Laurean julkaisutoiminta on kasvanut jyrkästi viime vuosien aikana. Siinä missä vuonna 2017 julkaisuja ilmestyi noin 250, oli julkaisujen määrä vuonna 2022 jo yli 600. Samalla Laurean julkaisuprofiili on muuttunut: suuren yleisön julkaisujen osuus korkeakoulun julkaisutoiminnasta on kasvanut ja tieteellisten pienentynyt. Tässä artikkelissa perehdytään siihen, mitä ja missä laurealaiset julkaisevat.
Artikkelissa tarkastellaan ensin miten eri tyyppisten julkaisujen – tieteellisten, ammatillisten, suuren yleisön ja audiovisuaalisten julkaisujen – määrä on viiden viimeisen vuoden aikana kehittynyt. Tämän jälkeen luodaan katsaus ammatillisten ja suurten yleisön julkaisujen julkaisukanaviin.
Tarkastelussa käytetty julkaisutyyppien luokittelu perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun julkaisuluokkiin. OKM:n määritelmän mukaan julkaisu tarkoittaa esimerkiksi selvitystä, tutkimus- ja kehittämisraporttia, ammatillista kirjaa, artikkelia tai blogia. On syytä huomata, että määritelmän mukaan artikkelikokoelman jokainen artikkeli on oma julkaisunsa. Siten julkaisujen määrä ei tarkoita niteiden määrää.
Julkaisumäärien kehitys ja Laurean julkaisuprofiilin muutos 2017–2021
Ammattikorkeakouluksi Laurean julkaisuprofiili on ollut varsin tieteellinen. Viiden vuoden tarkastelujaksolla Laurea on vuotta 2020 lukuun ottamatta ollut kolmen eniten tieteellisiä julkaisuja tuottaneen ammattikorkeakoulun joukossa. Kuviosta 1. kuitenkin näkyy, että tieteellisten julkaisujen määrä on hieman notkahtanut vuoden 2018 jälkeen. Samalla tieteellisten julkaisujen osuus Laurean julkaisutoiminnasta on laskenut yli 40 %:sta noin 14 %:iin.
Kuvio 1. Laurean julkaisumäärät julkaisutyypeittäin 2017-2021. Lähde: Vipunen.
Tieteellisten julkaisujen suhteellisen osuuden laskua selittää ammatillisten ja suuren yleisön julkaisujen määrien huomattava kasvu. Suhteellisesti kasvu on ollut huikeinta suuren yleisön julkaisujen osalta: vuonna 2017 suuren yleisön julkaisuja julkaistiin vain 18, mutta vuonna 2021 määrä oli lähes kymmenkertaistunut yli 150:een. Samalla ammatillisten julkaisujen määrä on lähes kolminkertaistunut runsaasta sadasta vajaaseen neljäänsataan. Tarkastelujakson aikana ammatillisten julkaisujen osuus Laurean julkaisuista on kasvanut noin 50 %:sta reiluun 60 %:iin, ja yleistajuisten alle kymmenestä prosentista noin 25 %:iin.
Kahden viimeisen vuoden aikana julkaisukeruuseen on ilmoitettu myös audiovisuaaliset julkaisut, eli podcastit ja videot, mutta niiden määrä on toistaiseksi ollut vähäinen. Podcasteihin kohdistuu huomattavaa kiinnostusta, joten niiden määrä kasvanee lähivuosina.
Kapenevatko julkaisemisen foorumit?
Vuonna 2017 laurealaiset laativat noin 150 ammatillista ja suuren yleisön julkaisua, joista kaksi kolmasosaa ilmestyi ulkopuolisissa kanavissa. Tämän jälkeen ammatillisen ja suuren yleisön julkaisemisen määrä on yli kolminkertaistunut, ja samalla Laurean omien kanavien painoarvo julkaisualustoina on kasvanut. Laurea Julkaisut -sarjan julkaisumäärät ovat tarkastelujaksolla kaksinkertaistuneet noin viidestäkymmenestä sataan. Merkittävin kasvu on kuitenkin tullut vuonna 2018 perustetusta verkkolehdestä, Laurea Journalista, jossa on vuodesta 2020 lähtien julkaistu enemmän Laurean ammatillisia ja suuren yleisön artikkeleita kuin ulkopuolisissa kanavissa yhteensä. (Ks. kuvio 1.)
Kuvio 2. Laurean ammatillisen ja suuren yleisön julkaisujen määrät julkaisukanavittain 2017-2021. Lähde: Tiede- ja tutkimusportaali.
Julkaisun vaikuttavuuden kannalta olennaista on oikean yleisön tavoittaminen. Julkaisu, jota kukaan ei lue, ei myöskään vaikuta mihinkään. Laurean omien julkaisukanavien julkaisut ovat avoimesti kaikkien luettavissa, joten ne ovat periaatteessa hyvin saatavilla. Monialaisen korkeakoulun julkaisualustat ovat kuitenkin generalistikanavia, joilla ei ole spesifiä lukijakuntaa, vaan yksittäisen artikkelin tavoittavuus on riippuvainen hakukoneiden algoritmeista sekä tekijöiden aktiivisuudesta julkaisunsa markkinoinnissa (ks Merimaa 2022).
Laurean omilta kanavilta puuttuu ammattilehdille ominainen valmis yleisö. Julkaisemisen keskittyessä omiin kanaviin on myös riskinä Laurean vetäytyminen muilla foorumeilla käydyistä keskusteluista. Vaikka Laurean omat kanavat ovatkin toimitettuja, ei omaan kuplaan eristäytyminen edistä pidemmän päälle korkeakoulussa tehdyn työn näkyvyyttä. Päinvastoin, ulkopuolella julkaiseminen ja eri alojen keskeisillä foorumeilla keskusteleminen on olennaista sekä korkeakoulun uskottavuuden että siellä tehdyn työn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta.
Journal luotiin matalan kynnyksen julkaisualustaksi laurealaisten kirjoittajien napakoille ammatillisille ja suuren yleisön artikkeleille. Sen tarkoituksena oli vahvistaa korkeakoulussa tehtävän työn vaikuttavuutta tarjoamalla nopea julkaisemisen kanava laurealaisen kehittämis- ja asiantuntijatyön tuloksille. Kanava on kiistatta osoittanut tarpeellisuutensa, mutta onko korkeakoulun kannalta enää tarkoituksenmukaista, jos kaksi kolmasosaa sen ammatillisista ja yleistajuisista julkaisuista ilmestyy korkeakoulun omissa kanavissa?
Tästä näkökulmasta on huojentavaa huomata, että myös ulkopuolisissa lehdissä ja blogeissa ilmestyneiden julkaisujen määrä on tarkastelujaksolla kasvanut, vaikkakin kasvu on ollut hitaampaa kuin Laurean omissa kanavissa (kuvio 2). Sikäli pelko siitä, että oma verkkolehti kuihduttaisi ulkopuolista julkaisemista, ei näytä ainakaan toistaiseksi pitävän paikkaansa. Toisaalta pelkkä ulkopuolisen julkaisemisen määrä ei vielä kerro julkaisemisen keskittymisestä, sillä laurealaiset julkaisevat joissain lehdissä kuten UAS-Journalissa, Fysioterapiassa, Kreodissa ja Tietoasiantuntijassa useita artikkeleita vuosittain.
Kuviosta 3. näkyy, että Laurean ammatillisia ja suuren yleisön julkaisuja julkaisseiden lehtien ja blogien määrä oli korkeimmillaan vuonna 2019, minkä jälkeen se on hiukan laskenut. Erot ovat kuitenkin maltillisia: vuonna 2021 laurelaiset julkaisivat ammatillisia ja suuren yleisön julkaisuja 47:ssä eri lehdessä tai blogissa, mikä on yksi enemmän kuin vuonna 2018 ja vain kahdeksan vähemmän kuin vuonna 2019. Laskevasta trendistä on siten liian aikaista puhua.
Kuvio 3. Laurean ammatillisia ja suuren yleisön julkaisuja julkaisseiden lehtien ja blogien määrät vuosina 2017-2021. Lähde: Tiede- ja tutkimusportaali.
Tarkastelujaksolla 2017-2021 suuren yleisön kanavien kirjo on kasvanut vuosi vuodelta. Taustalla vaikuttanee asiantuntijablogien kentän laajeneminen ja ammattimaistuminen: toimitettuja asiantuntijablogeja on koko ajan enemmän, mikä mahdollistaa myös monipuolisen suuren yleisön julkaisemisen. Näiden kautta laurealainen asiantuntijuus tavoittaa uusia yleisöjä.
Ammatillisen julkaisemisen osalta tilanne on päinvastainen. Vuosina 2017-2018 laurealaiset julkaisivat ammatillisia julkaisuja lähes kolmessakymmenessä ja vuonna 2019 jopa 36:ssa eri lehdessä. Sen sijaan vuosina 2020 ja 2021 ammatillisten julkaisuja ilmestyi vain hieman yli kahdessakymmenessä lehdessä. Ulkopuolella julkaistujen ammatillisten artikkeleiden määrä ei kuitenkaan ole laskenut, vaan ammatilliset julkaisut ovat keskittyneet aikaisempaa vahvemmin sekä Laurean omiin että tiettyihin vakiintuneisiin ulkopuolisiin kanaviin. Onkin syytä pohtia, onko Laurea jäämässä pois joidenkin alojen keskeisiltä julkaisufoorumeilta?
Monipuolisuus on valttia
Laurean julkaisutoiminta on elänyt viimeisen viiden vuoden aikana kiivasta kasvukautta. Samalla julkaisemisen profiili on muuttunut: vielä viisi vuotta sitten vahvasti tiedejulkaisemiseen painottunut korkeakoulu on nykyään profiililtaan enemmän ammatillisten ja yleistajuisten julkaisujen tuottaja. Muutos johtuu ennen kaikkea ammatillisten ja suuren yleisön julkaisumäärien kasvusta. Muutoksesta huolimatta Laurea on yhä eniten tieteellisiä julkaisuja tuottavien ammattikorkeakoulujen joukossa.
Tieteellinen julkaiseminen on korkeakoululle tärkeää. Akateemiset julkaisut kertovat korkeakoulun uraauurtavasta työstä sekä toimivat referensseinä niin hankehakemuksissa kuin kumppanuuksissakin. Asiantuntijuuden leviäminen akateemisten piirien ulkopuolelle edellyttää kuitenkin myös nopeasti omaksuttavia, mieluusti kohdeyleisön omalla äidinkielellä tuotettuja julkaisuja. Toistaiseksi kevyemmän julkaisemisen kasvu ei ole ollut pois Laurean tieteellisestä julkaisemisesta, joten nykyistä kehityssuuntaa voi pitää tältä osin suotavana.
Viimeiset viisi vuotta on ollut paitsi ammatillisen ja suuren yleisön julkaisemisen kasvukautta, niin myös Laurean verkkolehden Laurea Journalin menestyksekäs esiinmarssi. Samalla kun Journal on vakiinnuttanut asemansa, on laurealaisten ammatillinen julkaiseminen alkanut keskittyä entistä harvempiin lehtiin. Tässä trendissä on riskinsä: mikäli julkaiseminen keskittyy entisestään, saattaa Laurea sulkea itsensä ulos ammattiyhteisöjen kansallisista keskusteluista. Tällöin on mahdollista, että Laurean kehittämistyö ja -toiminta on vaarassa jäädä vain pienen piirin tietoon. Hiljaisuus ulkoisilla julkaisufoorumeilla voi myös rapauttaa Laurean uskottavuutta korkeakouluna.
Julkaisukanavaa pohtivalle oman talon Journal on helppo ja nopea ratkaisu. Toisaalta tarjoamalla artikkelia ulkoiselle kanavalle, linkittyisi se kyseisen kanavan kontekstiin ja keskusteluihin. Ulkopuoliset kanavat tuovat niin julkaisulle kuin korkeakoulullekin näkyvyyttä, jota oma verkkolehti – niin tarkoituksenmukainen kuin se muuten onkin – ei tarjoa. Journalin huikeat julkaisumäärät sekä suuren yleisön julkaisemisen kasvu niin Journalissa kuin ulkopuolisissa kanavissa osoittavat, että laurealaisilla on sekä sanottavaa että valmiuksia ilmaista asiansa. Nyt pitää vain huolehtia siitä, että laurealainen asiantuntijuus näkyy myös jatkossa siellä missä sen pitääkin.
Lähteet:
