Kansainvälisyyttä ja ulkoista rahoitusta! – Laurean kolmikirjaimiset lyhenteet (LbD & TKI) mahdollistajina

Teksti | Kirsi Hyttinen

Korkeakoulujärjestelmä Suomessa perustuu duaalimalliin, jossa yliopistot keskittyvät tieteelliseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan opetukseen sekä ammattikorkeakoulut (AMK: t) tarjoavat työelämän ja alueellisia tarpeisiin vastaavaa koulutusta ja kehitystyötä.

ARENE linjaa viimeisimmissä raporteissaan duaalimallin tulevaisuuden vahvuuksia, kuten yhä selkeämpää työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken ja toisaalta parempaa yhteistyötä [1]. Osa keskusteluihin osallistuneista kannattaa jopa duaalimallin romuttamista. Vuonna 2015 todettiin, että korkeakoulutusmallimme on laadukas, mutta kansainvälisyyden strateginen tavoite ei ole edistynyt niin syvällisesti kuin olisi toivottu [2]. Toisaalta viime vuosi ilmentää, että korkeakoulujen tulevaisuuden rahoitusmallit ohjaavat keskittymistä ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen vielä vahvemmin. Yhteenlaskettuna voidaan todeta tavoitteina kansainvälistyminen sekä ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen (kaiken muun rinnalla), ja keskustelu korkeakoulutusmallista sekä tulevaisuudesta käy samaan aikaan kuumana.

Yhä useampi kansallinen ja kansainvälinen TKI -hanke on jo löytänyt kotipesänsä Laurean kaltaisten toimijoiden keskuuteen. Yhtenäistä näille hankkeille on työskentelyn luonne, joka on hyvin lähellä työtä, jota Laureassa tehdään; kehittäen, soveltaen ja innovatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Homma starttaa usein termistä ”hankevalmistelu” – tuo mukavan repaleinen, mutta intoa puhkuva optimistinen ryhmätyö usean organisaation kesken. Työ on täynnä riskejä ja epävarmuutta aivan kuin start up -yrityksellä. Muuttujia on useita, eikä prosessista saada koskaan valmiin täydellistä riippuvuuksien vuoksi. Voittoja tulee matkan varrella, esimerkiksi kun scope on kunnossa tai konsortio on kasassa – viimeistään silloin, kun valmisteltu työ on jätetty rahoittajalle arvioitavaksi. Track record merkitsee, mutta lisäksi totuus on, että jokainen kerää valmistelun aikana kokemuksia verkostoissa, joista on hyvä ammentaa kehittämistyöhön. Toimijoista yhdistämme opiskelijat, työelämän, alueen ja laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä julkishallinnosta, valtiohallinnosta, järjestökentältä että yksityiseltä sektorilta. Parempaa TKI-ympäristöä on vaikea löytää. Johdettuani kansainvälistä H2020-rahoitteista IECEU-hanketta [3] yksi tärkeä oppimme menestykselle oli, että hankkeessa organisaatiot toimivat luontevissa rooleissa, jotka on tukivat organisaatioiden ja henkilökunnan ydinosaamista. Ydinosaamisen ja toiminnan luonteemme lisäksi kyvykkyyksiin kuuluvat luotettavat kumppanit ja verkostot. Lähestymistapa toimintoineen sattumalta kuulostaa aika tutulta toisen kolmekirjaimisen Laurean pedagogisen lähestymistavan ja brändin kanssa.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartassa on tavoitteena nostaa Suomen TKI – rahoituksen BKT-osuus 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä [4]. TKI‐toiminnan tuloksellisuutta on arvioitu muun muassa hakemuspohjaisen TKI –toiminnan rahoituksen määrällä, joka kertoo TKI-toiminnan volyymista[5]. Yleisesti ammattikorkeakoulut ovat olleet melko hyviä ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa, erityisesti EAKR, Tekes ja Erasmus+ -ohjelmien osalta. Monet sanoo EU-rahoituksen olevan erittäin kilpailtua. Näin on. Mutta kartalta ja arvioiden pohjalta tarkasteltuna Laurean vahvuus näyttänee olevan juuri näissä rahoitusohjelmissa. Referenssimme ovat kunnossa, henkilöstömme on kehittänyt osaamistaan hankkeissa toimimiseen sekä näkyvyytemme on lisääntynyt. Vuoden 2010 jälkeen Laurean vahvuus on näkynyt tilastoissa erityisesti EU-puiteohjelmarahoituksien (esim. FP7, H2020) osuudessa verrattuna muihin. Olemme koordinoineet yhden H2020 –hankkeen, valmistelleet useamman ja osallistuneet partnerina lukuisiin eurooppalaisiin konsortioihin eri teemojen alla. Mutta tuottaako vahva osallistumisemme EU-puiteohjelmarahoituksien hankkeisiin lisäarvoa ja etumatkaa muihin verrattuna?

Minimilähtökohta siis on, että olemme mukana kilpailussa ja teemme uusia avauksia eli hankevalmisteluja. Seuraava askel on kehittää kyvykkyyksiämme, jotta pärjäämme yhä ja edelleen tässä kilpailussa. Onnistuminen edellyttää asiantuntijuuden ja pienen luovuuden lisäksi yhteistyötä. Lisäksi meidän on hieman joustettava asenteessamme, otettava johtajuutta tai vastuuta vahvemmin, kuten pedagogisessa tai valmentavassa työssä jo teemme. Kun nämä perusteet ovat kunnossa, on mielekästä lähteä tekemään hankevetoista TKI-työtä tulevaisuudessakin. TKI-työ voi tukea kansainvälistymisen tavoitteita strategisesti, LbD :tä operatiivisesti. TKI- rahoitus tulee olemaan yhä kilpaillumpaa. Uusi EU:n puiteohjelma tulee olemaan kattavin koskaan, lähes 100 miljardia euroa vuosille 2021-2027. Pääteemoina EU:n TKI-työssä tulevat olemaan alueellinen kehittäminen, luonnonvarat ja ympäristö, kaupankäynti, innovaatiot ja digitaalisuus, maahanmuutto ja rajaturvallisuus, turvallisuus ja puolustus sekä naapurialueet ja kansainvälinen yhteistyöt (ml. humanitäärinen työ)[6]. Vuoden 2019 EU puheenjohtajuus luo myös uudenlaisia vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteon ytimessä, ja on mielenkiintoista nähdä korkeakoulukenttä hyödyntämässä tätä potentiaalia. Tutkijoille, kehittäjille, innovaattoreille, opettajille, opiskelijoille ja liiketoiminnalle paljon mahdollisuuksia!

Kirsi Hyttinen on johtanut H2020 IECEU-hankkeen konsortion (2015-2018) ja toimii projektipäällikkönä H2020 ECHO (European Network of Cybersecurity centres and competence Hub for innovation and Operations), GAP (Gaming for Peace) sekä EU:n humanitääristen harjoitusten (28) arvioinnin hankkeissa.

 

Twitter: @HyttinenKirsiHyttinen, K. 2017. Project Management Handbook. Laurea publications. http://www.theseus.fi/handle/10024/122192

Lähteet:
  • [1] Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Ry, 2016. Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta. ARENEn rakenteellisen kehittämisen työryhmän raportti.
  • [2] Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2015. Towards a future proof system for higher education and research in Finland,:11
  • [3] www.ieceu-project.com
  • [4] Tieteentekijöidenliitto & Professoriliitto, 2018. Yliopisto- ja tiedepoliittiset vaalitavoitteet: Tutkimus luo tulevaisuutta.
  • [5] Ahmaniemi, R. 2011. Ammattikorkeakoulujen TKI‐toiminnan tuloksellisuuden arviointi. UAS Journal 3/2011.
  • [6] European Commission, 2018. EU budget for the future. https://ec.europa.eu/commission/future-europe/eu-budget-future_en

Jaa sivu