietoisuuden lisäämiseen vihreästä koodaamisesta ja vihreästä IT:stä on tarvetta (Kokko 2024).

Vihreä koodaaminen on merkityksellistä sekä ympäristölle että liiketoiminnalle

Niitä ohjelmistojen suunnittelun, kehittämisen ja käyttöönoton tapoja, joiden tavoitteena on tehdä ohjelmistoista ympäristöystävällisempiä energiatehokkuutta parantamalla, kutsutaan vihreäksi ohjelmistotuotannoksi eli vihreäksi koodaamiseksi (Verdecchia, Lago, Ebert & De Vries 2021, 1). Vihreällä koodaamisella voidaan vähentää ohjelmistotuotannon ympäristövaikutuksia, mutta sen avulla voidaan saavuttaa myös liiketoiminnallisia hyötyjä, kuten uusia kasvumahdollisuuksia ja kustannussäästöjä. Lisäksi vihreä koodaaminen voi vahvistaa yrityksen maineen, riskienhallinnan, kilpailuedun ja innovaatiokyvykkyyden vahvistumista. Vihreät IT-ratkaisut voivat siis helpottaa yritysvastuiden toteutumista ja auttaa yritystä toimimaan ympäristösäädösten mukaisesti. (Simons ym. 2022, 76; Muafi 2015, 722; Loeser ym. 2017, 525.)

Resilientti organisaatio kykenee vastamaan muutoksiin ja sopeutumaan niihin tehokkaasti. Vihreällä koodaamisella voidaan edistää organisaation resilienssiä, sillä IT-alan kestävillä käytännöillä ja käyttämällä uusimman tiedon mukaisia malleja ja menetelmiä voidaan sekä suojautua häiriöiltä että vähentää IT-järjestelmien haavoittuvuutta, mikä vahvistaa organisaation kykyä selviytyä. (Ortiz-de-Mandojana & Bansal 2016, 1615.)

Vihreä koodaaminen ei ole vielä laajasti tunnettu aihe IT-alan yrityksissä, ja osaaminen vihreän koodaamisen menetelmistä ohjelmistotuotannon elinkaaren eri vaiheissa on vielä puutteellista. Keskeisin este ympäristönäkökulman huomioimiseksi ohjelmistotuotannossa onkin osaamisen puute, joten lisää tietotaitoa niin konkreettisista keinoista kuin erilaisten ratkaisujen ympäristövaikutuksista tarvitaan IT-alan koulutussektorille ja yrityksiin, jotta ohjelmistotuotanto-alan toimijat voivat pienentää IT-alan hiilijalanjälkeä. (Kokko 2024.)

Vihreä IT kehittää IT-alan materiaalivirtojen kestävyyttä ja kiertotaloutta

IT-alan ilmasto- ja ympäristöystävällisyyttä voidaan lisätä kehittämällä alan infrastruktuurin ja materiaalivirtojen kestävyyttä ja kiertotaloutta. Tietoisuutta ja osaamista vihreän IT:n keinoista tulee lisätä alan yrityksissä sekä kehittää osaamista niihin liittyvissä hankinnoissa. Tässä kehityksessä on myös tärkeää hyödyntää uusia, nousevia teknologioita. Lisäksi tulee vahvistaa energianäkökohtien huomioimista ohjelmistojen ja palveluiden suunnittelussa mm. kehittämällä näihin liittyvää mittaamista sekä ilmasto- ja ympäristöhyötyjä tuottavia ratkaisuja. (ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia 2021; kts. myös Kokko 2024.) Euroopan Unioni onkin luonut rahoitusohjelmia ja lainsäädäntöä sekä standardointialoitteita tukemaan energiasektorin digitalisointia ja esimerkiksi energiankulutukseen liittyvän mittausdatan saatavuutta (Shaping Euroe’s Digital Future 2024).

Virpi Kokon opinnäytetyö, jonka tuloksia esitellään yllä, kartoitti asenteita ja valmiuksia vihreään koodaamiseen IT-alan yrityksissä, sekä näkemyksiä vihreän koodaamisen ja vihreän IT:n vaikutuksista IT-alan yritysten liiketoiminnalle ja resilienssille. Työn tavoitteena oli tuottaa Laurea-ammattikorkeakoululle tietoa vihreän koodaamisen merkityksistä tietojenkäsittelytutkinnon kehittämisen tueksi. Taina Vuorela ohjasi Virpi Kokon opinnäytetyön . Tämä blogi kirjoitettiin V. Kokon ja T. Vuorelan yhteistyönä.

Lähteet

• ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia 2021. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 20.3.2024.
• Loeser, F., Recker, J., Brocke, J., Molla, A. & Zarnekow, R. 2017. How IT executives create organizational benefits by translating environmental strategies into Green IS initiatives: Organizational benefits of Green IS strategies and practices. Information systems journal, 27, 503–553. Viitattu 28.3.2024.
• Muafi, M. 2015. Green IT empowerment, social capital, creativity and innovation: A case study of creative city, Bantul, Yogyakarta, Indonesia. Journal of industrial engineering and management, 8(3), 719–737. Viitattu 28.3.2024.
• Kokko, V. 2024. Vihreän koodaamisen ilmenemismuodot ja merkitys IT-alan yritysten liiketoiminnassa. Yamk opinnäytetyö. Laurea ammattikorkeakoulu
• Ortiz-de-Mandojana, N. & Bansal, P. 2016. The long-term benefits of organizational resilience through sustainable business practices. Strategic management journal, 37(8), 1615–1631. Viitattu 16.5.2024.
• Pereira, R., Couto, M., Ribeiro, F., Rua, R., Cunha, J., Fernandes, J., Saraiva, J. 2021. Ranking programming languages by energy efficiency. Science of Computer Programming, 205. Viitattu 15.2.2024.
• Shaping Europe’s Digital Future. European Comission 2024. Viitattu 3.7.2024.
• Simons, M., Naumanen, M., Lappalainen, I., Mikkola, M., Busk, H., Heimonen, R., Noro, K., Autio, E. & Forsman-Hugg, S. 2022. Keskisuurten yritysten kasvu, kansainvälistyminen ja resilienssi globaaleissa liiketoimintaekosysteemeissä. PTT raportteja 279. PTT. Viitattu 28.3.2024.
• Tuetaan vihreää siirtymää 2020. Euroopan komissio. Viitattu 17.3.2024.
• Verdecchia, R., Lago, P., Ebert, C., & De Vries, C. 2021. Green IT and Green Software. IEEE Software, 38(6), 7–15. Viitattu 15.2.2024.