Digitaalinen yhteiskunta, LbD & pedagogiikka 19.8.2020

Jatkuva oppiminen edistää hyvinvointia

Teksti | Tarja Kallonen , Annemari Kuhmonen

Osaamisella ja hyvinvoinnilla on selkeä yhteys työelämässä. Osaaminen on tärkeää niin yhteiskunnan, yritysten kuin yksilönkin kannalta. Sen rooli kilpailutekijänä, tuottavuuden kasvattajana sekä työtyytyväisyyden lisääjänä on kiistaton. Työuran aikana tapahtuvan koulutuksen tulee olla oppijakeskeistä ja vastata oppijan ja hänen työnantajansa kulloiseenkin tarpeeseen. Tämä ei onnistu ilman työntekijän, työnantajan ja oppilaitosten jatkuvaa vuoropuhelua.

Yrityksissä tarvitaan uutta osaamista kiihtyvällä tahdilla ja tunnistetaan osaamisen yhteys hyvän tuloksen tekemiseen (Pohjola 2015), muttei välttämättä tiedetä, minkälaista osaamista tarvitaan. Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimuksen (2020) mukaan jopa 61 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista esimiehistä on epätietoisia, miten henkilöstöä tulisi kehittää. Yritykset investoivat tekniikkaan, tuotantolinjoihin ja markkinointiin, mutta tinkivät koulutuksesta – etenkin heikossa taloustilanteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ”Miten osaaminen näkyväksi?”-selvityksessä (2020) tunnistettiin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa keskeisiksi opinnollistaminen, osaamisperusteisuus, digitaalisuus ja sähköiset järjestelmät. Opinnollistamisella tarkoitetaan muualla kuin muodollisessa koulutuksessa eli esimerkiksi omassa työssä hankitun osaamisen rakentamista tutkinnon osiksi. Osaamisperustaisuus puolestaan edellyttää työelämässä toimivilta kykyä tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan. Tekoäly voidaan valjastaa avuksi osaamisen tunnistamisessa. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää myös oppijoiden ohjauksessa.

Tulevaisuudessa työelämän ja oppilaitosten yhteistyön vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Oppilaitosten rooli henkilöstön jatkuvan oppimisen tukijana on vielä pitkälti käyttämättä oleva mahdollisuus. Finanssialalla kehitetty Finanssiakatemia toimii tällaisen työn edelläkävijänä ja rakentaa muun muassa työelämäprojektien avulla uusia keinoja jatkuvalle oppimiselle. Lisäksi pankit ja vakuutusyhtiöt tekevät esimerkiksi luento- ja rekrytointiyhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Työssä opitaan tekemällä, kokemalla ja muilta

Työssä opitaan ja osaamista hankitaan joka päivä vähän kerrallaan useilla eri tavoilla. Tärkeitä tapoja ovat tekemällä ja kokemalla oppiminen päivittäisissä työtehtävissä sekä muilta oppiminen vuorovaikutuksessa ja havainnoimalla esimerkiksi projekteissa, verkostoissa, mentoroinnissa ja valmennuksissa. Niiden osuus työssä oppimisesta on 70-20-10 -oppimismallin mukaan yhteensä noin 90 %. Formaali eli muodollinen oppiminen on tavoitteellista, strukturoitua ja ohjattua, kuten verkkokurssi tai webinaari, ja sen osuus on 10 %. (Johnson, Blackman & Buick 2018.)

Työuran aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulee kehittää ja samalla on vastattava entistä paremmin työssä syntyneisiin osaamistarpeisiin. Nämä tarpeet korostuvat etenkin nopeasti muuttuvilla toimialoilla, kuten finanssialalla. Koronapandemian myötä finanssiyhtiöt ovat siirtyneet laajalti etätöihin (Finanssiala 2020). Joustava työ asettaa omat vaatimuksensa osaamisen ja työhyvinvoinnin johtamiselle: Miten mahdollistetaan etätyöntekijöiden jatkuva osaamisen kehittyminen (Asikainen 2016)?

Sosiaaliset taidot päihittävät digitaidot

Finanssiala on laaja: Siihen kuuluu pankki-, vakuutus- ja sijoituspalveluja tarjoavia yrityksiä, jopa auton vuokrausta ja sairaalapalveluja. Alan henkilöstöllä on useita erilaisia tehtäviä ja toimenkuvia, joten tarvitaan myös erilaisia osaamisia. Alalle soveltuvat osaamiset ovat joko yleisiä, kuten asiakaspalvelutaidot, liiketoimintaosaaminen, sosiaalinen kyvykkyys, tietotekniikan hyödyntäminen tai tiettyyn erityisosaamiseen painottuvia, esimerkiksi aktuaaritoiminta, sijoitustutkimus, riskien arviointi tai tilinpäätösanalyysi.

Osaamisten tarve muuttuu finanssialan palvelujen kehittymisen sekä asiakkaiden tarpeiden, asiakaskäyttäytymisen ja työn tekemistapojen muutosten myötä jatkuvasti. Tulevaisuudessa korostuvat tunneäly ja työn muutoksessa luoviminen (Finanssiala 2020, Rajander-Juusti 2012 & 2015)

Vuonna 2018 selvitettiin tulevaisuuden viisi kaikkein tärkeintä osaamista finanssialalla. Kyselyyn vastasi 650 alalla työskentelevää toimihenkilöä, esimiestä ja finanssialan koulutuksesta vastaavaa opettajaa. Vastaajaryhmien välillä ei ollut suuria eroavuuksia. Kyselyssä valittavana olleet ominaisuudet oli valikoitu aikaisempien finanssialalla tehtyjen tutkimusten perusteella. Kaikkiaan erilaisia osaamisia oli 35 kappaletta.

Vastausten perusteella finanssialan tärkeimmät tulevaisuudessa tarvittavat taidot liittyivät itsensä johtamiseen. Itsensä johtamisen taidoilla tarkoitetaan kykyä kehittää omaa osaamista ja sopeutua muutokseen sekä kykyä tunnistaa oma osaaminen, huolehtia omasta jaksamisesta ja sietää painetta. Itsensä johtamiseen liittyvien taitojen jälkeen suurimmat taitoryhmät olivat sosiaalisiin taitoihin liittyvät kyvykkyydet, kuten empatia, neuvottelutaidot, palveluosaaminen, sosiaaliset kyvyt ja verkostojen hallinta. Kolmas suuri ryhmä oli digitalisaatioon liittyvät taidot, kuten datan käsittely ja hyödyntäminen sekä kyky soveltaa teknologiaa. (Finanssiala 2019.)

Myös Opetushallituksen ohjaaman osaamisen ennakointifoorumin mukaan rahoitus- ja vakuutusalan eniten kasvavat yleiset työelämäosaamiset ovat asiakaspalvelutaidot ja itsensä johtaminen. Vastaavasti finanssialan erityistaitoja ovat datatiedon soveltaminen ja luottamuksen rakentaminen digitaalisessa maailmassa. Ennakointiaika ulottuu aina vuoteen 2035 asti. (OPH, Osaamisen ennakointifoorumi, Leveälahti ym. 2019.)

Osaamisen merkitys korostuu kansainvälisissä verkostoissa, ja suomalaisen finanssialan henkilöstön osaamisen taso on vertailukelpoinen muihin maihin verrattuna. Vuonna 2019 pohjoismaiset finanssialan työnantajat selvittivät tulevaisuuden osaamistarpeita: Maiden välillä löytyi eroja, vaikka suuntaus sosiaalisiin ja digitaalisiin taitoihin oli samankaltainen. Tanskassa tärkeimmäksi taidoksi nousi asiakaspalveluosaaminen. Suomessa ja Tanskassa sosiaaliset taidot sijoittuivat digitaalisia taitoja korkeammalle, kun taas Norjassa tilanne oli päinvastainen. Suomalaisten finanssialan asiantuntijoiden mielestä tärkeintä on osata sopeutua muutokseen sekä kehittää omaa osaamistaan (Finance Finland, Finance Norway & FA Denmark 2019.)

Rahoitusrakenteen tulee tukea jatkuvaa oppimista

Koulutus vanhentuu nopeasti, joten osaamista täytyy päivittää koko eliniän ajan. Yhteiskunnan tuen merkitys osaamisen tukemisessa on välttämätön. Rahoituksen osuus jatkuvaan oppimiseen on melko vaatimaton turvaamaan nopeasti työssä tarvittavaa osaamista.

Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2020 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021 – 2024. Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Jatkuvan oppimisen osuus on ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa 9 prosenttia ja yliopistojen mallissa 5 prosenttia. (OKM 2020.)

Byrokratian himmeleistä käytännön työhön

Meillä on riittävästi tietoa, teoriaa ja toimijoita. Nyt tarvitaan käytännön toimenpiteitä viemään jatkuvan oppimisen malli ja tahtotila eteenpäin. Työelämä ja oppilaitokset sekä osaaminen ja koulutus tulee nivoa yhteen. Yksi jatkuvan oppimisen ydinkysymyksiä on, miten oppilaitokset ja yritykset voisivat tehdä nykyistä tehokkaammin yhteistyötä.

Finanssialan yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa toteuttama Hyvinvoiva finanssiala -hyvinvointihanke vahvisti näkemyksen siitä, että osaaminen on yksi erittäin tärkeä osa työhyvinvointia (Rajander-Juusti 2015). Yritykset investoivat henkilöstön työhyvinvointiin tarjoamalla erilaisia hyvinvointipalveluita. Näistä palveluista puuttuu kuitenkin henkilön oman osaamisen kehittäminen. Osaamisen ottaminen mukaan yritysten hyvinvointipalveluvalikoimaan lisäisi henkilöstön kiinnostusta parantaa omia työtaitojaan.

Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen edellyttää käytännön työvälineitä yrityksiin henkilöstön tueksi. Osaamisesta tulisi tehdä yksi hyvän elämän osa-alueista, kuten säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ravinto. Digitaaliset oppimistarjonnat ja mittarit olisi hyvä ottaa käyttöön laajasti yrityksissä. Lisäksi yhteiskunnan tulisi tukea tällaisten uusien tuotteiden kehittämistä. Kokeilujen aika on nyt, jotta myös nykyinen henkilöstö pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020082061134
henkilökuva.
Tarja Kallonen
tarja.kallonen1(at)gmail.com
osaamisen ennakointi
henkilökuva.
Annemari Kuhmonen
annemari.kuhmonen(at)laurea.fi
lehtori

ennakointi finanssiala hyvinvointi jatkuva oppiminen osaaminen

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu