Julkisen turvallisuuden toimintaympäristö on murroksessa. Teknologian kehitys, monimutkaistuvat uhkat ja kansalaisten odotukset muuttavat hätäpalveluiden roolia. Hätäkeskuslaitoksen, poliisin, pelastustoimen, ensihoidon, sairaankuljetuksen sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen on seurattava yhteiskunnan ja teknologian kehitystä.

EENA, eli European Emergency Number Association, on järjestö, joka keskittyy hätäpalveluiden ja julkisen turvallisuuden parantamiseen Euroopassa. Järjestön vuotuinen päätapahtuma järjestettiin huhtikuussa Helsingin Messukeskuksessa. Kolmipäiväiseen EENA-2025 konferenssiin osallistui yli 700 delegaattia 45 maasta, 28 näytteilleasettajaa ja yli 100 kansainvälistä asiantuntijaa piti esitelmiä (EENA 2025). Konferenssissa käsiteltiin julkisen turvallisuuden trendejä, EU-lainsäädännön päivityksiä, henkilöstön säilyttämisstrategioita ja hätäkeskuspäivystäjien hyvinvointia sekä esiteltiin uusia teknologioita käytännön esimerkkien kautta.

Konferenssin esitelmistä kävi selväksi, että henkilöstön digiosaaminen on kriittinen osa erilaisten pelastusoperaatioiden tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamisessa. Tämä artikkeli tarkastelee esityksissä käsiteltyjä kyber- ja tekoälyosaamisalueita ja niiden merkitystä turvallisuusalalle. Tavoitteena on nostaa nämä ajankohtaiset asiat esille, jotta Laurea voi huomioida julkisen turvallisuuden ammattilaisten kyber- ja tekoälyosaamistarpeet kehittäessään turvallisuusalan opetusta.

Tekoäly hätäpalveluissa – mahdollisuudet ja osaamistarpeet

Tekoäly (AI) mullistaa pelastusoperaatioita. Tekoälypohjaiset ratkaisut, kuten hätäpuhelujen priorisointi ja arviointi, parantavat päätöksentekoa ja nopeuttavat hätätilanteisiin vastaamista (Ekl, 2025). Laadunvarmistuksessa tekoäly voi vähentää virheitä ja parantaa viestinnän tarkkuutta ja totuutta (Bennett, 2025). Vaikka disinformaatio ja väärä tieto voivat vaarantaa pelastusoperaatioiden tehokkuuden, onneksi tekoälyä voidaan hyödyntää sisällön aitouden varmistamiseen ja disinformaation torjuntaan (Bennett, 2025).

Hätäpalveluiden henkilöstön tulee ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteet, riskit ja eettiset kysymykset sekä hankkia osaamista tekoälyn turvallisessa käytössä ja sen integroinnissa erilaisiin hätäpalveluihin (Gouritin, 2025). Koulutustarpeisiin kuuluu käytännön osaaminen AI-avusteisista järjestelmistä sekä kyky arvioida tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta.

Teknologinen infrastruktuuri ja järjestelmät

Kriittinen viestintä on olennainen osa hätäpalveluja. Viimeisimmät innovaatiot ja teknologiset mahdollisuudet parantavat kriittisen viestinnän turvallisuutta (Pesonen & Vinkvist 2025). Euroopan unionin väestöstä noin 0,2 % asuu mobiiliverkkojen kantaman ulkopuolella, muualla maailmassa tilanne on huomattavasti huonompi. Satelliittiviestintä mahdollistaa yhteydenpidon hätätilanteissa alueilla, joilla ei ole mobiiliverkkoja tai ne ovat poissa toiminnasta. (Lonergan 2025.)

Next Generation 112 (NG112) on täysin Internet Protocol (IP) -teknologiaan perustuva hätäviestintäjärjestelmä, joka Bardin (2025) mukaan parantaa hätäpuhelujen reititystä ja tehostaa toimintaa seuraavin tavoin:

• Lyhentää vasteaikoja puheluihin
• Mahdollistaa puhelun välittömän reitityksen oikeaan hätäkeskukseen
• Nopeuttaa hätätilanteisiin reagointia
• Tehostaa henkilöstön ja verkkoresurssien käyttöä.

Paikkatiedot ja satelliittikuvat parantavat tilannetietoisuutta ja päätöksentekoa hätätilanteissa (Cros 2025). Haahtin (2025) mukaan myös muut erilaiset kuvat, videot, tietojen visualisointi ja automaattinen yhdistäminen parantavat hätätilanteiden hallintaa ja päätöksentekoa merkittävästi.

Kyberturvallisuus ja viestintäosaaminen kriittisissä tilanteissa

Kriittisessä hätäviestinnässä tiedon luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus (CIA-periaate) ovat keskeisiä vaatimuksia, minkä vuoksi salaus, vahva autentikointi ja jatkuva valvonta ovat välttämättömiä. Koska järjestelmät ovat osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria, ne edellyttävät korkeinta mahdollista suojaustasoa. Gregory Rohden (2025) esitys korosti disinformaation vaikutuksia hätätilanteissa ja tarvetta sen torjumiseen. Hätäpalveluiden henkilöstön onkin opittava tunnistamaan ja torjumaan disinformaatiota ja käyttämään teknologioita, jotka varmistavat sisällön aitouden (Bennett, 2025). Hjördís Garðarsdóttirin (2025) ja Jane Peiposen (2025) esitykset puolestaan painottivat hätäpuhelujen vastaanottajien viestintäosaamista ja teknistä valmiutta. Hätäpalvelujen henkilöstön tulisi hankkia teoreettista ja käytännön osaamista myös sellaisten hätäpuhelujen käsittelystä, jotka tulevat muun kuin perinteisen puhelinverkon kautta. Tarvitaan myös koulutusta uusista viestintäkanavista, kuten RCS-viestit (Rich Communication Services) ja videopuhelut.

Yhteenveto

Julkisen turvallisuuden henkilöstön digi-, tekoäly- ja kyberturvallisuusosaaminen on välttämätöntä hätäpalvelujen tehokkuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. EENA-konferenssi 2025 tarjosi arvokkaita näkemyksiä ja suosituksia siitä, miten kyberturvallisuusosaamisen pitäisi kehittyä. Näiden osaamistarpeiden pohjalta myös pelastustoimen koulutusta tulee parantaa etenkin seuraavilla osa-alueilla:

• Teknologinen lukutaito: tekoäly, kyberturva, viestintäjärjestelmät
• Monikanavainen viestintäosaaminen
• Tilannekuvan hallinta ja päätöksenteon tukijärjestelmien hyödyntäminen
• Eettinen ja kriittinen ajattelu teknologian käytössä

Nämä osaamisalueet ovat linjassa Laurean Strategia 2030:n kanssa tukien digitaalisen oppimisen uudistamista, työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä ja vastuullista teknologian hyödyntämistä. Näiden osaamisten vahvistaminen nyt käynnissä olevan turvallisuusalan opetussuunnitelman uudistuksen yhteydessä tukee koko Laurean tavoitetta olla kestävän kehityksen ja soveltavan tutkimuksen korkeakoulu, joka vastaa yhteiskunnan muuttuviin turvallisuushaasteisiin.

Lähteet

• Bard, S. 2025. State of Utah – Case Study, istunnossa Routing in NG112. EENA Conference 2025, 10. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Bennett, C. 2025. Securing Truth with AI: Content Authenticity and Public Safety Innovation, istunnossa Artificial Intelligence for Quality Assurance. EENA Conference 2025, 9. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Cros, M. 2025. AWARE Satellite based alerts to support Civil Protection Authorities for crisis management, istunnossa Projects for Public Safety. EENA Conference 2025, 9. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• EENA 2025. Home – EENA Conference.
• Ekl, R. 2025. Using AI and Data to Improve & Scale Patient Triage in the 112 Center, istunnossa AI-based Solutions to Support Triage. EENA Conference 2025, 9. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Garðarsdóttir, H. 2025. Training of 112 telecommunicators in Iceland, istunnossa Training of Call-takers. EENA Conference 2025, 10. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Gouritin, T. 2025. Generative AI: Understanding Risks to Seize Opportunities in Emergency Services, istunnossa Artificial Intelligence in PSAPs From Risks to Real-World Implementation. EENA Conference 2025, 10. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Haahti, T. 2025.  Optimizing Emergency Control Centers: The Future of Multi-Source Visualization and Decision-Making, istunnossa Optimising emergency control rooms. EENA Conference 2025, 10. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Lonergan, P. 2025. EENA-Emergency-Satellite-communications, istunnossa Emergency Satellite Communication Services. EENA Conference 2025, 9. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Peiponen, J. 2025. Training of Call-takers in Estonia, istunnossa Training of Call-takers. EENA Conference 2025, 10. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Pesonen, T. & Vinkvist, J. 2025. Success In Cooperation – Finnish ecosystem for national critical communications, istunnossa Mission Critical Communications. EENA Conference 2025, 10. huhtikuuta 2025, Helsinki. Viitattu 4.7.2025.
• Rohde, G. 2025. How Disinformation Disrupts Public Safety Deployments During Disasters. EENA Conference 2025, 11. huhtikuuta 2025. (suullinen esitys)