Oppiminen on keskeinen tekijä yritysten strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Jos yritykset eivät kehitä ja päivitä osaamistaan, on niiden vaikea pärjätä muuttuvassa toimintaympäristössä. SURE – Suorituskykyä, resilienssiä ja elinvoimaa jatkuvalla työssä oppimisella -hankkeessa (2023–2025) olemme kehittäneet prototyyppiä mittarista, jolla voisi mitata jatkuvan työssä oppimisen vaikutuksia vientialan pk-yritysten liiketoimintaan suorituskyvyn, resilienssin ja elinvoiman näkökulmasta. Tämänkaltaista mittaria tarvitaan, jotta pk-vientiyritykset pystyisivät mittaamaan jatkuvan työssä oppimisen vaikutuksia toimintaansa ja tekemään mitattuun tietoon perustuvia liiketoimintapäätöksiä.

Jatkuvan työssä oppimisen mittaaminen vientialan pk-yrityksissä on tärkeää yritysten kilpailukyvyn ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi jatkuvasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. SURE-hankkeessa kehitetty mittarin prototyyppi tarjoaa pk-yrityksille käytännön työkalun, jolla voidaan mitata suorituskykyä, elinvoimaa ja resilienssiä eri oppimistoimenpiteiden valossa. Mittarin käyttötarkoituksena on päätöksentekoa tukevan tiedon tuottaminen, joka mahdollistaa nopeamman ja perustellun päätöksenteon. Mittarin avulla yritykset voivat seurata ja arvioida oppimisen vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuteen, henkilöstön hyvinvointiin sekä kykyyn selviytyä markkinahäiriöistä ja muutoksista.

Jatkuvan oppimisen mittaaminen on haasteellista. Owalgroupin (2020) selvityksen mukaan yhtenä haasteena on esimerkiksi jatkuvan oppimisen määritelmän laveus. Mittariston tai indikaattoreiden määrittämiseksi jatkuvalle oppimiselle on valittava sopiva teoria tai näkökulma, jonka perusteella jatkuvaa oppimista määritellään. SURE-hankkeessa jatkuva työssä oppiminen määritellään Lemmetyn ja Collinin (2022) mukaisesti työssä tai työn vuoksi tapahtuvaksi oppimiseksi, jonka tarkoitus on vastata työelämän muuttuviin vaatimuksiin.

Haasteellista mittaamiselle on myös se, että oppimisen vaikutusta työelämässä tutkitaan usein subjektiivisten kokemusten perusteella, ja saatavilla oleva tieto on useimmiten näkemyksellistä. Organisaatioiden tasolla oppimisen mittaaminen on Suomessa rajallista, eikä kattavia mittareita ole vielä kehitetty. Tämä puute korostuu erityisesti pk-yrityksissä, joissa oppimisen vaikutuksia suorituskykyyn tai innovointikykyyn ei systemaattisesti seurata. (Owalgroup 2020; Närhi 2023.)

Suorityskyky, elinvoima ja resilienssi vientiyritysten näkökulmasta

SURE-hankkeessa pk-vientiyrityksiä tarkastellaan kolmen ulottuvuuden kautta, jotka ovat suorituskyky, resilienssi ja elinvoima (Kuva 1), joita kaikki yritykset tarvitsevat pärjätäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Jatkuva oppiminen, erityisesti pk-yrityksissä, voi merkittävästi parantaa yritysten suorituskykyä, elinvoimaa ja resilienssiä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Alla tarkastellaan, miten jatkuva oppiminen liittyy suorituskykyyn, elinvoimaan ja resilienssiin pk-yritysten tapauksessa.

1. Suorituskyky: Suorituskyky voidaan määritellä yrityksen kyvyksi saada aikaan tehokkaasti tuotoksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (Laitinen 2003). Jatkuvan oppimisen on todettu parantavan pk-yritysten tuottavuutta ja kasvua. Esimerkiksi strateginen oppimissuuntautuneisuus auttaa pk-yrityksiä kehittämään innovaatioita ja parantamaan kilpailukykyään sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Oppiminen parantaa yritysten kykyä soveltaa hankittua tietoa uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Oppimissuuntautuneisuus on myös osoitettu keskeiseksi tekijäksi kestävien innovaatioiden ja yritysvastuun kehittämisessä pk-yrityksissä. (Kotsikos 2023; Torkkeli & Durst 2022.)

2. Elinvoima: Yrityksen elinvoima tarkoittaa yrityksen kykyä menestyä ja kasvaa pitkällä aikavälillä. Se kattaa taloudellisen menestyksen, asiakastyytyväisyyden, työyhteisön hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn. Elinvoimainen yritys on innovatiivinen, joustava ja kykenee sopeutumaan muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Jatkuva oppiminen voi lisätä työntekijöiden sitoutumista yrityksen tavoitteisiin ja parantaa työtyytyväisyyttä, mikä auttaa yritystä houkuttelemaan ja pitämään kiinni osaavasta henkilöstöstä. Lisäksi koulutus ja jatkuva oppiminen voivat monipuolistaa osaamista ja parantaa työntekijöiden kykyä toimia useissa eri rooleissa, mikä osaltaan vahvistaa yrityksen elinvoimaa. (Pirinen 2017; Torkkeli & Durst 2022.)

3. Resilienssi: Resilienssillä on tieteenalasta riippuen erilaisia merkityksiä, mutta SURE-hankkeessa ja tässä artikkelissa resilienssin käsitettä käytetään kuvaamaan organisaatioiden muutosjoustavuutta. Yrityksen resilienssi tarkoittaa organisaation kykyä ennakoida, sopeutua ja toipua nopeasti ulkoisista häiriöistä, kuten markkinamuutoksista, talouskriiseistä tai operatiivisista häiriöistä, samalla säilyttäen toimintakykynsä ja pitkän aikavälin kilpailuetunsa. Oppimisen avulla pk-yritykset voivat kehittää joustavuutta, reaktionopeutta ja riskienhallintakykyään. Erityisesti toimitusketjun resilienssi ja kyky toipua nopeasti häiriöistä ovat avainasemassa pk-yritysten selviytymisessä vaikeissa markkinatilanteissa. (Kupari & Montonen 2019; Hamel & Valikangas 2003; Alshahrani & Salam 2022; Kotsikos 2023.)

Suorituskyky, resilienssi ja elinvoimaisuus ovat asioita ovat asioita, joiden mittaaminen auttaa pk-vientiyrityksiä ymmärtämään, miten hyvin ne suoriutuvat ja missä on parantamisen varaa. Tämä on arvokasta tietoa strategisen päätöksenteon tukena ja se auttaa yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä kansainvälisillä markkinoilla.

Mittari jatkuvan oppimisen vaikutusten mittaamiseen pk-vientiyrityksissä

Menestyksekkään mittariston tai indikaattoreiden määrittäminen edellyttää, että jatkuvalle oppimiselle valitaan yhteisesti sovittu teoria tai näkökulma, josta käsin mittarikehitystä tehdään. SURE-mittarin tausta pohjautuu löyhästi 1950-luvulta peräisin olevaan Kirkpatrickin malliin, joka on alun perin kehitetty koulutusten arviointiin ja oppijoiden kokemusten mittaamiseen. Malli sisältää neljä ulottuvuutta, jotka ovat
reaktio (tyytyväisyys oppimiskokemukseen), oppiminen (tietojen ja taitojen kehittyminen), käyttäytyminen (siirtovaikutus, opitun siirtyminen työtapoihin) ja tulos eli pitkän aikavälin vaikuttavuus organisaation toimintaan (liiketoiminnan muutos). Kirkpatrickin malli on vanha, mutta Kirkpatrickin viitekehys on taustalla useammassa arviointityökalussa (esim. Phillipsin ROI ja Balanced Scorecard in Learning and Development).

Mittaamista ei kuitenkaan kannata sitoa liian tiukasti aiempiin malleihin, sillä työssä oppimisen muodot ja mahdollisuudet muuttavat muotoaan, jolloin niiden mittaamisenkin tai vaikuttavuuden arvioinninkin on muututtava. (Owalgroup 2020; Kuhmonen & Heino 2023.)

SURE-mittarissa Kirkpatrickin mallin ulottuvuudet näkyvät siten, että kaikkia mitattavia asioita ei saada mitattua kvantitatiivisesta datasta, vaan sen lisäksi tarvitaan henkilöiden omaa subjektiivista arviota oppimiskokemuksesta, tietojen ja taitojen kehittymisestä sekä opitun siirtymisestä työtapoihin. Kriittistä subjektiivista arviointia tarvitaan senkin takia, että jatkuvan oppimisen välittömiä vaikutuksia mitattaviin asioihin voi joskus olla vaikea yksiselitteisesti todeta – mitattaviin asioihin saattavat vaikuttaa muutkin asiat kuin jatkuva oppiminen.

SURE-hankkeessa on kehitetty prototyyppiä mittarista, jolla voisi mitata jatkuvan työssä oppimisen vaikutuksia vientialan pk-yritysten liiketoimintaan suorituskyvyn, resilienssin ja elinvoiman näkökulmasta. Mitatun tiedon pohjalta yritykset pystyvät tekemään parempia liiketoimintapäätöksiä toimintansa kehittämiseksi. Koska mittari on kohdistettu pk-vientiyrityksille, niin siinä korostuvat liiketalouteen liittyvät asiat. Mittari on haluttu pitää kohtuullisen käytännönläheisenä ja yksinkertaisena käytettävyyden helpottamiseksi. Mittarin rakentamisessa on hyödynnetty kirjallisuutta, SURE-hankkeen yritystyöpajojen kokemuksia sekä hankkeen ohjausryhmän asiantuntijakommentteja.

Alla esitellään SURE-hankkeessa kehitetty ehdotus jatkuvan oppimisen mittarin prototyypiksi. Mittari on jaettu osa-alueittain kolmeen osaan siten, että suorituskykyä mittaavat asia ovat Taulukossa 1, elinvoimaa mittaavat asiat Taulukossa 2 ja resilienssiä mittaavat asiat Taulukossa 3. Jatkuvan työssä oppimisen vaikutuksia kuhunkin mitattavaan asiaan arvioidaan kolmiportaisen liikennevaloasteikon kautta. Vihreä vaihtoehto tarkoittaa sitä, että jatkuvalla työssä oppimisella on selkeästi myönteinen vaikutus mitattavaan asiaan. Keltainen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että jatkuvalla työssä oppimisella ei ole selkeää vaikutusta mitattavaan asiaan. Punainen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että jatkuvalla työssä oppimisella on negatiivinen vaikutus mitattavaan asiaan. Idea ja logiikka mittarin kolmiportaiseen arviointiasteikkoon tullut SDG Impact Assessment Tool -työkalusta, joka auttaa arvioimaan, miten jokin toiminta, organisaatio tai innovaatio vaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Eriksson et al. 2024).

Arviointimittarin värikoodeihin on liitetty myös numeeriset arvot siten, että vihreä = + 1 piste, keltainen = 0 pistettä ja punainen = -1 piste. Jotta jatkuvalla työssä oppimisella olisi positiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaan, pitäisi mittarin kaikkien mitattavien asioiden loppusumma olla vähintäänkin nollaa suurempi.

Mitä suurempi määrä saadaan pisteitä, sitä parempi. Jos pisteiden loppusumma on nollan tuntumassa tai negatiivisen puolella, indikoi se jatkuvan työssä oppimisen vaikutukset yrityksen näkökannalta turhiksi tai peräti negatiivisiksi. Mittarin numeeristen tulosten perusteella voidaan arvioida jatkuvan oppimisen vaikutuksia erikseen eri osa-alueisiin eli suorituskykyyn, elinvoimaan ja resilienssiin.

Mittarin viimeisenä kohteena on mainittu ESG-kriteerit, jotka kattavat ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmat. Vientiyritysten näkökulmasta ESG-asioiden huomioiminen on tärkeää, jotta ne pystyvät menestymään kestävästi ja vastuullisesti kansainvälisessä ympäristössä. Kansainvälinen kauppakamari (ICC 2024) on julkaissut marraskuussa 2024 kolmannen version kestävän kaupan periaatteista, ”Principles for Sustainable Trade”. Kyseisessä ICC:n dokumentissa käsitellään myös ESG-asioiden mittaamista kansainvälisessä kaupassa. Kansainvälisessä kaupassa ESG-kriteerinen mittaaminen liittyy muun muassa luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön, ostajien ja myyjien välisiin eettisiin liiketoimintakäytäntöihin ja jakeluketjujen kestävyyskriteereihin. ICC:n ohjeistuksen mukaan mittaamiseen kannattaa käyttää standardoituja ESG-kriteerejä, jotka voivat pohjautua kansainvälisiin sopimuksiin tai alueellisiin sääntelyihin. Lisäksi erilaiset sertifikaatit, raportit ja data voivat toimia todisteena ESG-kriteerien toteutumiselle.

Mittarin hyödyntämisestä

Edellä esitettyä mittaria voidaan soveltaa käytännön tasolla usealla eri tavalla:

• Jatkuvaa oppimista voidaan mitata esimerkiksi kyselyjen ja itsearviointien avulla, joissa työntekijät ja yritys arvioivat kehitystä esimerkiksi vuosittain.
• Data-analytiikan avulla voidaan seurata sellaisia suorituskykymittareita, joista on saatavilla kvantitatiivista dataa (esimerkiksi liikevaihdon kehitys) ja vertailla niitä oppimistoimenpiteiden kanssa.
• Kvalitatiivista analyysia voidaan toteuttaa yrityksen johdon ja työntekijöiden haastattelujen avulla ja arvioida, miten oppimistoimenpiteet ovat vaikuttaneet.
• Yksinkertaisimmallaan mittaria voidaan ajatella ”checklist”-tyyppisenä tarkastuslistana ja pohtia, mitkä asiat vaativat jatkotoimia osaamisen kehittämisen suhteen.

Mittarin avulla pk-vientiyritys voi saada kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten jatkuva oppiminen vaikuttaa heidän liiketoimintaansa suorituskyvyn, elinvoiman ja resilienssin näkökulmista. Mitatun tiedon pohjalta yritykset pystyvät tekemään parempia liiketoimintapäätöksiä toimintansa kehittämiseksi.

Tämä SURE-hankkeessa kehitetty mittari on prototyyppi ja siinä riittää vielä jatkokehitystarpeita esimerkiksi datan hyödynnettävyyden suhteen. Objektiivisen datan osuuden lisääminen subjektiivisen tiedon täydentäjäksi on tarpeellinen kehityskohde jatkoa ajatellen. Haasteena on myös se, miten jatkuvan työssä oppimisen vaikutukset rajataan muista vaikutuksista. Sen vuoksi mittarin soveltamisessa tarvitaan kriittistä tulkintaa.

Jatkuvaan oppimiseen kannattaa panostaa, koska se ei ainoastaan paranna yrityksen suorituskykyä ja innovatiivisuutta, vaan myös luo pohjan pitkäjänteiselle kasvulle ja selviytymiselle muuttuvissa olosuhteissa. Mittarin avulla saatavat tiedot voivat ohjata vientiyrityksiä tekemään strategisia päätöksiä, jotka varmistavat menestyksen sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

Lähteet

• Alshahrani, M.A. & Salam, M.A. 2022. The Role of Supply Chain Resilience on SMEs’ Performance: The Case of an Emerging Economy. Logistics 6, 47.
• Eriksson, M., Ahlbäck, A., Silow, N. & Svane, M. 2020. SDG Impact Assessment Tool – Guide 1.0. Gothenburg Centre for Sustainable Development at Chalmers University of Technology and the
• University of Gothenburg/Sustainable Development Solutions Network (SDSN) Northern Europe. Gothenburg, Sweden – October 2020. Verkkojulkaisu: https://files.unsdsn.org/SDG-Impact-Assessment-Tool-Guide-1-0_final_ver02_mini%20(1).pdf. Viitattu 19.12.2024.
• Hamel, G., & Valikangas, L. 2003. The quest for resilience. Harvard Business Review, 81(9), 52–63.
• ICC 2024. ICC Principles for Sustainable Trade – Wave 3. International Chamber of Commerce.
• Kotsios, P. 2023. Business resilience skills for SMEs. Journal of Innovation and Entrepreneurship volume 12, 37.
• Kuhmonen, A. & Heino, P. 2023. Jatkuvan työssä oppimisen vaikutus vientiyritysten menestykseen. Laurea Journal 21.8.2023. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828520
• Kupari, I. & Montonen, N. 2019. Organisaation muutosjoustavuuden arviointi ja kehittäminen. Teoksessa: Johtaminen ja yrittäjyys digiaikana (toim. Mäkimurto-Koivumaa, S.). B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 28/2019. Lapin ammattikorkeakoulu. Rovaniemi.
• Laitinen, E. K. 2003. Yritystoiminnan uudet mittarit. Helsinki: Talentum.
• Lemmetty, S. & Collin, K. 2022. Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä.SoPhi (20). Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9443-3
• Närhi, L. 2023. Muuttuva toimintaympäristö haastaa kehittämään ja mittaamaan pk-yritysten tiedolla johtamista. Laurea Journal 12.9.2023. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230912123312
• Viitattu 16.10.2024.
• Owalgroup. 2020. Esiselvitys työelämässä tapahtuvan oppimisen vaikuttavuuden indikaattoreista – yhteenveto. Verkkojulkaisu: https://owalgroup.com/wp-content/uploads/2020/10/Esiselvitys-tyoelamassa-tapahtuv-an-oppimisen-mittaaminen-raportti.pdf.  Viitattu 15.10.2024.
• Pirinen, K. 2017. Mitä yrityksen elinvoima on? Kolmen yrittäjän näkemyksiä. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/125758/Pirinen_Katri_opinnaytetyo.pdf?sequence=1
• Seppä-Kortelainen, S. & Kuhmonen, A. 2023. Erilaiset työssä oppimisen tavat tukevat pk-vientiyritysten strategista osaamisen johtamista. Laurea Journal 13.6.2023. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050828523
• Tihtonen, J. 2020. Kuinka resilientti yrityksesi on? Selviä muutoksista ja kriiseistä resilienssin avulla. Yritystä Stadiin, Helsingin Yrittäjien jäsenlehti 3/2020.
• Torkkeli, L. & Durst, S. 2022. Corporate Social Responsibility of SMEs: Learning Orientation and Performance Outcomes. Sustainability 14, 6387.