Tulevaisuuden tekijä on yksi kolmesta 3AMK:n, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyön kärjestä. Kärkitiimi tekee yhteistyötä erityisesti työhön ja osaamiseen liittyvien keskeisten, ajankohtaisten ja tulevaisuuteen luotaavien ilmiöiden tunnistamiseksi ja yhdistää kolmen ammattikorkeakoulun vahvuuksia vaikuttavien yhteishankkeiden toteuttamiseksi. Tässä katsauksessa tulevaisuuteen esittelemme uudet, kärjen toimijoiden kesken hahmotellut tutkimuksen ja kehittämisen teemat, joihin keskitymme tulevina vuosina.
Missiolähtöisesti ratkaisuja tulevaisuuden työn haasteisiin
Kuva: Andrea Piacquadio / Pexels
Hankkeista on tullut keskeinen tapa etsiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Hankkeita on kohdennettu esimerkiksi Euroopan sosiaali- tai aluekehitysrahaston teemoihin ja toimintalinjoihin. 3AMK-toiminnassa hankkeiden tulosten hyödyntäminen on toistaiseksi ollut jokaisen korkeakoulun omien prosessien varassa esimerkiksi siinä, miten hankkeissa kehitettyä, avoimesti saatavilla olevaa uutta tietoa ja toimintaa yhdistetään opetukseen.
Uutta ajattelua edustaa missiolähtöinen hanketyö, jossa hajanaisten kehittämispyrähdysten sijaan rakennetaan koordinoidusti vaikuttavampaa TKI-työtä. Tulevaisuuden tekijä -kärjessä olemme ottaneet haasteen vastaan ja pohtineet yhdessä meille keskeisiä kehittämisen teemoja. Ideoimme päivitystä tulevaisuuden työstä ja osaamisesta kiinnostuneiden, kolmen korkeakoulun toimijoiden kesken fasilitoidussa työpajassa toukokuussa 2022. Työpajan vilkkaan keskustelun ja runsaiden ideoiden ansiosta muodostimme neljä uutta teemaa ohjaamaan kärjen yhteistä toimintaa. Tässä tekstissä pohdimme, mitä kehityskulkuja näiden teemojen äärellä tunnistamme. Mihin ajatukseen tai ideaan sinä haluaisit tarttua?
Kestävä työ ja osaaminen -teema keskittyy tulevaisuuden työn kenttään. Tarvitsemme yhä enemmän metataitoja sekä työssä että johtamisessa. Tarvitsemme myös monitieteistä osaamista, systeemistä havainnointikykyä ja ihmettelyn taitoa. Meidän tulee osata johtaa itseämme sekä omata kykyä uudistua ja erikoistua, jotta hyvinvointimme olisi kunnossa. Meidän tulee osata erottaa pinnallinen osaaminen syväosaamisesta ja kyetä hyödyntämään myös pedagogisia ratkaisuja yhä useammassa työssä ja roolissa. Millaista osaamista tarvitsemme geneeristen taitojen uudelleenmäärittelyssä? Kuinka tärkeitä ne ovat ja miten ne kytkeytyvät ympäristöömme? Mitä kaikkea kehitämme osana työtämme ja työelämää? Miten varmistamme jatkuvan oppimisemme, entä osaamisemme digityökalujen käytössä?
Toisessa teemassa ovat Toimintaympäristöt muutoksessa. Näkemys siitä, että erilaisissa toimintaympäristöissä on syytä tunnistaa paitsi itse kehittämistehtävä, myös sen ratkaisun laatu ja tapa on herättänyt 1960-luvulta lähtien pohdintaa. Tunnistamme varmasti kaikki asioita, jotka voidaan ratkaista yksinkertaisen lajittelun avulla, ja ongelmia, jotka vaativat monimutkaisten syy- ja seuraussuhteiden analysointia. On ”mahdottomia” tilanteita, joissa yksi ratkaisu tuottaa uusia harmeja. Näissä viheliäisissä haasteissa tunnistamme kaikki asioita, joissa aika ei tunnu riittävän toimivan, kaikille sopivan ratkaisun pohtimiseen. Miten voimme suunnata huomiota ennen ratkaisujen hakemista ongelman laadun ja toimintaympäristön tunnistamiseen? Millaista tietoa ja osaamista tähän tarvitsemme?
Kolmannen, Organisaatioista organisoitumiseen -teeman lähtökohtana on huomio, että elämme monin tavoin jatkuvassa muuttumisen prosessissa. Pyrkimykset organisoida ja hallita näitä muutosprosesseja tulevat jatkuvasti haastetuiksi esimerkiksi silloin, kun uusi ja yllättävä maailman tilanne muuttaa aikaisemmat hyviksi mielletyt ratkaisut uusiksi ratkaisua odottaviksi ongelmiksi. Työyhteisöissä puolestaan on havahduttu monenlaisten yhtäaikaisten todellisuuksien maailmaan, joissa vanhat toimintatavat eivät enää olekaan yleispäteviä. Mielikuva organisaatiosta koneena, jota voidaan säätää tuottamaan paremmin ja tehokkaammin haluttua tuotetta, ei tunnu toimivan. Uudeksi näkökulmaksi on ehdotettu niiden muutosvoimien tunnistamista, jotka synnyttävät omalähtöistä organisoitumista jokaisessa organisaatiossa ja työyhteisössä, tiukkojenkin hierarkkisten rakenteiden puitteissa. Kysymme esimerkiksi, mitä yhteisöohjautuvuus edellyttää toimijoilta ja organisaatioilta? Miten valtaudumme omassa elämässämme tai työtehtävässämme edistämään merkityksellisiä ja arvokkaita päämääriä? Mitä uutta osaamista tämä meiltä edellyttää? Missä ja miten opimme elämään tässä muutoksessa?
Myös viimeinen teema, Tiedostava johtaminen, tunnustaa, että yksilö, organisaatio ja yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Työ on eriytymässä vähitellen ajasta ja paikasta ja työsuhteita solmitaan joustavasti ja verkostomaisesti. Erilaiset hajautetut ja hybridit organisaatiorakenteet vaativat johtajalta erilaisia johtamismalleja ja toimintatapoja; johtamisen on mukauduttava tietoisesti muutoksen mukana. Myös odotukset johtajuutta ja johtajia kohtaan muuttuvat aikojen mukana. Tällä hetkellä nähdään siirryttävän tuotantolähtöisestä ajattelusta kohti ihmislähtöisempää johtajuutta. Johtamista voidaan kuvailla esimerkiksi mahdollistavaksi, valmentavaksi, palvelevaksi tai osallistavaksi. Samaan aikaan kun johtajalta voidaan odottaa läsnä olevaa, vuorovaikutuksellista ja inhimillistä otetta, on osattava ennakoida ja katsoa kauemmas epävarmaan tulevaisuuteen. Inhimillisyyden vaatimus johtajille lisääntyy samanaikaisesti, kun kohtaamisia etätyötä tekevien asiantuntija-työntekijöiden kanssa on vähemmän. Miten tuetaan työntekijöiden jatkuvaa oppimista ja uudistumista, itsensä johtamista ja kasvatetaan itseohjautuvuutta? Miten olla johtajana lähellä ja katsoa kauas? Miten elää hetkessä ja uudistua itse jatkuvasti?
Megatrendit muokkaavat työtä ja työn tekemisen tapoja. On muistettava, että työelämä ja me, sen toimijat, olemme myös keskeinen muutosvoima toivotun tulevaisuuden rakentamisessa. Dufva, Wartiovaara ja Vataja (2021) herättelevät meitä jokaista muokkaamaan tulevaisuuden työelämää: rakentamaan jokapäiväisillä teoilla uudenlaista tulevaisuutta sen sijaan, että olettaisimme kaiken jatkuvan ennallaan. Me Tulevaisuuden tekijä -kärjessä uskomme olevamme oikeaan aikaan liikkeellä, sillä maailman tapahtumien dynaamisuuden vuoksi ilmiöiden tunnistaminen on entistä tärkeämpää. Tulevaisuuden tekijä -teemakärki mahdollistaa kolmen ammattikorkeakoulun toimijoiden yhteiset tutkimus- ja kehityshankkeet, joissa voimme kriittisesti tarkastella muutosta työelämässä ja osallistua itse muutokseen.
Lue lisää missiolähtöisestä hanketyöstä: https://tietokayttoon.fi/-/suomen-missiolahtoisen-innovaatiopolitiikan-kulmakivet-fimo-
Lue aiempi blogitekstimme: https://esignals.fi/kategoria/3amk/kolmen-ammattikorkeakoulun-tutkija-kehittajat-etsimassa-ratkaisuja-tulevaisuuden-tyohon/#e40e5133
Kirjoittajat muodostavat 3AMK:n TKI-teemakärjen, ”Tulevaisuuden tekijä”, ydintiimin. Leena Unkari-Virtanen vastaa Metropoliassa teemakärjen Tulevaisuuden työ ja osaaminen hankesalkusta. Heli Bergström toimii Haaga-Heliassa lehtorina HR:n ja johtamisen osaamisalueella keskittyen yamk/master-opiskelijoiden ohjaukseen ja TKI-hankkeisiin. Laura Erkkilä on laurealainen TKI-erityisasiantuntija.
Lähteet:
