Oppia pitäisi jatkuvasti ja kaiketi me myös opimme, tahdoimme tai emme. Tietoisesti toki opimme varmasti enemmän ja paremmin, kun otteemme oppimiseen on aktiivinen. Se on aktiivinen, kun tiedostamme tarpeen oppimiselle ja silloin olemme valmiita panostamaan oppimiseen. Oppimismotivaatio lisää oppimista ja oppimisen ilo vain vahvistaa sitä. Ei ole näin yhdentekevää, miten oppiminen tapahtuu ja miten se koetaan. Oppia voi, vaikka oppimistapahtuma tai -tilanne eivät olisi miellyttäviä, mutta tällaiset oppimistapahtumat eivät välttämättä lisää oppimismotivaatiota.
Elinikäisen oppimisen sijaan nykyään puhutaan yhä enemmän jatkuvasta oppimisesta. Jatkuvaa oppimista tapahtuu kaikkialla ja se koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi niin työelämässä kuin oppilaitoksissakin. Jatkuvaa oppimista halutaan edistää joustavasti niin, että kaikilla on mahdollisuus helposti hankkia uutta osaamista. Koska jatkuva oppiminen koetaan tärkeäksi koko yhteiskunnan näkökulmasta, on Suomessa päätetty käynnistää vuoden 2021 aikana myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Sen tehtäviksi on kerrottu:
- toimialaansa liittyvä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi,
osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointitiedon analysointi,
- koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden valtionavustusten myöntäminen ja hankinta erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville ja
- alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki ja vaikuttavuuden edistäminen.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen on todettu osallistuvan myös jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen, joka yhdistää koulutustarjonnan, ohjauspalvelut ja tietoa työmarkkinoista. Lisäksi sen on tarkoitus täydentää hankinnoilla ja avustuksilla työikäisille suunnatun koulutustarjonnan vajetta ja kapeikkoja. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tullee näin toimimaan tiiviissä yhteistyössä työnantajien ja korkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kanssa, jotta työelämän muutoksiin olisi mahdollisuus varautua ja sopeutua yhä paremmin.
Jatkuvan oppimisen opintotarjontaa yhteiskunnassa on pyritty kasvattamaan myös siten, että vuoden 2021 alusta muuttuneissa korkeakoulujen rahoitusmalleissa korkeakouluja palkitaan jatkuvan oppimisen tarjonnan kasvattamisesta. Yliopistojen rahoitusmallissa jatkuvan oppimisen rahoitusosuus on 5 % ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa peräti 9 %. Tämän seurauksena korkeakoulujen kaikille avoin opintotarjonta on voimakkaassa kasvussa ja opinnot myös kiinnostavat aikuisia suuresti.
Aikuisia kannustetaan nyt monin tavoin joustavaan jatkuvaan oppimiseen niin, että enää ei olisi tarpeen tehdä toista tutkintoa. Vaikka yhä useammin voisi hankkia vain juuri tarvitsemansa lisä- tai täydennysosaamisen, on uuden tutkinnon suorittaminen yhä edelleen monien tavoitteena. Vaikka kaikilla aloilla tutkinnot eivät ole uralla etenemisen edellytys, ne usein lisäävät yksilön kilpailukykyä työmarkkinoilla. Samoin uuden tutkinnon suorittaminen voi mahdollistaa alan vaihtamisen ja varsinkin sosiaali- ja terveysalalle pyrittäessä tutkinnon suorittaminen on myös edellytys sille. Onneksi monipuolisen jatkuvan oppimisen tarjonnan parista korkeakouluilla on tarjolla vaihtoehtoisia reittejä tutkinto-opiskelijaksi niille, jotka haluavat aloittaa opiskelun muutaman kurssin kokeilulla, mutta innostuvatkin opintojen aikana tutkinnon suorittamisesta. Jatkuva oppiminen on näin yhä joustavampaa, kun tutkinto-opiskelijaksikaan ei tarvitse välttämättä tarvitse hakeutua valintakokeiden kautta vaan hyödyntäen vaihtoehtoisia ja yksilöllisiä reittejä jatkuvasti oppien.
