JOUSI-hankkeen tavoitteena on muotoilla rakenteellinen malli sujuvoittamaan ja lyhentämään terveysalan koulutuspolkuja. Hankkeen kehittämistyöhön on kutsuttu mukaan asiantuntijapaneeli, eli edustaja jokaisesta terveysalan korkeakoulusta, kahdesta terveysalan opiskelijakunnasta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Tässä artikkelissa kerromme JOUSI-hankkeen ensimmäisestä paneelista.
Kuva: JOUSI-hankkeen asiantuntijoita valmistelemassa paneelia. Kuvaaja: Ilpo Vuorivirta
Tammikuussa 2025 käynnistyneen JOUSI-hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa ja lyhentää terveysalan koulutuspolkuja muotoilemalla rakenteellinen malli (Nikula ja Finskas 2025). JOUSI-hankkeen tavoitteiden taustalla ovat SOTEKO-hankkeen loppuraportin havainnot muun muassa pitkistä koulutuspoluista ja tarve lisätä ristiin opiskelua korkeakoulujen välillä. (Valtioneuvosto 2023).
Hankkeessa on mukana kuusi korkeakoulua: Laurea AMK, Turun yliopisto, OAMK, Oulun yliopisto, Turku AMK sekä SAMK. Hankekonsortion yhteistyön lisäksi tarkoitus on olla vuorovaikutuksessa kaikkien terveysalan korkeakoulutusta toteuttavien korkeakoulujen kanssa. Yksi tapa edistää tätä vuorovaikutusta on asiantuntijapaneeli.
Asiantuntijapaneeli hankkeen kehittämistyön välineenä
Ensimmäinen JOUSI-hankkeen asiantuntijapaneeli kokoontui toukokuussa 2025. Paneeliin oli kutsuttu edustaja jokaisesta terveysalan koulutusta toteuttavasta yliopistosta (5), ammattikorkeakoulusta (20), kahdesta opiskelijakunnasta: yksi kummaltakin korkeakouluasteelta Laureamko (Laurea AMK) ja Adaptus (Turun yliopisto, hoitotiede) sekä aiheen kannalta keskeisistä ministeriöistä, OKM:stä ja STM:stä. Korkeakoulujen yhteistyötä terveysalalla on peräänkuulutettu ja sen tärkeyttä on korostettu, sillä yhteistyö on tärkeää koulutuspolkujen sujuvoittamiseksi (esim. Karvi 2025).
Monella saattaa olla mielikuva (asiantuntija)paneelista seminaarihuoneen edessä rivissä istuvina ihmisinä, joita suurempi yleisö kuuntelee. Tässä yhteydessä tarkoitamme kuitenkin paneelilla yhteen kokoontuvia alan asiantuntijoita, jotka ajattelevat ja kehittävät asiantuntemuksensa perusteella yhdessä käsiteltävää asiaa eteenpäin (Kisut, Sulaiman, Rahman, & Abdul‑Mumin 2022). Ensimmäisen paneelimme kehityksen kohteena oli opetussuunnitelmien kehittäminen tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan osaamisen näkökulmista. Panelistien osaaminen ja asiantuntemus olivat hyödyksi erityisesti pienryhmissä, joissa moni pääsi ääneen ja kertomaan näkemyksensä.
Paneeli toteutui verkossa Teams-alustalla. Tilaisuuden avasi professori Mari Kangasniemi, joka kertoi lyhyesti hankkeen kokonaisuudesta ja tavoitteista. Panelistit esittäytyivät lyhyesti chatbox –alustalla kolmen kysymyksen kautta. Ensimmäisestä paneelistamme vastasivat erityisesti asiantuntijat hankkeen toisesta työpaketista, jossa on tarkasteltu opetussisältöjä. Työpaketin asiantuntijat alustivat ennen paneelin pienryhmätyöskentelyä kevään 2025 aikana tekemäänsä oppisisältöjen analyysiin perustuen. Alustuksen tarkoitus oli kertoa hieman alustavia tuloksia ja johdattaa panelistit keskustelemaan pienryhmissä.
Orientaatio panelistien työskentelyyn: Väliaikatuloksia opetussisällön analyysistä
Ensimmäisessä paneelissa käsiteltiin opetussuunnitelmien kehittämistä tutkimus, kehittämis- ja näyttöön perustuvan osaamisen näkökulmista. Näihin näkökulmiin liittyvistä kevään 2025 aikana tunnistetuista opetussuunnitelmien sisällöistä alustettiin ennen paneelia. Analyysissa on tarkasteltu hankekonsortion korkeakoulujen opetussuunnitelmia, ja opintojaksoista on tarkasteltu opintojakson sisältöjä ja tavoitteita. (Taulukko 1). Selkeästi eniten opetussuunnitelmissa oli annettu painoarvoa tutkimusosaamiselle, johon sisällytettiin analyysissä myös opinnäytetyö.
Taulukko 1: Tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvaa osaamista sisältävät opintojaksot eri tutkinto-ohjelmissa (Taulukko: Jonna Juntunen 2025).
Hankkeessa on tehty myös opintojaksoyhteistyötä. Oulun yliopiston opiskelijat selvittivät osana harjoitteluaan, millaisia AMK-opinnäytetöitä on tehty vuonna 2024. Menetelmät luokiteltiin vuonna 2024 Theseuksessa julkaistujen hoitotyön opinnäytetöiden tiivistelmien perusteella. Sekä Oulun että Turun yliopistoissa kandidaatin tutkielmat tehdään erilaisina kirjallisuuskatsauksina. Ammattikorkeakouluissa selkeästi useimmin opinnäytetyö on tehty toiminnallisena tai kehittämistyönä (lähes puolet kaikista). Opinnäytetöissä käytetyt menetelmät hankekonsortion ammattikorkeakouluissa on esitetty Kuviossa 1. Opintojaksokohtaisessa tarkemmassa tarkastelussa kehittämisosaaminen näkyi vähäisempänä ja painottui pääasiassa ammattikorkeakouluihin. (Taulukko 2)
Kuvio 1: Erilaiset opinnäytetyöt ammattikorkeakouluittain (Kuvio: Jonna Juntunen 2025).
Taulukko 2. Opintojaksot luokiteltuna tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvaan osaamiseen (Taulukko: Jonna Juntunen 2025).
Asiantuntijapanelistien työskentely pienryhmissä
Pienryhmissä asiantuntijoita oli eri organisaatioista, joten keskustelu oli todella hedelmällistä ja näkökulmia oli monenlaisia. Hankkeesta pienryhmissä oli puheenjohtaja, joka huolehti aikataulussa pysymisestä, jokaisen asiantuntijuuden hyödyntämisestä ja keskustelun kirjaamisesta Howspace-alustalle. Etukäteen nimetyistä puheenjohtajista ja kirjureista tulikin positiivista palautetta: panelistit saivat keskittyä vain keskustelemiseen ja ajattelemiseen, vailla vastuuta ajankäytöstä, kirjaamisesta tai pohdinnan esittämisestä laajemmalle joukolle.
Pienryhmissä keskusteltiin sitä, millaista osaamista ammattikorkeakoulusta valmistuvilla terveysalan ammattilaisilla tulisi olla tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan osaamisen näkökulmasta siirtyessään työelämään ja jatkaessaan opintojaan ylempään korkeakoulututkintoon. Pienryhmässä myös ideoitiin, miten alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja tulisi kehittää, että niiden välillä siirtyminen olisi sujuvaa tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan osaamisen näkökulmasta.
Pienen tauon jälkeen jatkoimme yhteisen keskustelun ja yhteenvedon merkeissä koko asiantuntijapaneeliin osallistuneen ryhmän kesken. Tässä hyödynnettiin myös Howspace-alustan tarjoamaa tekoälyä muun muassa sanapilvien muodostamisessa. Tässä vaiheessa panelistit täyttivät taustatietolomakkeet hankkeen raportointia varten, ja samalla mahdollistui palautteen antaminen seuraavien paneelien kehittämiseksi. Lopuksi kiitimme panelisteja heidän arvokkaasta ajastaan ja asiantuntemuksestaan. Asiantuntijapanelisteilta saimme tärkeää tietoa hankkeessa tehtyyn oppisisältöjen analyysiin liittyen erityisesti tutkimus- kehittämis- ja näyttöön perustuvasta osaamisesta terveysalan korkeakoulututkinnoissa. Alla sekä työpaketti 2:n analyysin tuloksia että asiantuntijapaneelin antia.
- Tutkimusosaaminen ja siihen liittyvät opetussisällöt kasvavat selvästi koulutusasteen noustessa ja on erityisen merkittävä yliopiston maisterivaiheessa. Asiantuntijapaneelin näkemyksissä tuli esille tutkimusosaamisen kumulatiivisuuden tärkeys opintojaksoilla ja erityisesti työelämän osaamistarpeen näkökulmasta ydinosaamisen tunnistaminen jokaisella tutkintoasteella. Tärkeää on lisäksi varmistaa luotettavan tiedon tunnistaminen, tutkimustiedon arviointi ja kehittämisosaaminen työelämässä. Myös opettajien osaaminen ja osaamisen kehittäminen on huomioitava. Mahdollisuus myös yhteisille opintojaksototeutuksille ja ristiin opiskelulle nähdään tärkeinä tulevaisuudessa.
- Kehittämisosaamisen opetussisällöt ovat vähäisiä kaikilla koulutusasteilla, mutta hieman näkyvämpiä ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa. Asiantuntijapaneeli piti tärkeinä työelämän organisaatioiden ymmärrystä ja tutkimusmenetelmäosaamista. Tärkeimpiä osaamisalueita olivat tiedonhaku, kirjoittamisosaaminen ja opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittäminen. Työelämässä on vahva tarve kehittämisosaamiselle sekä alemmista että ylemmistä korkeakouluista valmistuville.
- Näyttöön perustuva osaaminen on vahvimmin esillä yliopiston kandidaattivaiheessa, mutta mukana myös muissa tutkinnoissa. Opetussuunnitelmista näyttöön perustuvan osaamisen sisällöt ovat vaikeasti tunnistettavissa erityisesti ammattikorkeakouluissa.Panelistit pitivät keskeisimpinä tieteellisten artikkeleiden lukemisen ja tutkimusmenetelmien opetuksen kehittämistä ammattikorkeakouluissa. Samoin yhteistyö korkeakoulujen välillä, opettajien osaaminen ja tutkimusmenetelmien integrointi opintoihin koettiin asiantuntijoiden keskuudessa tärkeiksi. Panelistien mukaan näyttöön perustuvuuden perusosaamista tarvitaan kaikissa terveysalan toiminnoissa ja se on merkittävä kehittämisen kohde sekä osaamistarve työelämässä.
Mitä seuraavaksi
Työpaketti kakkosessa jatketaan paneelin asiantuntijanäkemysten perusteella opetussuunnitelmien sisältöjen tarkastelua tarkemman analyysin muodossa. Analyysin tuloksia käytetään myös hankkeen muissa työpaketeissa, jotka käsittelevät erityisesti yhteisopettajuutta (työpaketti 3) ja opintopilottia (työpaketti 4), sekä hankkeen kokonaisuudessa (työpaketti 5) eli rakenteellisen mallin muotoilemisessa.
Seuraava hankkeen asiantuntijapaneeli järjestetään syyskuussa 2025, ja silloin käsittelemme erityisesti yhteisopettajuutta. Syksyllä pohdimme sitä, onko yhteisopettajuutta terveysalalla ja jos on, millaista se on sekä miten sitä on jo toteutettu. Tai ellei yhteisopettajuutta vielä ole tai sitä ei tunnisteta, pohdimme millaista yhteisopettajuutta voisi olla tulevaisuudessa sekä millaisesta TKI-yhteisopettajuudesta olisi hyötyä joustavien opintopolkujen valossa. Hankkeen etenemisestä ja kuulumisia voi lukea lisää hankkeen kotisivulta: Terveydenhuollon koulutuspolkujen lyhentäminen ja sujuvoittaminen korkeakoulujen yhteistyöllä. – Laurea-ammattikorkeakoulu
Mikä hanke?
JOUSI: Terveysalalle rakenteellinen malli lyhentämään koulutuspolkuja ja sujuvoittamaan siirtymiä korkeakoulujen välillä -hankkeen rahoittaja on Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Konsortiossa ovat mukana Laurea, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Turku AMK, SAMK ja OAMK. Hanke pyrkii olemaan dialogissa myös kaikkien terveysalan korkeakoulujen kanssa. Yksi keino tähän dialogiin on asiantuntijapaneeli. Kirjoittajat ovat JOUSI-hankkeen asiantuntijoita.
Lähteet
