Kesäkuussa 2024 Ylä-Itävallan (FH Upper Austria) ammattikorkeakoulu järjesti kansainvälisen viikon sosiaalialan opiskelijoille ja opettajille. Osallistuimme viikkoon Erasmuksen vaihto-ohjelman kautta. Kansainvälisen viikon aikana pidimme palvelumuotoilun työpajan, jossa ratkoimme sosiaalialan haasteita ideoimalla ratkaisuja haasteisiin opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
Kansainvälinen viikko järjestettiin Ylä-Itävallan ammattikorkeakoulussa, Linzin kampuksella. Ylä-Itävallan ammattikorkeakoulu (FH Upper Austria) tarjoaa käytännönläheisiä koulutusohjelmia, jotka on huolellisesti koottu vastaamaan teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeita. Jokaisella neljällä koululla on oma selkeä profiilinsa ja erikoistumisalueensa. Yksittäiset kampukset keskittyvät seuraaviin alueisiin: tietotekniikka, viestintä ja media (Hagenbergin kampus), lääketieteellinen tekniikka ja soveltavat yhteiskuntatieteet (Linzin kampus), liiketalous ja johtaminen (Steyrin kampus) sekä tekniikka (Welsin kampus) (University of Applied Sciences Upper Austria, 2024). Laureasta kansainväliseen viikkoon osallistui kaksi tietojenkäsittelyn lehtoria.
Palvelumuotoilua sosiaalialalle
Palvelumuotoilun työpajan suunnitteluvaiheessa kävimme läpi kansainvälisen viikon tavoitteet. Laureassa palvelumuotoilua opetetaan laajasti tradenomiopinnoissa. Osallistuvat lehtorit ovat opettaneet palvelumuotoilua opiskelijoille, mutta myös laajasti eri koulutusohjelmissa ja erilaisille kohderyhmille hankkeissa. Palvelumuotoilua ja tuplatimanttimallia on mahdollista hyödyntää erilaisiin haasteisiin ja erilaisilla menetelmillä ja työkaluilla. Yksi perinteisimmistä palvelumuotoilun suunnitteluprosessin kuvauksista on tuplatimanttimalli (DoubleDiamond), jota voi hyödyntää erilaisissa käyttötarkoituksissa. Malli koostuu neljästä eri vaiheesta: tutkiminen (discover), määrittäminen (define), kehittäminen (develop) ja toimittaminen (deliver) (British Design Council 2023; Kärpänen 2024). Tuplatimanttimallin eri vaiheessa voi olla erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä käytössä.
Omaan työpajakokonaisuuteemme sisällytimme vain muutaman menetelmän. Menetelmiksi valikoituivat käyttäjäpersoona, samankaltaisuuskaavio (affinity diagram) sekä ideointikortti. Lisäksi työpajaan aikataulutettiin paljon myös avointa keskustelua ja ideointia. Aiemmista työpajoista saadun palautteen pohjalta päätimme tehdä käyttäjäpersoonan valmiiksi työpajaan. Käyttäjäpersoonat monipuolistavat asiakkaiden, kuten loppuasiakkaiden, tarpeiden ymmärtämistä. Käytimme persoonan luomisessa apuna sosiaaliohjaajan haastattelua sekä opiskelijoiden palvelumuotoilun kursseilla sosiaalialan työntekijöille tekemän kyselyn vastauksia.
Käyttäjäpersoonalle ideointia työssä jaksamiseen (kuva: Terhi Kärpänen)
Samankaltaisuuskaavio valikoitui menetelmäksi, koska se mahdollistaa useiden ideoiden lajittelun teemoihin ja helpottaa tutkimustiedon jäsentelyä. Samankaltaisuuskaavion pohjalta oli mahdollista valita tärkein idea, josta muodostettiin ideakortti. Ideointikortti on nopea menetelmä, jonka avulla ideoihin saadaan myös enemmän yksityiskohtia ja pystytään hahmottelemaan ideoiden vaikutuksia ja seurauksia tärkeimmille sidosryhmille (Kärpänen 2024).
Koulutuksen toteutus
Kansainväliselle viikolle osallistui lehtoreita ja opiskelijoita eri maista ja myös työpajassa oli kansalaisuuksia kahdeksasta eri maasta. Halusimme työpajassa ymmärtää millaisia haasteita sosiaalityöntekijä saattaa kohdata arjessa ja millä keinoilla työntekijät jaksavat työssään. Halusimme pitää haasteen mahdollisimman yleisluontoisena, jotta ideoita ja ajatuksia saataisiin mahdollisimman monta ja niistä syntyisi monta teemaa samankaltaisuuskaavioon.
Koska kyseessä oli työpaja, pyrimme pitämään osallistujamäärän kohtuullisena, jotta pystyimme antamaan neuvoja työpajan tehtävien aikana. Alkuun esittelimme osallistujille Slido-sovelluksen, joka oli kaikille ennestään tuntematon työkalu. Slido on helppokäyttöinen Q&A- ja kyselyalusta tapahtumia varten, jota on mahdollista käyttää myös paikan päällä tapahtuvissa työpajoissa yhtenä osallistavana menetelmänä. Moni osallistuja kiinnostui Slido-sovelluksesta sen helppouden takia. Slidossa kysyimme mielipiteitä sosiaalityöntekijän haasteista ja johdattelimme osallistujat työpajan aiheeseen.
Palvelumuotoilu ei ollut tuttu termi osallistujille, mutta osallistujat tunnistivat myöhemmin joitakin palvelumuotoilun menetelmiä omassa työssään. Olimme aiemmin käyttäneet samoja menetelmiä (Kärpänen 2024) ja myös tässä työpajassa kävimme aluksi läpi palvelumuotoilun ja tuplatimanttimallin periaatteita lyhyellä johdantoluennolla. Kerroimme ennen ryhmäytymistä työpajan tavoitteet, sekä haasteet, joita osallistujat lähtisivät ryhmässä ratkaisemaan palvelumuotoilun menetelmillä.
Pohjustuksen jälkeen osallistujat muodostivat 3-4 henkilön ryhmät. Ryhmät työstivät käyttäjäpersoonan, samankaltaisuuskaavion sekä ideakortin työpajan aikana. Aina ennen ryhmätöitä opiskelijoille annettiin lyhyt pohjustus, kuinka kyseisiä menetelmiä käytetään. Samankaltaisuuskaavion ja ideakortin avulla ryhmät kävivät läpi haastetta ja ajattelivat haastetta käyttäjäpersoonan kautta. Ryhmät miettivät erilaisia ideoita, joilla he voisivat haasteen ratkaista. Lopuksi jokainen ryhmä esitteli oman ideansa muille työpajaan osallistuville. Oli hienoa huomata, että jokainen idea sai aikaan keskustelua ja jokaisella ryhmällä oli hieman erilaisia ideoita ja ratkaisuja haasteeseen. Ideoiksi sosiaalityöntekijän jaksamiseen nousivat mm. palkkauksen lisääminen, rentoutusharjoitukset, tiimityö ja työaikojen suunnittelu.
Työpajassa työskentelyä (kuva: Terhi Kärpänen)
Lopuksi pyysimme osallistujilta palautetta Slidon kautta. Slidon sanapilveen kertyi positiivisia kommentteja, jotka osoittivat, että olimme saavuttaneet tavoitteemme. Osallistujat arvostivat erityisesti menetelmiä ja niiden käytännön soveltamista. Esimerkiksi eräs hollantilainen osallistuja halusi viedä oppimansa menetelmät käytäntöön omassa työssään. Huomasimme, että menetelmien avulla saimme hyviä ideakortteja sosiaalityöntekijöiden haasteista, jotka ovat globaalisti samanlaisia.
Lähteet:
