Eturauhassyöpä on yleisin syöpä länsimaalaisilla miehillä. Vuosittain uuden eturauhassyöpädiagnoosin saa noin 5000 suomalaista miestä. Sairauden ennuste on hyvä ja tarjolla on monia tehokkaita hoitomuotoja, joihin kuitenkin liittyy sivuvaikutuksia, kuten ongelmia virtsaamisessa ja erektiokyvyssä. Hoidon laatua mitataan elämänlaadun avulla. Mitä elämänlaatu tarkoittaa ja miten sitä mitataan?

Elämänlaatu käsitteenä

Elämänlaatu kuvaa yksilön omaa, subjektiivista kokemusta ja käsitystä elämäntilanteestaan siinä arvomaailmassa ja kulttuurisessa kontekstissa, jossa hän elää (Pietilä 2010). Elämänlaatu sisältää yksilön fyysisen terveyden, psyykkisen tilan, itsenäisyyden asteen, sosiaaliset suhteet ja niiden suhteen ympäristöön (The WHOQOL Group 1998). Käsitteenä elämänlaatu on laaja ja moniulotteinen, joten sen määrittely ei ole yksiselitteistä.

Elämänlaadun mittaaminen

Eturauhassyöpäpotilaiden elämänlaatua voidaan mitata geneerisillä eli yleisillä, syöpäspesifeillä ja eturauhasyöpäspesifeillä mittareilla (Albaugh & Hacker 2008). Yleisten elämänlaadun mittareiden avulla voidaan tehdä vertailuja elämänlaatueroista eri väestöryhmien sekä potilasryhmien välillä. Yksittäiseen sairauteen kohdennetulla elämänlaatumittarilla voidaan taas mitata tehokkaammin tiettyä sairautta sairastavien henkilöiden elämänlaadun ulottuvuuksia ja muutoksia. (Aalto ym. 1999.)

Suomalaisille eturauhassyöpäpotilaille ja heidän puolisoilleen kohdennetussa pitkittäistutkimuksessa havaittiin, että potilaiden ja heidän puolisoidensa elämänlaatu oli ikä- ja sukupuolivakioituihin väestöarvoihin verrattuna erittäin hyvä (Harju 2018). Seuranta-aikana (6kk) ei elämänlaadussa ilmennyt suuria muutoksia, mutta potilaiden sosiaalinen toimintakyky ja koettu terveys heikkenivät puolisoiden arvoihin verrattuna. Iäkkäät potilaat, joilla oli pitkäaikaissairauksia ja heidän eturauhassyöpäänsä hoidettiin hormonihoidolla, raportoivat elämänlaatunsa muita vastaajia heikommaksi.

Johtopäätökset

Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että eturauhassyövän hoidoista aiheutuneet sivuvaikutukset eivät näyttäisi yleisellä tasolla vaikuttavan potilaiden elämänlaatuun kovin paljon. Terveydenhuollon ammattilaisten, kuten sairaanhoitajien näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että suuren potilasmäärän joukosta täytyy pystyä tunnistamaan potilaat ja perheet, jotka tarvitsevat eniten ohjausta, tukea ja apua. Kaikki potilaat eivät välttämättä tarvitse ”yhtä isoa palaa kakusta”, jos tukiverkosto on toimiva ja syövän ennuste hyvä. Kansallisen syöpäkeskuksen tavoitteena on turvata syöpäpotilaiden tasalaatuinen hoito ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Yhtä tärkeää on huomioida nämä eturauhassyöpäpotilaiden elämänlaatua koskevat seikat myös sairaanhoitajien koulutuksessa. Laurea-ammattikorkeakoulu on Suomen suurin sairaanhoitajakouluttaja ja sen vuoksi tutkitun tiedon hyödyntäminen myös sairaanhoitajakoulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää.

Lähteet:

• Aalto, A., Aro, A.R. & Teperi J. 1999. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Helsinki: Stakes, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, tutkimuksia 101. Viitattu 1.9.2021. 1999. http://www.thl.fi/toimia/
• Albaugh, J. & Hacker, E.D. 2008. Measurement of quality of life in men with prostate cancer. Clinical Journal of Oncology Nursing 12, 81–86.
• Harju, E. 2018. Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa terveyteen liittyvä elämänlaatu ja parisuhde. Väitöskirja, Acta Universitatis Tamperensis 2358. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.
• Pietilä, A. 2010. Terveyden edistäminen: teorioista toimintaan (toim.). Helsinki: WSOY pro Oy.
• The WHOQOL Group. 1998. Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF Quality of Life Assessment. 3, 551-558.