JOUSI-hankkeen asiantuntijapaneeli korkeakoulujen profiloitumista pohtimassa

Tässä uutisartikkelissa kerromme JOUSI-hankkeen neljännestä ja samalla viimeisestä asiantuntijapaneelista. Tällä kertaa paneelissa oli teemana hankkeessa kehitettävä koulutuksellinen malli ja korkeakoulutasojen profiloituminen tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan toiminnan oppimissisältöjen suhteen.

kuvituskuva. — Kuva: katemangostar / Freepik

JOUSI-hanke (2025–2026) on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja kuuden korkeakoulun yhteistyössä toteuttama kehittämishanke, jonka tavoitteena on terveysalan korkeakoulusiirtymien sujuvoittaminen. Koko hankeajan kehittämistyössä on ollut mukana asiantuntijapaneeli, johon on kutsuttu edustaja jokaisesta suomalaisesta terveysalan korkeakoulusta, kahdesta ministeriöstä ja kahdesta opiskelijakunnasta. Aiemmissa asiantuntijapaneeleissa teemana on ollut opetussuunnitelmatyö, yhteisopettajuus ja korkeakoulujen välinen yhteistyö.

Tämänkertaisen asiantuntijapaneelin avasi yliopettaja Karoliina Nikula johdattaen hankkeen kokonaisuuteen ja panelistien lyhyeen esittäytymiseen. Yliopisto-opettaja Assi Kaikkonen jatkoi kertomalla hankkeessa aiemmin laaditun Ideasta tutkimukseksi – Näyttöön perustuvan terveydenhuollon vahvistaminen -opintojakson (HO250073 Ideasta tutkimukseksi –Näyttöön perustuvan terveydenhuollon vahvistaminen | Opinto-opas 2024-2027) pilotoinnin kuulumisia sekä edellisen paneelin terveisiä (Opetusyhteistyön kehittäminen Jousi-hankkeessa | Laurea Journal).

Opiskelijanäkökulma kehittämistyössä

Paneelin ohjelma jatkui, kun projektitutkija Johanna Finskas ja lehtori Tuuli Paija esittelivät hankkeen osatutkimuksena tehtyä haastattelututkimusta, jonka tavoitteena oli kuvata maisteriopiskelijoiden näkemyksiä tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan toiminnan (TKNP) osaamisen kehittymisestä koulutuspolkunsa aikana. Lisäksi haastattelututkimuksella haluttiin tuoda mallin kehittämistyöhön mukaan opiskelijoiden näkökulmaa.

Fokusryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 15 hoitotieteen ja terveyshallintotieteen maisteriopiskelijaa kahdesta yliopistosta. Maisteriopiskelijat tarkastelivat osaamisen kehittymistä, osaamisvaatimuksia ja koulutuksen kehittämistarpeita sekä ammattikorkeakoulututkinnon että maisteritutkinnon aikana. Maisteriopiskelijoiden näkökulmasta ammattikorkeakoulututkinnon ja maisteritutkinnon erilaiset painotukset vaikuttivat TKNP- osaamisen kehittymiseen koulutuspolun aikana. Ammattikorkeakoulututkintojen käytännönläheisyyden ja työelämälähtöisyyden koettiin vaikuttaneen TKNP-opetukseen, kun taas yliopistotutkinnon vahva tutkimuspainotus loi uudenlaisia osaamisvaatimuksia.

Korkeakoulusiirtymän sujuvoittamiseksi haastateltavat esittivät kehittämisehdotuksia sekä ammattikorkeakoulu- että maisterivaiheen opintoihin ja näkivät korkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämisen yhtenä sujuvoittamisen keinona. Haastattelututkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan myöhemmin kansainvälisenä tieteellisenä artikkelina ja niitä esitellään kansallisessa hoitotieteellisessä konferenssissa kesällä 2026.

Koulutuksellinen malli tukee sujuvia siirtymiä

Professori Mari Kangasniemi alusti seuraavaksi JOUSI-hankkeessa kehitettävän koulutuksellisen mallin tämänhetkisistä suuntaviivoista. Mallin kehittämisen taustalle on kerätty tietoa hankkeen eri työpaketeissa, joissa on tarkasteltu terveysalan korkeakoulujen opetussuunnitelmia, yhteisopettajuutta, tutkimusosaamiseen keskittyvää pilottiopintojaksoa sekä opiskelijoiden näkökulmia TKNP-osaamisen kehittymisestä. Asiantuntijapaneelien työskentely ja kommentit hankkeen eri vaiheissa ovat täydentäneet tätä tietoa ja tuoneet arvokkaita näkökulmia mallin kehittämisen seuraaviin vaiheisiin.

Tässä vaiheessa mallia hahmotellaan kokonaisuutena, joka kuvaa TKNP oppimissisältöjä, osaamistavoitteita ja painotuksia niin, että kokonaisuus parhaiten tukisi käytännön kehittämistyön osaamista sekä laajempaa ja soveltavampaa tutkimusosaamista. Suunnittelussa korostuu ajatus, että malli tarjoaa yhteisen kehyksen TKNP-osaamisen kumuloitumiselle, mutta jättää tilaa myös eri korkeakoulujen omille ratkaisuille. Tarkoituksena on näin tukea urapolkujen rakentumista ja sujuvoittaa siirtymiä korkeakoulutasolta toiselle.

Tutkintojen profiloituminen tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan toiminnan opetuksessa

Tauon jälkeen paneelin ohjelma jatkui, kun professori Kangasniemi alusti osallistujat pohtimaan ammattikorkeakoulun ja yliopiston lakiin kirjoitettujen tehtäväkuvausten eroavaisuuksia. Lisäksi keskusteluun nostettiin tarvemäärittää myös TKNP-opetussisältöjä tutkinnon tavoitteiden mukaisesti. Korkeakoulujen profiloitumisen tarve on tunnistettu ja siitä on tullut yhä tärkeämpää (Kuusisto-Ek 2024). JOUSI-hankkeessa profiloitumisen pohdinta kohdistuu nimenomaisesti korkeakoulujen profiloitumiseen TKNP-opetussisällöissä eri korkeakoulutasoilla.

Paneelissa siirryttiin seuraavaksi jo aiemmista paneeleista tutuksi tulleeseen pienryhmätyöskentelyyn, jossa asiantuntijapanelisteja kannustettiin tuomaan esille ajatuksiaan yhteisen keskustelun kautta. Tämänkertainen keskustelu kohdistui alustuksen mukaisesti profiloitumisen tämän hetken tilanteeseen, ja keskustelua käytiin hanketyöntekijöiden johdolla neljässä pienryhmässä seuraavien kysymysten kautta:

Miten TKNP-opetuksen tulisi painottua AMK:ssa?
Miten TKNP-opetuksen tulisi painottua yliopistossa?
Mitkä ovat korkeakoulujen erilaisen profiloitumisen riskit ja mahdollisuudet?
Miten tavoiteltavaa profiloitumista voidaan edistää?

Pienryhmäkeskustelujen antia

Keskustelu pienryhmissä oli jälleen erittäin monipuolista ja avartavaa. Hanketyöntekijät kirjasivat keskusteluista muistiinpanoja, jolloin asiantuntijat saivat keskittyä keskusteluun. Profiloituminen käsitteenä koettiin ensin osin haastavaksi, jolloin aihetta lähdettiin tarkastelemaan pienryhmissä konkreettisesti sen kautta millaisia TKNP-sisältöjä korkeakouluissa opetetaan ja millaista TKNP-osaamista tasojen tulisi painottaa.

AMK-opetuksessa näyttöön perustuvan toiminnan ja kehittämistoiminnan opetuksella nähtiin olevan suurempi rooli. Asiantuntijat toivat esille, että AMK antaa opiskelijalle tärkeät eväät näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiseen käytännön hoitotyössä. Myös kehittämismenetelmien opetuksen tärkeys AMK:ssa nostettiin esiin. Asiantuntijat kuvasivat, että opiskelijoiden tulee oppia tunnistamaan käytännön työn kehittämistarpeita ja oppia käytännönläheisiä kehittämisen menetelmiä, jotta he pystyvät tulevina ammattilaisina osallistumaan hoitotyön kehittämiseen. Tutkimuksellisten valmiuksien osalta kuvattiin, että AMK valmistaa opiskelijoita tiedonhakuun, tutkimusten lukemiseen, tiedon arviointiin ja perustason tutkimusmenetelmäosaamiseen. Yliopistossa TKNP-painotuksen nähtiin kohdistuvan näyttöön perustuvan tiedon tuottamiseen, näytön tiivistämiseen, tutkimusmenetelmäopintoihin ja tieteellisen tutkimuksen tekemisen harjoitteluun. Asiantuntijat toivat esille, että TKNP-opetussisältöjen profiloituminen on tarpeellista, jotta samalla tulisivat näkyviin korkeakoulujen erilaiset tehtävät.

Profiloitumisen riskeinä asiantuntijat nostivat esiin muun muassa vaaran päällekkäisestä kehittämistyöstä silloin, jos korkeakoulutasoja kehitetään toisistaan erillisinä. Myös opiskelijoille olisi tärkeä viestiä, millaista TKNP-osaamista kullakin korkeakoulutasolla odotetaan. Liiallisen profiloitumisen nähtiin myös johtavan vääränlaiseen kilpailuasetelmaan organisaatioiden välillä, jolloin koulutuksen perimmäinen tehtävä voi jäädä sivuun. Toisaalta profiloitumisen nähtiin mahdollistavan opiskelijalle selkeämpiä urakehitysmahdollisuuksia ja jopa lisäävän alan vetovoimaa. Kun tunnistetaan ja tuetaan laissa olevia korkeakoulujen erilaisia rooleja, ne voivat parhaimmillaan tukea toisiaan ja tehdä myös urapolut näkyväksi.

AMK:n ja yliopistojen yhteistyö nousi esiin jokaisessa pienryhmässä ratkaisuna tavoiteltavan profiloitumisen edistämiseen. Organisaatioiden välisen yhteistyön nähtiin mahdollistavan opiskelijan osaamisen jatkumon ja tavoitetason mielekkään kumuloitumisen. Lisäksi tutkintojen kehittäminen yhteistyössä mahdollistaisi, ettei tuoteta päällekkäistä opetusta. Yhteisopettajuus, yhdessä tarjottavat opintojaksot ja yhteinen tutkimus organisaatioiden välillä koettiin tulevaisuudessa tärkeäksi.

Lopuksi

Webinaari päätettiin yhteisen pienryhmäkeskustelujen koonnin jälkeen lämpimiin kiitoksiin. JOUSI-hanke kiittää lämpimästi jokaista asiantuntijapaneeliin osallistunutta oman asiantuntijuuden ja ajan jakamisesta!

Hanke järjestää vielä myöhemmin keväällä kaikille avoimen webinaarin, jossa kerrotaan hankkeen yhteiskehittämisen tuloksena syntyneestä koulutuksellisesta mallista ja mallin käyttöönotosta. Webinaari järjestetään 26.5.2026 klo 13–15 ja on avoin kaikille terveysalan joustavista ja sujuvista koulutuspoluista kiinnostuneille. Osallistumislinkki päivittyy hankkeen nettisivuille.

Lue lisää:

JOUSI-hankkeesta voi lukea lisää hankkeen kotisivuilta: Terveydenhuollon koulutuspolkujen lyhentäminen ja sujuvoittaminen korkeakoulujen yhteistyöllä. – Laurea-ammattikorkeakoulu .

Aiemmista asiantuntijapaneeleista voi lukea täältä:

ensimmäinen paneeli 12.5.2025 JOUSI-hankkeen asiantuntijapaneeli koolla ensimmäistä kertaa | Laurea Journal
toinen paneeli 3.9.2025: JOUSI-hankkeen asiantuntijapaneeli yhteisopettajuutta pohtimassa | Laurea Journal
kolmas paneeli 12.11.2025: Opetusyhteistyön kehittäminen Jousi-hankkeessa | Laurea Journal .

Mikä hanke?

JOUSI: Terveysalalle rakenteellinen malli lyhentämään koulutuspolkuja ja sujuvoittamaan siirtymiä korkeakoulujen välillä -hankkeen rahoittaja on Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Konsortiossa ovat mukana Laurea, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Turku AMK, SAMK ja OAMK. Kirjoittajat ovat JOUSI-hankkeen asiantuntijoita.