Laurea-ammattikorkeakoulu on työelämään tiiviisti ja monipuolisesti integroitunut korkeakoulu, jonka tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa alueen yritykset ja organisaatiot. Haasteena kuitenkin on esimerkiksi hankkeissa syntyvien yrityskontaktien ylläpito ja kehittäminen hankkeen päättymisen jälkeen. Kasvuklinikka-tapahtumakonseptilla voidaan kartoittaa etenkin pk-yritysten yhteistyötarpeita ja -ideoita sekä tuoda uusia näkökulmia yhteistyön kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Siten yrityksiä ja organisaatioita voidaan sitouttaa jatkuvaan, monialaiseen yhteistyöhön korkeakoulun kanssa.
Yritykset ovat tänä päivänä ammattikorkeakouluille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Teemme yritysyhteistyötä esimerkiksi eri koulutusalojen opiskelijaprojekteissa ja TKI-hankkeissa. Laurea on strategiassaan nostanut tärkeiksi teemoiksi sekä työelämään integroitumisen että aluekehittämisen.
Monilla korkeakoulun toimijoilla on paljon hyviä kontakteja, mutta joskus tulee eteen tilanteita, joissa tarvitsemme ja haluamme uusia yhteyksiä. Tällöin päädymme ottamaan yhteyttä niin sanottuihin kylmiin liideihin, eli yrityksiin, organisaatioihin ja muihin toimijoihin, joihin emme ole olleet aiemmin yhteydessä. Kokemuksen mukaan tällaiset yhteydenotot johtavat harvemmin yhteistyöhön verrattuna yhteistyökumppanuuksiin, joiden kanssa on jo aiemmin tehty yhteistyötä jossain muodossa. Onnistunut yhteistyö tuottaa toiminnalle helpommin jatkuvuutta.
Hanketyön tavoitteena on saada aikaan uutta pysyvää toimintaa tai sen vahvistuminen. Toiminnan lisäksi syntyneet yhteistyökontaktit halutaan säilyttää. Haasteena on, että kontaktit saattavat tahattomasti henkilöityä, jolloin yhteys helposti katkeaa esimerkiksi hankkeen tai projektin päättyessä tai henkilöiden vaihtuessa organisaatioissa. Monesti yrityspartnerit unohtuvat, jollei ole olemassa järkevää ja suoraa jatkumoa yhteistyölle tai ei ole kartoitettu, millaisia muita tarpeita organisaatiolla on tai millaista muuta yhteistyötä kontaktin kanssa voitaisiin toteuttaa.
Kasvuklinikka-konseptin hyödyntäminen ammattikorkeakoulun aluekehitystyössä
Kasvuklinikka-tapahtuma kehitettiin Vantaan kaupungin koordinoimassa Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa tukemaan vantaalaisia yrityksiä ja niiden työntekijöitä tilanteessa, jossa teknologinen murros ja henkilöstön osaamisen kehittäminen toimivat katalysaattorina poikkeusoloissa selviämiseen ja uuteen nousuun. Lokakuussa 2020 pidetyn Kasvuklinikan tavoitteena oli tarjota hankkeen kohderyhmään kuuluvien vantaalaisten yritysten päätöksentekijöille inspiraatiota, ideoita ja verkostoitumismahdollisuuksia. Kasvuklinikka-tapahtuma sisälsi kolme osiota: keynote-puheenvuoron, yhteistyöyritysten case-puheenvuorot ja pikaklinikat (kuvio 1).
Kuvio 1. Kasvuklinikan sisältö (Honkonen 2021).
Kasvuklinikka-tapahtuman keynote-puheenvuoron tarkoituksena oli innostaa ja maalata laajempaa kuvaa käsitellystä aiheesta. Yrittäjä Henkka Hyppönen käsitteli esityksessään teknologian vaikutusta liiketoimintaan ja työelämään. Esimerkkiyrityksien puheenvuoroissa konkretisoitiin, miten niissä oli hyödynnetty teknologiaa liiketoiminnan kehittämisessä. Pikaklinikoilla osallistujat saivat hankkeen koulutusorganisaatioiden valmentajilta sparrausta ja ideoita liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseen muun muassa johtamisesta ja esimiestyöstä poikkeusoloissa, digitalisaation muutosvoimista, ulkoisesta viestinnästä sekä toimivan strategian käytäntöön viemisestä.
Vaikka Kasvuklinikka-tapahtumakonsepti luotiin osana hanketta ja tiettyyn tarpeeseen, voi konseptia hyödyntää laajemminkin ammattikorkeakoulun aluekehitys- ja yritysyhteistyössä yhdessä monialaisen koulutuksen kanssa. Kasvuklinikka-konseptilla voidaan tavoittaa pk-yritykset ja innostaa sekä parhaimmillaan sitouttaa ne kehittyvään ja monipuoliseen yhteistyöhön korkeakoulun kanssa.
Tapahtumakonseptin idea ja toteutuskaava ovat yksinkertaiset, jolloin niitä on helppo muokata kohderyhmän, tavoitteen ja toteuttajien näköisiksi. Tapahtuman suunnittelu ja toteutus etenevät perinteisen tapahtuman järjestämisen kaavan ja vaiheiden mukaan ideoinnista, suunnitteluun ja järjestelyihin sekä toteutukseen. Kasvuklinikka-konseptissa toteutukseen otetaan mukaan opiskelijat sekä kohderyhmä eli yritykset (kuvio 2).
Kuvio 2. Kasvuklinikka-tapahtumakonseptissa opiskelijat ja yritykset ovat aktiivisesti mukana (Honkonen 2021).
Opiskelijat kartoittavat kohderyhmän haasteita, toiveita ja tarpeita, joiden pohjalta luodaan tapahtuman teema, tavoite ja sisältö eli ohjelma. Opiskelijat voivat olla myös mukana tapahtuman järjestelyissä ja muun muassa markkinoinnissa, sekä varsinaisessa tapahtuman sisällössä esimerkiksi pikaklinikoiden toteuttajina. Tapahtuman jälkeen on vielä vuorossa palautekyselyn toteutus sekä viestinnälliset tehtävät.
Tapahtuman kohderyhmä eli yritykset toimivat tietolähteenä kohderyhmäkartoituksessa sekä mahdollisina sisällöntuottajina (yrityscase-puheenvuorot) itse tapahtumassa. Pääasiallisesti tapahtuma on kuitenkin vastaamassa yritysten kartoituksessa esiin nousseisiin tarpeisiin sekä luomassa pohjaa alkavalle yhteistyölle korkeakoulun kanssa. Kasvuklinikka-konsepti toimii siis työkaluna monialaisen yhteistyön kartoittamisessa ja esimerkiksi hankkeissa saatujen kontaktien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisessä uusista näkökulmista käsin.
Kasvuklinikka-konseptin edut ja hyödyt
Kasvuklinikka-konseptista hyötyvät niin yritykset, korkeakoulutoimijat kuin opiskelijatkin (kuvio 3). Erilaisten tilaisuuksien järjestelyt vaativat aina paljon aikaa ja vaivaa. Näin käy helposti varsinkin koulutusmaailmassa, jossa esimerkiksi opiskelijaprojekteissa tekijät vaihtuvat lukukausittain. Hyödyntämällä valmiiksi mietittyä Kasvuklinikka-tapahtumakonseptin rakennetta suunnittelun pohjana säästyy suunnitteluaikaa. Käyttäjän tarvitsee periaatteessa tietää vain alustava teema ja kohderyhmä tapahtumalleen. Sen pohjalta on helpompi miettiä keynote-puhujat, pikaklinikoiden sisältö ja toteuttajat sekä case-yritykset ja niiden anti osallistujille.
Kuvio 3. Kasvuklinikka-konseptin hyödyt osapuolille (Leskinen 2021).
Opiskelija pystyy tässä toteutustavassa toimimaan oikeissa olosuhteissa pikaklinikan valmentajana. Tällöin aiheen tulee olla osallistujille uusi tai muuten sellainen että ammattikorkeakoululaisella on siitä annettavaa mukanaolijoille. Opiskelijaprojektien muut työt, kuten viestinnän suunnittelu ja osallistujien hakeminen helpottuvat, ja niille on enemmän aikaa, kun tapahtuman rakennetta ei tarvitse enää miettiä. Näin hän sitoutuu toimintaan herkemmin ja pääsee verkostoitumaan kohderyhmään paremmin.
Yrityksille Kasvuklinikka-konsepti tarjoaa mahdollisuuden esitellä omaa toimintaansa case-yrityksenä tai pikaklinikoissa. Toisaalta yritys saa myös kaipaamaansa uutta tietoa sekä kontakteja osallistumalla pikaklinikoihin. Tapaamalla opiskelijoita yritykset mahdollistavat parhaat rekrytoinnit opiskelijoiden valmistuttua. Parhaat yrityskontaktit saattavat ajan myötä kehittyä ammattikorkeakoululle kumppanuuksiksi, jolloin yritys pysyy tietoisena ajankohtaisista koulutusmahdollisuuksista henkilökunnalleen.
Ammattikorkeakoulun kannalta Kasvuklinikka-konseptissa on mielenkiintoista uusien ja olemassa olevien yhteistyökumppanien tehokkaampi hyödyntäminen sekä toimintatavan ilmeiset hyödyt opiskelijoiden kannalta. Yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa toimittaessa luottamus rakentuu pitkäjänteisellä työllä. Kumppanien on nähtävä, että korkeakoulu kehittää ja parantaa yhteistyöosaamistaan pitkäjänteisesti. Erilaisten kontaktien jatkuva hyödyntäminen lisää uskoa korkeakoulun mahdollisuuksiin toimia molempia yhteistyön osapuolia hyödyntäen. Näin korkeakoulu on jatkossa entistä houkuttelevampi koulutusmahdollisuuksien tarjoaja yrityksille ja niiden henkilöstölle. Onnistunut projektiyhteistyö innostaa opiskelijoita sekä kasvattaa yhteistyön mahdollisuuksia opetuksen ja TKI:n saralla. Opintopisteet karttuvat ja opinnot etenevät.
Käytännön esimerkki: Vanhustyö ja rekrytoinnin haasteet -tapahtuma
Rekrytointi vanhustyön työpaikkoihin on tällä hetkellä haastavaa. Kasvavat asiakasmäärät, alanvaihtajien ja eläköityvien suurehko määrä sekä nuorten vähäinen kiinnostus vanhustyötä kohtaan aiheuttavat työvoimapulaa vanhustyössä. Yhteistyötä alueen vanhuspalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa halutaan kehittää, jotta vanhustyön vetovoimaisuutta saataisiin kasvatettua etenkin nuorten keskuudessa. Aluksi kartoitetaan vanhustyön organisaatioiden haasteita, toiveita ja tarpeita liittyen rekrytointiin. Tämän pohjalta lähdetään miettimään tapahtuman sisältöä; millaiset puhujat ja pikaklinikoiden sisällöt auttaisivat organisaatioita esiin tulleiden rekrytointihaasteiden ratkaisemisessa?
Kuvio 4. Pikaklinikat vastaamassa vanhustyön organisaation rekrytoinnin haasteisiin.
Keynote-puhuja voisi olla esimerkiksi vanhustyön vetovoimaisuutta tutkinut asiantuntija. Toinen vaihtoehto voisi olla puhuja sellaiselta alalta, jossa on onnistuttu kasvattamaan vetovoimaisuutta. Case-yritykset voisivat olla veto- ja pitovoimaisia vanhustyön toimijoita jakamassa hyviä käytäntöjään. Pikaklinikoilla keskityttäisiin rekrytoinnin eri osa-alueisiin, kuten esimerkiksi houkuttelevan rekrytointi-ilmoituksen tekemiseen, sosiaalisen median hyödyntämiseen rekrytointiprosessissa ja onnistuneen rekrytointiprosessin viilaukseen (kuvio 4). Pikaklinikoiden teemat mukautuisivat sen mukaan, mitä organisaatioiden kartoituksessa on noussut esille rekrytoinnin haasteiksi eli missä kohdissa organisaatiot kokevat kaipaavansa apua ja ideoita.
Tapahtuman tavoitteena olisi antaa vanhustyön toimijoille konkreettisia vinkkejä ja ideoita rekrytoinnin kehittämiseen ja nuorten (opiskelijoiden) saamiseksi mukaan vanhustyöhön. Lisäksi tavoitteena on luoda yhteistyöverkostoa korkeakoulun ja vanhustyön toimijoiden välille ja siten mahdollistaa erilaiset yhteistyön polut esimerkiksi opetuksen, TKI:n ja aluekehitystyön tasolla. Samalla periaatteella tapahtuman voisi kehittää lähes minkä tahansa teeman ja organisaatioiden ympärille.
”Kasvuklinikka-konseptin osalta ollaan kriittisesti tärkeän asian äärellä. Kasvuklinikka on kiinnostava kontribuutio kohti tavoitteellista työelämän ja oppilaitosten yhteistä tarinaa ja vaatii ehdottomasti hyvin paljon yhteistä arjen tekemistä, ihmisten kohtaamisia. Kyse on merkittävästä raja-aitojen kaatamisesta. Työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyössä on mielestäni kyse ajankohtaisesta tulevaisuuteen ankkuroituvasta ilmiöstä, jossa intohimoisen työnteon ja mielikuvitusta ruokkivan oppimisen kulttuurit kohtaavat. Yhteistyön seuraava askel voisikin olla miettiä yhteinen visio sille, millaista aito yhteisen päämärän eli asiakkaan elämän tukemiseksi tehtävä yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten kanssa parhaimmillaan tulisi olemaan.” – Ulla Broms, toimitusjohtaja, Foibekartano
Yritysyhteistyön jatkuvuus ja tietosuoja
Ammattikorkeakouluilla on käytössä omat CRM (Customer Relationship Management) -järjestelmänsä. Näitä hyödynnetään monella tavalla ja erilaisilla aktiivisuuden tasoilla. Keskustelu sen suhteen, miten kehitetty konsepti voisi syöttää tietoa esimerkiksi Laurean asiakashallintajärjestelmään, olisi hyvä käynnistää. Tähän liittyen tulee myös aina selkeyttää tietojen siirron rajoitukset. Yritystietoja voidaan aina säilyttää, mutta yrityksen henkilöiden tietojen käyttöä rajoittaa tietosuojalaki. Tärkeää on myös esimerkiksi se, että päällekkäisten kontaktointien välttämiseksi järjestelmästä tarkistetaan yrityksen kanssa käynnissä olevat aktiviteetit ennen yhteydenottoja. Näin yrityksille välittyy kuva Laurean tiedonhallinnan ammattitaidosta ja luottamus säilyy molemmin puolin.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR (General Data Protection Regulation) määrittelee muun muassa sen, että jokainen voi halutessaan saada tietää mitä ja miksi ammattikorkeakoulun eri järjestelmissä on kysyjästä kirjattu. Nämä tiedot pitää sääntöjen mukaan säilyttää keskitetysti niin ettei niiden leviämisestä asiaankuulumattomille tahoille ole huolta. Voidaan myös vaatia suostumukseen perustuvien tietojemme poistamista tai niiden käytön rajoittamista (Euroopan Unionin Virallinen lehti, 2016). Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ammattikorkeakoulun toimijoiden on varmistettava TKI-työssä tai opiskelijaprojekteissa hankittujen kumppaneiden lupa heidän tietojensa käyttöön.
Usein yhteistyökumppaneilta pyydetään lupa tietojen käyttöön yhdessä projektissa tai hankkeessa kerrallaan. Tällaisessa tilanteessa mahdolliset kysymykset tietojen jatkokäytöstä tulee osoittaa vastaajille projektipäällikön tai hankkeen koordinaattorin kautta asiakkaalle hyvissä ajoin ennen työn päättymistä.
Jatkossa olisi tutkittava mahdollisuutta sopia laajemmasta käyttöoikeudesta. Tällainen voisi olla esimerkiksi lupa tietojen käyttöön jatkotutkimuksissa, hanketyössä sekä myyntiin ja markkinointiin liittyen. Aina pitää myös tarkistaa asiakkaalta saako hänen tietojaan siirtää ja mitä hänen tietojaan voidaan siirtää asiakashallintajärjestelmään. Vaadittavat muutokset Kasvuklinikka-konseptin hyödyntämisen kannalta on syytä tarkistaa ja laatia riittävän kattaviksi aina uuden projektin tai hankkeen alussa.
Kohti laajentuvaa yhteistyöverkostoa
Laurea-ammattikorkeakoulun tavoitteena on kehittää opintojen ja työelämän, sekä opetuksen ja TKI- toiminnan integraatiota. Kasvuklinikka-konsepti on yksi tapa vahvistaa tätä kehitystä. Sen laajempaa hyödyntämistä on syytä edistää. Valmiiksi mietityn konseptin hyödyntämisessä etuna ovat olemassa olevat ratkaisut tapahtuman toteutukseen. Näitä ovat vastaukset esimerkiksi suunnittelu- ja toteutusorganisaation muodostamiseen, markkinointiviestintään ja tekniseen toteutukseen liittyviin kysymyksiin.
Olemme käsitelleet Kasvuklinikka-konseptia yrityskohderyhmän näkökulmasta, mutta harkituilla muutoksilla sitä on mahdollista soveltaa muillekin kohderyhmille ja kaikille opetuksen aloille. Näemme, että selkeä rakenne auttaa ottamaan tällaisen valmiin rakenteen tehokkaaseen käyttöön, jotta jatkossakin luodaan ja ylläpidetään jatkuvasti kehittyvää, laajentuvaa ja monipuolista yhteistyöverkostoa yli koulutus- ja toimialarajojen.
Kirjoittajat työskentelevät hankeasiantuntijoina Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa, jossa pohditaan jatkuvaan oppimiseen ja siihen innostamiseen sekä oman osaamistason nostamiseen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja vantaalaisen työvoiman (niin työssä käyvien kuin työttömien) osaamiseen kehittämiseen sekä tukea vantaalaisten yritysten kehitystä digitalisaation ja automatisaation aikakaudella.
Lähde:
