Laurean opiskelijat osallistuivat Belgiassa järjestettyyn kansainvälisen viikon mittaiseen konfliktinhallintasimulaatioon, jonka aiheena oli Kongon demokraattisen tasavallan kriisi. Ryhmiin jaetut opiskelijat roolipelasivat konfliktin eri osapuolia ja oppivat samalla kansainvälisen kriisinhallinnan erityispiirteitä ja haasteita.

Mistä konfliktinhallintasimulaatiossa oli kyse?

Belgialainen ammattikorkeakoulu VIVES University of Applied Sciences (VIVES) ja alankomaalainen HU University of Applied Sciences Utrecht (HU) järjestivät marraskuussa 2021 kansainvälisen konfliktinhallintasimulaation, joka keskittyi Kongon demokraattisen tasavallan – ja erityisesti Benin alueen – kriisiin. Kortrijkin kaupungissa pidetylle #hack the war -viikolle osallistui turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijoita kaiken kaikkiaan kuudesta eri maasta. Mukana oli myös kolme Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijaa: Heta Suutari, Jonna Konivuori ja Oskar Leskinen.

Edellä mainitut simulaation järjestävät ammattikorkeakoulut, kuten Laureakin, kuuluvat kansainväliseen Cooperation Network for Risk, Safety & Security Studies (CONRIS)-verkostoon. Verkostossa on tällä hetkellä 18 yliopistoa tai ammattikorkeakoulua – Belgian ja Suomen lisäksi verkostoon kuuluvia oppilaitoksia on Alankomaissa, Itävallassa, Espanjassa, Puolassa, Kroatiassa, Yhdistyneissä Kuningaskunnissa, Norjassa, Unkarissa, Venäjällä, Saksassa ja Portugalissa. Yhteistä kaikilla verkoston jäsenillä on tarjonnassa oleva turvallisuutta tai riskienhallintaa koskeva koulutusohjelma. VIVES ja HU jakoivat verkostolle kutsun konfliktinhallintasimulaatioon, joten jokaisella jäsenkorkeakoululla oli mahdollisuus lähettää pieni määrä omia opiskelijoitaan mukaan.

Oppimisen näkökulmasta simulaation tavoitteena oli perehtyä Benin alueen turvallisuustilanteen lisäksi myös kansainväliseen kriisinhallintaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiin. Resilienssi määritellään tieteenalasta riippuen eri tavoin (Laine & Keskinen, 2018) mutta tähän yhteyteen hyvä määritelmä löytyy Linkovin et. al. (2013) luoman resilienssimatriisin palautumis (recovery)-vaiheesta. Siinä tarkoituksena on muun muassa palauttaa yhteisön toimintoja aiemmalle tasolle suunnitelmallisesti ja yhteistyöhön perustuen.

Viikkoon sisältyi lukuisia erilaisia luentoja, sekä pienryhmätyöskentelyä muiden kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Jokaiselle pienryhmälle jaettiin roolipelattava organisaatio, jonka näkökulmasta kriisiä tuli viikon aikana tarkastella.

Miksi osallistuminen kiinnosti siihen osallistuneita Laurean opiskelijoita?

Mahdollisuus vaihto-opiskeluun on kiinnostanut jokaista kolmikosta, mutta haasteita sen suhteen on tuottanut työt, perhe ja myös taloudelliset syyt. Viikon pituinen paketti sopi hyvin jokaisen opiskelijan elämäntilanteeseen, eikä aiheuttanut liikaa stressiä. Laurean yritys- ja organisaatioturvallisuuteen keskittyvässä kurssitarjonnassa ei ole vastaavaa kansainvälistä konfliktinhallintaa käsittelevää kurssia, joten tämä lyhyt vaihto tarjosi loistavan mahdollisuuden syventää osaamista tällä alueella.

”Mahdollisuudesta tutustua toisten oppilaitoksien kursseihin kannattaa ottaa hyöty irti, sillä samaa tilaisuutta ei välttämättä tule enää uudestaan eteen”, Jonna toteaa.

Oskaria aiheessa kiinnosti erityisesti mahdollisuus tutustua tarkemmin Afrikassa tapahtuviin konflikteihin ja kriisinhallintaoperaatioihin.

“Sotilas- ja siviilikriisinhallinta-operaatioista voi olla hankalaa löytää tietoa, niin tämä oli oiva tilaisuus tutustua ja perehtyä uuteen aiheeseen”, Oskar toteaa.

Yksi vaihto-opiskelun parhaimmista puolista on kuitenkin tutustuminen uuteen maahan, kulttuuriin sekä muihin opiskelijoihin. Vaikka jokaisella opiskelijalla oli omat tavoitteet, oletukset ja odotukset viikosta niin oli myös mukavaa päästä verkostoitumaan toisten suomalaisten kanssa ja jakaa yhteisiä kokemuksia jälkeenpäin keskenään. “Jokainen meistä sai viikosta irti jotain, joka rikastutti omaa elämää. Vastaavaa kokemusta ei omasta kotimaasta saa”, kertoo Oskar.

“Vaikka me kaikki kolme olemmekin eri vuosikursseilta, on opiskelukokemuksia ja simulaation oppeja tullut puitua vielä Suomeen paluun jälkeenkin. Pidämme tiiviisti yhteyttä”, Heta summaa verkostoitumista matkan aikana.

Mitä simulaatioviikon aikana tehtiin?

Kansainväliset opiskelijat otettiin Kortrijkissa lämpimästi vastaan. Viikon juhlallinen avajaistilaisuus järjestettiin kaupungintalolla, jossa puheita piti niin kaupunginjohtaja kuin paikallisen VIVESin edustajatkin. Tilaisuudessa korostettiin kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön tärkeyttä sekä iloittiin siitä, että simulaatio voitiin järjestää tänä vuonna paikan päällä Belgiassa, sillä COVID 19-pandemia oli pakottanut peruuttamaan useita yhteisiä kokoontumisia ja kansainvälisiä matkoja.

Itse simulaatio jakautui kahteen eri osioon: luentoihin ja pienryhmissä työskentelyyn. Luennot käsittelivät Benin alueen kriisin lisäksi resilienssiä, kriisinhallintamenetelmiä ja alueen kulttuuria. Kansainvälistä turvallisuutta ja kansainvälisen yhteisön roolia kriisinhallinnassa käsiteltiin useasta eri näkökulmasta ja luennot tarjosivatkin opiskelijoille valmiiden vastauksien sijaan paljon pohdittavaa.

“Simulaatio oli onnistunut ja haastoi pohtimaan konfliktinhallintaa perusteellisesti, sekä uusilla tavoilla”, Heta hehkuttaa.

Opiskelijat pohtivat pienryhmissä muun muassa konfliktin juurisyitä sekä siviilien turvallisuutta alueella. Ryhmätyöskentelyssä hyödynnettiin erilaisia tiedonjäsentelyn ja projektinhallinnan menetelmiä, kuten ongelmapuuta (problem tree analysis) sekä riskien tunnistamisen ja hallinnan ketjuja (security chain).

Viikon aikana järjestettiin myös kansainväliset messut, jossa jokaisen maan opiskelijat esittelivät omaa maataan ja kulttuuriaan. Suomen messupöydältä löytyi perinteisen salmiakin lisäksi muumimukeja, tietoa suomalaisten osallistumisesta kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin, sekä opiskelijahaalarit.

Viikko huipentui perjantaina 19.11. pidettävään seminaariin. Seminaarissa pienryhmät esittivät ehdotuksensa Benin alueen turvallisuustilanteen vakauttamiseksi sekä pohtivat ratkaisuja kriisin juurisyihin. Seminaarissa opiskelijoiden mentorina toimi konsultti Kris Berwouts, jonka tehtävänä oli myös lopulta viedä pienryhmien ehdotukset kuultavaksi kansainväliseen kriisinhallintakokoukseen Kinshasaan.

Mitä simulaatioviikosta opittiin?

Kaikkien osallistuneiden Laurean opiskelijoiden mielestä viikon tärkein oppi oli tieto siitä, mitä kansainvälinen konfliktinhallinta tarkoittaa erityisesti Afrikan mantereella. Osalla heistä oli jo jonkinlainen käsitys – tai jopa kokemusta – kansainvälisestä konfliktinhallinnasta, mutta Afrikan operaatioiden erityispiirteet olivat uutta kaikille. Kokeneiden luennoitsijoiden ansiosta he saivat ensi käden tietoa mitä kaikkea operaatioissa tapahtuu ja mitä haasteita niihin liittyy.

Simulaation kohteena ollut itäinen Kongon demokraattinen tasavalta on kärsinyt vakavista ongelmista jo pitkään. Alueella vaikuttaa lukuisia eri toimijoita: kapinallisryhmiä, armeijan joukkoja ja monet kansainväliset toimijat, kuten YK. Tämä tekee konfliktin ratkaisemisesta varsin haasteellista. “Osana simulaatiota jokainen opiskelijaryhmä otti roolikseen yhden toimijan ja yhdessä yritimme pohtia mahdollisia ratkaisumalleja konfliktiin”, Jonna selventää simulaation kulkua.

Mikä oli opiskelijoiden mielestä parasta?

Kortrijkin viikkoon mahtui paljon mielenkiintoisia asioita. Opiskelijoille päällimmäisenä mieleen jäivät uuden oppiminen haastavasta aiheesta sekä kansainvälinen verkostoituminen. Järjestäjät olivat nähneet paljon vaivaa tarjotakseen kattavan paketin eri näkökulmia ja onnistuivat järjestämään mielenkiintoisen viikon.

Jonna ja Oskar pitivät erityisesti Malin operaatiota johtaneen kenraali Eric Kalajzicin luennosta, kun taas Hetan mieleen oli enemmän kirjailija ja rauhanaktivisti Ludo de Brabanderin luento.

“Mali esiintyy vahvana vaihtoehtona Suomelle Afganistanin operaation päätyttyä ja mielestäni on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää myös muita ympärillä tapahtuvia konflikteja. Vaikka viikko käsitteli enimmäkseen Kongon tilannetta, niin kenraali Eric Kalajzicin luento oli kuin lottovoitto ja antoi hyvän tilannekuvan Malin tilanteesta.”

“Tietoa pystyi osittain soveltamaan myös Kongon konfliktissa ratkaisuja etsiessä” Jonna lisää.

“Mielestäni Ludo de Brabander esitti vakuuttavia vaihtoehtoja aseelliselle konfliktinhallinnalle. Hänen luennossaan korostui nimenomaan juurisyihin – kuten luonnonvarojen laittomaan käyttöön, matalaan koulutustasoon ja köyhyyteen – puuttuminen. Näkökulma oli mielenkiintoinen erityisesti sen tiedon valossa, että alueen stabilisaatiota varten ylläpidetty YK:n MONUSCO (Mission de l’Organisation des Nations Unies pour la stabilisation en République démocratique du Congo)-operaatio Kongossa ei ole ollut erityisen menestyksekäs tai nauti paikallisten luottamusta”, Heta summaa.

Kortrijkin viikkoon mahtui toki muutakin kuin vain tiukkaa opiskelua ja verkostoitumista. Opiskelijat pääsivät nauttimaan autenttista kongolaista lounasta. Paikalliset opiskelijat tutustuttivat ulkomaalaisia opiskelijoita myös belgialaisiin opiskelijarientoihin, mikä oli myöskin todella hauskaa.

“Ja ovathan opiskelijabileetkin osa kansainvälistä verkostoitumista”, Jonna naurahtaa.

“Simulaation aikana työskenneltiin paljon myös pienryhmissä ja sitä kautta tuli luotua uusia kansainvälisiä kontakteja muiden opiskelijoiden, opettajien sekä luennoitsijoiden kanssa”, Jonna kertoo.

Suositellako vastaavia muille opiskelijoille ja miksi?

Kokonaisuutena viikko oli erittäin mielenkiintoinen ja opettava, sillä sen aikana pääsi tutustumaan ja kokemaan uusia asioita. Omassa kodissa ruudun takana työskentely ei välttämättä tarjoa niin hyviä verkostoitumismahdollisuuksia ja kansainvälistä kokemusta kuin vieraassa maassa paikan päällä työskentely.

”Viikon pituinen reissu on realistinen mahdollisuus kokeilla vaihto-opiskelua töiden ohella, sekä tyttöystävältäkin on helpompi saada hyväksyntä reissulle”, Oskar naurahtaa.

Opiskelijoiden mukaan viikon reissun voi tehdä halvallakin, jos sen vain suunnittelee etukäteen hyvin:

”Esimerkiksi menopaluu-liput sai halvimmillaan 50 eurolla ja osallistujilla oli mahdollisuus saada alennusta paikallisesta hotellista. Myös Airbnb-majoitus on edullista.” Lisäksi Laurea tuki simulaatioon osallistumista apurahalla.

Vallitseva pandemiatilanne ei juurikaan rajoittanut tekemistä vapaa-ajalla luentojen jälkeen. Viikosta sai siis paljon irti, mikä teki siitä hyvin virkistävää vaihtelua etäluentoihin, joihin pääasiassa on pandemian aikana ollut tyytyminen. Ehdottomasti kokemisen arvoinen viikko!

Lähteet

• Laine & Keskinen (2018). Resilienssin monet määritelmät. Tutkimuslyhennelmä.
• Linkov et al. (2013). Measurable resilience for actionable policy. Environmental Science and Technology, vol. 47:18