Me käytämme jokapäiväisessä elämässä paljon erilaisia symboleja ja kieli- ja mielikuvia kuvailemaan omaa kokemus- ja ajatusmaailmaamme sen suuremmin pohtimatta asiaa. Se, että luet tätä artikkelia, vaatii symbolien, tässä tapauksessa kirjainjärjestelmän ymmärtämistä ja tulkintaa. Liikenteessä ja esimerkiksi ostoskeskuksessa symbolit ohjaavat kulkuamme ja mitenhän montaa emojia olet käyttänyt tällä viikolla esimerkiksi perheenjäsenten tai ystävien kanssa viestitellessäsi?
Kuva: Creativeart / Freepik
Tässä artikkelissa kerrotaan konkreettisten esimerkkien kautta siitä, miten Laurea-ammattikorkeakoulun luotsaamassa NuoRTO-hankkeessa on käytetty symboli- ja metaforatyöskentelyä luovuuden herättelyyn, kehittämistyön kirkastamiseen, yhteiskehittämiseen sekä hankkeessa tehdyn kehittämistyön arviointiin. Toivottavasti nämä esimerkit innostavat testaamaan asiaa.
Miten luovuutta voi ruokkia tai kehittää?
Maailman talousfoorumin Tulevaisuuden työ -kyselyssä luova ajattelu nousi toiseksi tärkeimmäksi, mutta nopeimmin kasvavaksi työelämätaidoksi. (World Economic Forum 2023) Tämä on varmaan aika itsestään selvää myös kaikille meille hanketyötä tekeville ammattilaisille. Hanketyössä pyritään usein kehittämään jotain uutta; toimintatapaa, verkostoa, yhteistyötä, palvelua – ja kaikessa tässä kehittämistyössä tarvitaan luovuutta. Ihminen ei kuitenkaan ole kone, jonka luovuus tai tuottavuus käynnistyisi nappia painamalla. Me ihmiset tarvitsemme oman luovuuden herättelyyn ja yhteistyön tekemisen virittelyyn aktivointia, ja siihen symboli- ja metaforatyöskentely sopii – kulunutta symboliikkaa käyttääkseni – kuin nenä päähän.
Uusikylä (2012) on jäsentänyt mainiosti luovuuden ulottuvuuksia suomen kielen kautta. Sanasta luovuus tulee hyvin esille luovuuden keskeisiä elementtejä. Ollaan ensinnäkin luomassa jotain uutta. Aina sen uuden ei tarvitse olla maailmoja mullistavaa, vaan kyse voi olla uuden näkökulman etsimisestä johonkin tuttuun asiaan, uuden toimintatavan tai esimerkiksi yhteistyöverkoston rakentamisesta. Termiin luovuus on hienosti piilotettu myös luopumisen kehotus; luovu. Saadakseen uutta pitää usein osata myös luopua jostain vanhasta, ei ehkä enää niin toimivasta käytänteestä tai rakenteesta.
Luovuus tarvitsee kukoistaakseen turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen voi ilmaista omia ajatuksiaan ja ideoitaan ilman pelkoa arvostelusta tai lytätyksi tulemisesta. Työterveyslaitoksen mukaan uutta luovassa asiantuntijatyössä psykologinen turvallisuus on todella keskeisessä roolissa. Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä kunnioitetaan toisten osaamista ja työskentelyssä voidaan huoletta kokeilla, erehtyä, hakea uutta suuntaa tai polkua kulkea ja siten päästä sellaiseen lopputulemaan, johon ei pääsisi vain tuttuja latuja kulkemalla. (Työterveyslaitos 2019.) Psykologinen turvallisuus ja kokeilemiseen rohkaiseva kulttuuri mahdollistaa yhteisön luovuuden.
Symboli- ja metaforatyöskentelyssä on voimaa!
Olemme käyttäneet sekä symboli, että metaforatyöskentelyä NuoRTO-hankkeessa esimerkiksi sidosryhmien tapaamisiin liittyvässä tiedonkeruussa, hankkeen sisäisessä kehittämistyön reflektoinnissa sekä yhteiskehittämisessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Sekä symboli että metaforatyöskentelyä voidaan ajatella vertauskuvien tutkimisena ja niiden kanssa leikkimisenä, joka mahdollistaa uuden ymmärryksen saamisen ihmisten erilaisista kokemuksista ja ajatuksista.
Symboli on merkki, jolla viitataan johonkin toiseen, usein abstraktiin ilmiöön, kokemukseen tai ideaan. Esimerkiksi kiven ajatellaan symboloivan jotain vahvaa ja miltei ikuista, sydämen kuva symboloi taas rakkautta, risti kristinuskoa ja niin edelleen. Symboleilla voi olla vakiintunut merkitys, kuten esimerkiksi valtioiden lipuilla tai niiden kuvilla. Mutta aina symbolin merkitys ei ole ilmeinen tai selkeästi havaittavissa, vaan se perustuu yhteisiin sopimuksiin ja kulttuuriin.
Luovassa ryhmätyöskentelyssä symbolityöskentelyllä haetaankin usein piilomerkityksiä, tunteita ja muistoja, joita näihin konkreettisiin kuviin tai esineisiin liittyy ja tehdään näitä merkityksiä näkyväksi joko puhuen, tai esimerkiksi luovan kirjoittamisen kautta. Myös erilaiset kuvakortit tai kuvat voivat toimia symboleina, joiden kautta osallistujat voivat kertoa ajatuksistaan, senhetkisistä tunnelmistaan tai vaikka toiveistaan tulevaisuuden suhteen. Hyvät kuvat ovat symbolisia, toisin sanoen ne voivat sytyttää erilaisia mielleyhtymiä ja merkityksenantoja ja siten auttavat osallistujaa tunnistamaan omia mielenliikkeitään. Aika mainio vertauskuva kuvasymbolien käytölle on hissi, joka kuljettaa ajatteluamme esitietoisesta tietoiseen.
Luonnosta löytyneet asiat; oksat, kukat, lehdet, kaarnanpalat ja vastaavat virittävät hyvin kuulumisten kertomiseen vähän uudesta näkökulmasta (Kuvaaja: Taru Lyytinen)
Metaforilla on merkitys
Kirjallisuudentutkimuksessa metaforia tarkastellaan monen eri teorian kautta. Vanhin, ja yleisimmin omaksuttu teoria palautuu Aristoteleeseen, jossa metafora on kätketty, ilman ”kuin” sanaa oleva vertaus. Esimerkiksi metafora ”olet ruusu” tarkoittaisi silloin vertausta ”olet kaunis kuin ruusu” tai ”olet kaunis mutta piikikäs kuten ruusu”. Auranen (2004, 49) kuvaa osuvasti metaforien kommunikatiivista merkitystä. Metaforia voidaan käyttää, kun halutaan puhua monimutkaisista asioista ytimekkäästi. Jos joku sanoo ”työyhteisöni on kuin vankila”, hänen ei tarvitse luetella kaikkia niitä piirteitä, joita käsitteeseen vankila liittyy.
Metaforien kautta voimme pyrkiä etsimään ilmaisua tai muotoa jollekin kokemukselle, jolle ei välttämättä ole oikein löydettävissä sanoja, mutta joiden kautta voimme tehdä näkyväksi tai ymmärrettäväksi jotain mielen sisäisestä todellisuudestamme ja kokemusmaailmastamme. Metaforat voivat antaa selkeyttä ja ymmärrystä muutoin mutkikkaille tai epäselkeille ajatuksille. Metaforien roolia kognitiivisissa prosesseissa, kuten kielessä, unissa, taiteessa ja mielikuvittelussa ja leikissä, ovat tutkineet monet psykologit Piagetista Freudiin. (Colman 2021.)
Metaforat ja symbolit ovat luontevasti sidoksissa myös tunteisiin ja ne mahdollistavat oivallusten intuitiivisen syntymisen ja synnyttämisen jollain ennalta tuntemattomalla tai järkiajattelua syvemmällä tavalla. Taideterapian tutkimuksessa tulee esiin se, että metaforien käyttö voi merkittävästi vahvistaa itsetuntemusta, tunneilmaisua ja identiteetin kehitystä. Kun me työskentelemme metaforien tai symbolien kautta, voi ajattelumme liikkua luontevasti tunteiden ja ajatusten sekä toiminnan ja ajattelun rajapinnoilla. (Sheridan & Van Lith 2024.) Hanketyössä emme ole itse terapoitumassa, mutta tuota liikettä tunteiden ja ajatusten sekä toiminnan ja ajattelun rajapinnoilla kyllä merkittävästi tarvitaan.
Käytännön vinkkejä sovellettavaksi:
Kulkuneuvo-metafora – jos hanke olisi kulkuneuvo, millainen se olisi?
Olimme NuoRTO- hankeväen kanssa Kuopiossa maaliskuussa 2025 tutustumassa osatoteuttajana toimivan Kirkkopalveluiden STEP-koulutuksen tiloihin ja toimintaan. Tässä vaiheessa aktiivista hanketyötä oli takana reilu puoli vuotta, ja oli tärkeää pysähtyä sen äärelle mitä olemme tehneet ja mihin olemme menossa. Hankkeen toinen toimintapäivä käynnistyi kehollisella herättelyllä ja pienillä ohjatuilla kohtaamisilla ja hanketyöhön liittyvillä parikeskusteluilla. Tämän jälkeen pääsimme varsinaiseen metaforatyöskentelyyn kysymyksen ”Jos meidän projektimme olisi kulkuneuvo, millainen se olisi” kautta. Miten kulkuneuvo on koottu yhteen, miten se kulkee ja minne se kulkee? Hanketyöntekijät tuumailivat asiaa viitisentoista minuuttia kahdessa pienryhmässä ja tekivät tuumailun pohjalta pienet esitykset.
Toisessa esityksessä hanke näyttäytyi alussa puukärrinä, joka ei juuri liikkunut. Pikkuhiljaa kärriin saatiin varaosia varageneraattoreineen ja ennen muuta propellipäähine. Propellipäähine kuuluu projektipäällikön varusteisiin, ja se muuttaa puukärryn helikopteriksi. Helikopterilla voi kulkea rohkeasti uusiin maastoihin, nähdä kauemmaksi ja tehdä myös kauemmas tähtääviä, pidemmän aikavälin tavoitteita ja niihin liittyviä suunnitelmia. Helikopteri mahdollistaa uusien perspektiivien löytymisen ja ketteränkin kääntymisen niin tarvittaessa.
Toisessa hanketyöntekijöiden esityksessä hanke näyttäytyi lava-autona, jossa oli toimivia ja luotettavia varaosia eri vuosikymmeniltä (kuten me työntekijätkin olemme). Lava-auto on iso ja turvallinen, siihen voi ottaa paljon kyytiä tarvitsevia mukaan — ja mikä parasta, auton lavalla oli myös pieni ja ketterä mopo, jolla pääsee tarvittaessa nopeampiin spurtteihin ja pienempiin polkuihin. Ja aina, esimerkiksi jonkin osan rikkoutuessa on mahdollisuus palata lava-autolle takaisin.
Hankeasiantuntijat kuvasivat omaa kulkuneuvovertaustaan piirtäen ja kertoen, vähän ”Kyllitäti- henkisesti”. Kuvassa näkyy lava-auton (hankkeen) tärkeimmät komponentit. (Kuvaaja: Anu Hagman)
Mitä tämä harjoitus kertoi minulle NuoRTO-hankkeesta tai kehittämistyöstä? Ainakin sen, että hankkeen asiantuntijat ovat luovia, innostuvia, idearikkaita ja heittäytyviä. Kulkuneuvoissa oli muuntuvuutta, muunneltavuutta, kokoaikaista kehittymistä, niin kuin hyvässä hanketyössä kuuluu ollakin. Esityksistä välittyi myös psykologinen turvallisuus, sillä molemmissa esityksissä tuli esille myös eksymisen ja rikkoutumisen mahdollisuus. Jos näin käy, ryhmästä löytyy tuki ja tarvittavat varaosat. Heittäytymistä uusille poluille tarvitaan hanketyössä, sillä ei voi löytää mitään uutta, ellei ole valmis tekemään myös jotain uutta. Niin yksinkertaista se usein on.
Käsitteiden kirkastamista kuvien kautta
Huhtikuussa 2025 hankkeen verkkotyöpajassa/webinaarissa tutkittiin kokemustoimijuus- käsitettä kuvasymbolien kautta. Työskentelyn tavoitteena oli laajentaa käsitystä ja ymmärrystä siitä, miten monenlaista kokemusta voisi hyödyntää lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukena. Ja koska kokemustoimijuus on kuitenkin vielä aika uusi käsite, halusimme tämän työskentelyn kautta myös vahvistaa yhteistä mielikuvaa ja asiasta.
Viritys työskentelyyn tapahtui seuraavanlaisten ajatusten ja kysymysten kautta:
”Kuvat ja symbolit herättävät usein uusia oivalluksia ja mielleyhtymiä – ja erilaiset tulkinnat samoista kuvista ovat usein tosi kiinnostavia ja ajattelua laajentavia. Millaisia kokemuksia seuraavat kuvat sinussa herättävät? Millaista kokemusosaamista voisi hyödyntää harrastusten tukena? Valitse yksi kuva seuraavista ja kerro millaisiin mielleyhtymiin se sinut vie.”
Me käytimme harjoituksessa hyvin mielikuvituksellisia ja monitulkintaisia piirroskuvia, jotka herättivät uteliaisuutta ja ruokkivat symbolista ajattelua. Kuvien kautta kuulimme tarinoita muun muassa unelmoinnin merkityksestä harrastamiseen liittyen, ihmisten eritahtisuudesta rohkaistumisen suhteen, oman erityisen voiman löytymisestä, kun ryhmäpaineet hellittävät ja toisinkatsomisen tärkeydestä. Nämä ajatukset toimivat hienona kokemuspohjana verkkotyöpajan jatkotyöskentelylle.
Kuulumisten ja energiatason näkyväksi tekemiseen.
Meillä oli hanketoimijoiden yhteistapaaminen toukokuussa 2025. Tapaamisen tavoitteena oli tuolloin ideoida erilaisia työkaluja, joilla voitaisiin auttaa lapsia ja nuoria arvioimaan oman harrastuksensa merkityksellisyyttä. Virityksenä päivään ja kuulumisten jakamiseen käytettiin luonnosta kerättyjä materiaaleja: kukkia, oksia, kaarnaa, kiviä, erilaisia hippusia. Näiden luontoon liittyvien symboleiden kautta pääsimme kertomaan senhetkisiä tunnelmia ja ajatuksia toisillemme. Kuulumiset rakentuivat monipuolisemmiksi, kuin pelkästään sanallisella kuulemiskierroksella – kerronta muuttui jopa yllättäviksi kertojalle itselleen. Vähän nuupallaan oleva omenankukka kuvasi paitsi loppukevääseen liittyvää väsymystä, mutta myös mahdollisuutta hedelmän, eli jonkun uuden syntymiseen.
Lopuksi
Hanketyöskentelyä voi hyvin ajatella oppimisprosessina, yhteisessä kehittämistyössä me jaamme ymmärrystämme asioista yhdessä muiden hankkeeseen osallistuvien kanssa. Tynjälää (1999, 22) lainaten kun me konstruoimme merkityksiä itsellemme, me samalla teemme maailmaa ymmärrettäväksi myös toisille. Yhteinen kehittämistyö vaatii jonkinlaisen jaetun käsityksen ”maailmasta” – on esimerkiksi mahdotonta rakentaa uusia toimintamalleja tai käytänteitä hanketyössä, ellei olla jollainlailla pysähdytty sen äärelle mikä kenenkin mielestä tekee käytänteestä toimivan. Merkitysten konstruointiin symbolit ja metaforat toimivat mitä mainioimmin – ota siis seuraavaan hanketyöskentelyyn mukaan kuvakortit tai symboleja luonnosta tai lähtekää visualisoimaan millainen kulkuneuvo juuri teidän hankkeenne olisi tai on!
Tämä artikkeli on osa Europan Unionin osarahoittamaa NuoRTO – Nuorille Resilienssiä, Toimijuutta ja Osallisuutta -hanketta, jonka koordinaattorina toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Outward Bound Finland Lahdesta ja Kirkkopalvelut ry / STEP-koulutus Kuopiosta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan parissa toimivien osaamista ja moniammatillista yhteistyötä valtakunnallisesti.
Lähteet
- Auranen, J. 2004 TERVANJUONTIA JA RUUSUILLA TANSSIA – metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana. Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta.
- Colman, W. 2021 Act and image, The emergence of symbolic imagination. Routledge.
- Sheridan, R., & Van Lith, T. 2024. Exploring the Impact of Metaphors on Resilience in Art Therapy Using Mixed Methods. Journal of Creativity in Mental Health, 20(3), 424–438.
- Tynjälä, P. 1999 Konstruktivistisen ja perinteisen oppimisympäristön vertailu yliopistossa. Aikuiskasvatus 19(3), 257–262.
- Uusikylä, K. 2012 Luovuus kuuluu kaikille.
Sähköiset lähteet
