Hoitotyön kliinisen asiantuntijan rooli suomalaisessa terveydenhuollossa on vakiintumassa ja tärkeimpänä tunnuspiirteenä on itsenäinen päätöksenteko asiakastyössä sekä kehittämistehtävissä erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä. Tässä artikkelissa vertaillaan Suomen ja Itävallan kliinisten asiantuntijoiden työnkuvaa sekä vastuita kansainvälisessä Erasmus + -opettajavaihdossa kertyneen tiedon pohjalta.

Kuva: Education is the future (Sanna Kuivalainen)

Hoitotyön kliinisen asiantuntijan rooli ja tehtävät meillä ja maailmalla

Hoitotyön kliinisestä asiantuntijasta käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa termiä Advanced Practice Nurse (APN). Hoitotyön kliininen asiantuntija on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensihoitaja tai kätilö, joka pystyy vaativaan itsenäiseen päätöksentekoon. Lisäksi hänellä on maisteritasoiset tiedot sekä pätevyys toimia terveydenhuollon vaativissa työtehtävissä. Näin hoitotyön kliinisen asiantuntijan osaaminen määritellään useissa maissa. On kuitenkin todettava, että kansainvälisesti hoitotyön kliinisen asiantuntijan työhön liittyvien nimikkeiden käyttö ja tehtävien sisällöt vaihtelevat. Myös Suomessa on tällä hetkellä käytössä useita erilaisia nimikkeitä, esimerkiksi hoitotyön asiantuntija, asiantuntijasairaanhoitaja, kliinisen hoitotyön asiantuntija, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, laajavastuinen hoitotyön asiantuntija ja hoitotyön kliininen asiantuntija, jota käytämme tässä artikkelissa. (Kotila ym. 2016; Alastalo 2024.)

Hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtäviin voi kuulua laajasti asiakkaan tai potilaan vaativa terveydentilan arviointi, päätöksenteko tutkimusten ja hoitovaihtoehtojen valinnassa sekä terveyden edistäminen. Päivittäisen hoitotyön lisäksi hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtäviin voi kuulua hoitotyön kehittämistä, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja asiantuntijuuden johtamista. Näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen ja näytön käyttöönotto ovat erottamaton osa hoitotyön kliinisen asiantuntijan työtä. (Sulosaari ym. 2020, Hoitotyön tutkimussäätiö 2023, Alastalo 2024.)

Maailman terveysjärjestö (WHO 2020), Suomen Sairaanhoitajat (2022 & 2023) ja Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN 2020) ovat nostaneet esiin tarpeen kehittää kliinisten asiantuntijoiden rooleja tulevaisuudessa. Hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtävät ovat sairaanhoitajalle luonteva tapa edetä urallaan ja parantaa samalla asiakkaiden sekä potilaiden saaman hoidon laatua sekä mahdollistaa aikaisempaa parempi pääsy palveluiden piiriin kustannustehokkaasti (Casey ym. 2017).

Erasmus+ -opettajavaihto Wienissä keväällä 2025

Kirjoittajat osallistuivat Wienin FH-Campus University of Applied Sciences järjestämään kansainväliseen terveyden- ja sairaanhoidon koulutusorganisaatioiden Erasmus+ henkilöstövaihtoon 3.-6.3.2025. Kansainväliseen tapaamiseen osallistui opettajia 12 eri Euroopan maasta. Tapaamisen ohjelma piti sisällään monipuolisesti koulutusjärjestelmän ja -menetelmien esittelyä sekä vierailuja eri kohteissa, kuten yksityisessä sairaalassa Göttlicher Heiland und Caritas Haus St. Magdalenassa. Vierailukohteessa osallistujille esiteltiin sairaalan toimintaa ja rahoitusmallia sekä sijoittumista Itävallan terveydenhuolto-organisaatioon. Vierailun aikana keskusteltiin myös moniammatillisen tiimin toiminnasta sairaalassa ja heidän rooleistaan potilastyössä.

Kliinien hoitotyön asiantuntija – Suomen ja Itävallan käytäntöjen vertailua

Itävallan hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden rooli on merkittävä terveydenhuollon laadun ja tehokkuuden parantamisessa. Kliinisen hoitotyön asiantuntijat osallistuvat potilaiden hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, ja heidän asiantuntemuksensa on keskeinen osa hoitotyön kehittämistä. Näiltä osin Suomen ja Itävallan käytännöt ovat yhteneväisiä.

Suomessa kliiniset asiantuntijat hyödyntävät eniten organisaatio-osaamista ja vähiten kliinisen hoitotyön osaamista (Jokiniemi ym. 2022). Suomalaisten kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden osaaminen kohdentuukin usein esihenkilötyöskentelyyn ja toiminnan kehittämiseen ylhäältä alaspäin.

Vaikka molemmissa maissa hoitotyön kliiniset asiantuntijat ovat keskeisessä roolissa hoitotyön kehittämisessä, on heidän tehtävänsä ja osaamisensa painopisteissä eroja. Itävallassa korostetaan enemmän kliinistä hoitotyötä ja potilaan hoidon suoraa toteutusta, kun taas Suomessa painotetaan organisaation kehittämistä ja tutkittuun tieteelliseen tietoon pohjautuvaa työskentelyä. Vaikuttavaa tutustumiskohteessamme wieniläisessä yksityissairaalassa, oli kliinisten asiantuntijoiden mahdollisuus tuoda näyttöön perustuvan hoitotyön hoitosuosituksia ja käytänteitä suoraan jokapäiväiseen hoitotyöhön. Tämä mahdollisti potilaslähtöisen ja laadukkaan hoitotyön, erityisesti silloin kun potilas sairastaa sellaista sairautta, jonka hoidosta ei aikaisemmin ole työyhteisössä kokemusta.

Mitä jäi käteen?

Erot kliinisten hoitotyön asiantuntijoiden sijoittumisessa osaksi työyhteisöä, voivat johtua maiden erilaisista terveydenhuollon järjestelmistä ja koulutuskäytännöistä. Kliinisten asiantuntijoiden roolin kehittäminen molemmissa maissa on tärkeää, jotta voidaan vastata terveydenhuollon kasvaviin haasteisiin ja parantaa hoidon laatua. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen maiden välillä voivat auttaa löytämään parhaita käytäntöjä ja kehittämään kliinisten asiantuntijoiden roolia edelleen.

Suomalaisessa järjestelmässä tutkimus, näyttöön perustuva hoitotyö ja kehittäminen jäävät usein ylätasolle ja jalkautuvat huonosti osaksi käytännön päivittäistä hoitotyötä. Tässä asiassa meillä olisi mahdollisuus ottaa mallia Itävallan toimintakulttuurista. Wieniläisen sairaalan käytännönläheinen tapa kehittää hoitotyötä ja sen laatua, sai kaipaamaan myös Suomeen asiantuntijoiden osallisuuden vahvistamista osana potilaiden hoitoa.

Lähteet

• Alastalo M. 2024. Hoitotyön kliininen asiantuntija – kehittäjä potilaan lähellä. Laurea Journal. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.4.2025.
• Casey, M., O’Connor, L., Cashin, A., Smith, R., O’Brien, D., Nicholson, E., O’Leary, D., Fealy, G., McNamara, M., Glasgow, M., Stokes, D. & Egan, C. 2017. An overview of the outcomes and impact of specialist and advanced nursing and midwifery practice, on quality of care, cost, and access to services: A narrative review. Nurse Education Today 56, 35–40. Viitattu 28.4.2025.
• Hoitotyön tutkimussäätiö 2023. FinAME-asiantuntijuusmalliTM. Viitattu 28.4.2025.
• Jokiniemi K., Pietilä A-M. & Mikkonen S. 2022. Suomalaisten kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden osaaminen: Arviointi validoidulla ydinosaamismittarilla. Itä-Suomen Yliopisto. Viitattu 7.5.2025.
• Kotila J., Axelin A., Fagerströn L., Flinkman M., Heikkinen K., Jokiniemi K. ym. 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat –laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. Suomen Sairaanhoitajat. Fioca Oy. Viitattu 28.4.2025.
• Sulosaari, V., Elomaa-Krapu, M., Hopia, H., Koivunen, K., Leinonen, R., Liikanen, E., Penttinen, U., Törmänen, O., Walta, L. & Heikkilä, J. 2020. Ydinkompetenssit kliinisen asiantuntijan (ylempi AMK) koulutuksessa. AMK-lehti/UAS Journal 1/2020. Viitattu 28.4.2025.